Nasa nimesi Artemis III -kuunlennon astronautit – tehtävä muuttuikin teknologiademoksi Maan kiertoradalle
Nasa on julkistanut miehistön seuraavalle suurelle kuuhankkeelleen, Artemis III -lennolle. Alun perin tehtävän oli määrä olla ensimmäinen miehitetty Kuun pinnalle laskeutuminen sitten Apollo 17 -lennon vuonna 1972, mutta suunnitelma on muuttunut radikaalisti: Artemis III ei lennä Kuun luo, vaan jää Maan matalalle kiertoradalle teknologiakokeeksi.
Alkuperäinen tavoite: historiallinen laskeutuminen Kuun etelänavalle
Artemis-ohjelman suunnitelmissa Artemis III:n oli tarkoitus olla hetki, jolloin ihmiskunta palaa Kuun pinnalle. Kahden astronautin piti laskeutua Kuun etelänavan läheisyyteen ja viettää noin viikko Kuun pinnalla tehden mittauksia, testaten uusia järjestelmiä ja valmistellen tulevaa pysyvämpää läsnäoloa.
Helmikuussa Nasa kuitenkin ilmoitti, että suunnitelma muuttuu: Artemis III lennetäänkin vain matalalle Maan kiertoradalle, hieman Kansainvälistä avaruusasemaa (ISS) korkeammalle. Tehtävän pääpaino siirtyy teknologian testaamiseen ja uusien kuulaskeutujien koelentoon Maan läheisyydessä.
Miksi Artemis III peruttiin Kuun osalta?
Muutoksen taustalla on useita teknisiä ja aikatauluhaasteita, jotka liittyvät erityisesti SpaceX:n Starship-rakettiin. Starship on Nasan valitsema alus, jonka on tarkoitus kuljettaa astronautit Kuun kiertoradalta sen pinnalle ja takaisin. Ilman sitä Artemis III ei voi toteutua alkuperäisessä muodossaan.
Starship on niin raskas, ettei se pääse Kuuhun ilman tankkausta Maan kiertoradalla. Tämä vaatii useiden tankkerialusten laukaisua ja erittäin vaativaa kryogeenisten polttoaineiden – nestemäisen metaanin ja nestemäisen hapen – siirtoa alusten välillä avaruudessa. Yhdysvaltain tilintarkastusvirasto (Government Accountability Office) totesi maaliskuussa 2026, että SpaceX oli edennyt vain rajallisesti näiden keskeisten teknologioiden, kuten kiertoratatankkauksen ja kryogeenisen polttoainevarastoinnin, kypsyttämisessä.
Lisäksi Nasan katsottiin ottavan liian suuren riskin, jos se siirtyisi suoraan Kuun kiertoradan ohilennosta (Artemis II) miehitettyyn laskeutumiseen ilman väliaskelta, jossa testataan turvallisesti telakoitumista kuulaskeutujiin Maan kiertoradalla. Siksi Artemis III muokattiin teknologian koelennoksi, jossa harjoitellaan näitä kriittisiä vaiheita lähempänä Maata.
Monimutkaisin Nasa-tehtävä koskaan
Nasan mukaan Artemis III:sta tulee silti yksi sen historian vaativimmista lennoista. Hallinnon edustaja Jared Isaacman kuvasi tehtävää ennennäkemättömän monimutkaiseksi operaatioksi, joka edellyttää raskaita kantoraketteja, monien laukaisujen tarkkaa ajoitusta ja tiivistä yhteistyötä sekä julkisen sektorin että yksityisten avaruusyhtiöiden välillä.
Tehtävässä harjoitellaan muun muassa:
- raskaan kantoraketin laukaisuja lyhyen ajan sisällä
- erilaisten alusten telakoitumista matalalla Maan kiertoradalla
- järjestelmien ja menetelmien testausta, joita tarvitaan ennen varsinaista Kuun pinnalle laskeutumista.
Keitä Artemis III -miehistöön kuuluu?
Nasa on nimennyt Artemis III -tehtävälle kokeneen ja kansainvälisen miehistön:
- Randy Bresnik (Nasa) – lennon komentaja. Pitkän uran tehnyt astronautti, jolla on laaja kokemus avaruuslennoista ja testilentäjän työstä.
- Luca Parmitano (Italian avaruusvirasto) – lennon pilotti. Parmitano on viettänyt yli 300 päivää avaruudessa ja toiminut aiemmin ISS:n komentajana.
- Andre Douglas (Nasa) – erikoismiehistön jäsen. Hänen roolinsa liittyy erityisesti järjestelmien testaukseen ja tehtävän tieteelliseen puoleen.
- Frank Rubio (Nasa) – erikoismiehistön jäsen. Rubio tunnetaan yhdestä pisimmistä yhtäjaksoisista ISS-komennuksista.
Varamiehistöön on nimetty Bob Heintz, kokenut koelentäjä ja astronautti, joka on viettänyt 170 päivää avaruudessa. Hänet on koulutettu paikkaamaan mitä tahansa roolia miehistössä, jos tarve vaatii.
Blue Originin takaisku pahentaa viivästyksiä
Artemis-ohjelmaa ei rasita vain Starshipin viivästyminen. Nasan toinen keskeinen kumppani, Jeff Bezosin perustama Blue Origin, koki merkittävän takaiskun, kun yhtiön raskas kantoraketti New Glenn räjähti rutiininomaisen moottoritestin aikana. Kukaan ei loukkaantunut, mutta laukaisualusta vaurioitui pahoin.
Blue Originilla ei ole vaihtoehtoista laukaisualustaa New Glennille, joten korjaustyöt voivat kestää kuukausia. Vertailun vuoksi SpaceX:llä kesti syyskuun 2016 räjähdyksen jälkeen 15 kuukautta palata laukaisuihin – ja SpaceX:llä oli käytössään useampi laukaisualusta. Blue Originilla tällaista puskuria ei ole.
Seuraukset ovat välittömiä:
- Blue Moon -rahtilaskeutuja, jonka oli tarkoitus lentää Kuuhun mahdollisesti jo tulevana syksynä, saattaa myöhästyä.
- Artemis IV -lennolle suunnitellun miehitetyn kuulaskeutujan aikataulu on epävarma.
- Myös ne laskeutujien demonstraatioalukset, joita Artemis III:n on tarkoitus testata Maan kiertoradalla, joutuvat kysymysmerkiksi.
Blue Originin varatoimitusjohtaja John Couluris vakuuttaa, että yhtiö ja Nasa työskentelevät ympäri vuorokauden, jotta laukaisut vuonna 2027 olisivat mahdollisia. Useimmat riippumattomat asiantuntijat pitävät aikataulua kuitenkin erittäin kunnianhimoisena.
Tiukka aikataulu ja geopoliittinen kilpailu
Artemis-ohjelman kiirettä lisää Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen avaruuskilpailu. Kiina on ilmoittanut tavoitteekseen miehitetyn Kuun-lennon vuoteen 2030 mennessä. Yhdysvalloissa joulukuussa 2025 annettu presidentti Donald Trumpin toimeenpanomääräys ohjeisti Nasaa palauttamaan astronautit Kuun pinnalle vuoteen 2028 mennessä ja perustamaan Kuun pintainfrastruktuurin peruselementtejä vuoteen 2030 mennessä.
Useat tutkijat ja analyytikot pitävät mahdollisena, että Kiina ehtii Kuuhun ennen Yhdysvaltoja. Avaruustutkija Simeon Barber Open Universitystä totesi BBC:lle, ettei yllättyisi lainkaan, jos Kiina olisi ensimmäisenä perillä.
Laajemmin tarkasteltuna avaruuspolitiikka liittyy osaksi globaalin suurvaltakamppailun dynamiikkaa. Geopoliittinen kilpailu näkyy myös Lähi-idässä ja sen ympärillä, jossa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten hankkeet – kuten Trumpin ja Netanyahun epäonnistunut Lähi-idän uudelleenmuotoilu – ovat luoneet pitkäkestoista jännitteiden ja ”permakriisin” tilaa. Samanlainen kilpailullinen logiikka heijastuu myös Kuun valloitukseen ja sen aikatauluihin.
Nasan liikkumavara on pieni
Nasan näkökulmasta virhemarginaali on nyt poikkeuksellisen kapea. Ensimmäinen miehitetty kuulaskeutuminen nojaa useisiin toisiinsa kytkeytyviin teknologisiin läpimurtoihin, joita ei ole koskaan aiemmin tehty – ja kaiken pitäisi onnistua lähes virheettömästi oikeassa järjestyksessä.
Starshipin kiertoratatankkausta ei ole vielä demonstroitu käytännössä. Blue Originilla ei ole toimivaa laukaisualustaa New Glennille. Samalla poliittinen paine ja kansainvälinen kilpailu kiihtyvät. Nasan hallinnon edustaja Jared Isaacman korosti viime kuun räjähdyksen jälkeen, että virasto on sitoutunut auttamaan Blue Originia toipumaan takaiskusta. Avoinna on kuitenkin ratkaiseva kysymys: kuinka kauan palautuminen kestää – ja kestääkö aikataulu sen?
Artemis-ohjelman tämänhetkisen, optimistisen suunnitelman mukaan:
- Artemis III lentää vuonna 2027 teknologisena demonstraationa Maan kiertoradalle.
- Artemis IV tavoittelee ensimmäistä miehitettyä laskeutumista Kuun pinnalle vuoden 2028 alkupuolella.
- Artemis V toisi toisen laskeutumisen ja Kuun tukikohdan varsinaisen rakentamisen käynnistymisen myöhemmin samana vuonna.
Se, muuttuuko tämä suunnitelma vielä useita kertoja ennen ensimmäistä uutta kuukävelyä, riippuu nyt paitsi tekniikasta ja rahoituksesta, myös siitä, miten nopeasti yksityiset kumppanit pystyvät palaamaan täyteen toimintavalmiuteen.
Ei sisällä instagram post:eja
