Joka neljäs synnytys Englannissa on nyt hätäsektio – jyrkkä muutos viidessä vuodessa
Englannissa joka neljäs vauva syntyy nykyään hätäkeisarinleikkauksella, BBC:n tuore analyysi osoittaa. Muutos merkitsee merkittävää nousua viimeisen viiden vuoden aikana ja kertoo syvemmästä muutoksesta tavassa, jolla naiset synnyttävät.
Hätäsektioiden osuus on noussut noin kahdeksan prosenttiyksikköä, ja samalla myös suunniteltujen keisarinleikkausten määrä on kasvanut. Perinteisten alatiesynnytysten osuus ilman imukuppia tai pihtejä on sen sijaan laskenut yli puolesta kaikista synnytyksistä 43 prosenttiin.
Synnytysten kokonaiskuva muuttunut Englannissa
Kansallisen perinataalisen epidemiologian yksikön johtaja, professori Marian Knight kuvaa kehitystä “täydelliseksi muutokseksi siinä, miten naiset synnyttävät Englannissa”. Hänen mukaansa vastaavaa nousua ei nähdä muissa Euroopan maissa.
BBC Verify -tiimin analysoimien lukujen mukaan:
- alatiesynnytykset ilman instrumentteja ovat laskeneet 53 %:sta 43 %:iin
- suunnitellut keisarinleikkaukset muodostavat nyt noin 20 % kaikista synnytyksistä
- hätäsektioiden osuus on noussut 18 %:sta 26 %:iin
Muualla Isossa-Britanniassa luvut ovat vanhentuneempia, mutta viimeisimpien tietojen mukaan hätäsektioiden osuus on noin 22 % Skotlannissa, 20 % Walesissa ja 16 % Pohjois-Irlannissa.
Englanti kipuaa C-sektiovertailussa Euroopan kärkikymmenikköön
Professori Knightin yksikkö on vertaillut keisarinleikkausten – sekä suunniteltujen että hätätilanteiden – kehitystä 42 maassa. Vuonna 2020 Englanti oli sijalla 14, kun maat laitettiin järjestykseen keisarinleikkausten suhteellisen osuuden mukaan. Ennusteiden mukaan vuoteen 2025 mennessä Englanti on noussut jo sijalle 9.
Knightin mukaan muut maat eivät näe yhtä jyrkkää nousua kuin Englanti, mikä herättää kysymyksiä maan synnytyskäytäntöjen ja -järjestelmän erityispiirteistä.
Syitä ei kirjata – tietopuutteet vaikeuttavat analyysiä
Yksi keskeinen ongelma on tiedon puute. Englannin kansallinen terveyspalvelu NHS ei julkaise systemaattisesti tietoja siitä, miksi hätäkeisarinleikkaus tehdään. Asiantuntijoiden mukaan selkeää, yksittäistä syytä ei ole, vaan taustalla on monimutkainen joukko tekijöitä.
Liverpools yliopiston naistentaudin professori ja synnytyslääkäri Shakila Thangaratinam varoittaa, että hätäsektioiden määrän kasvu on huolestuttavaa, jos sitä ei seuraa vastaava lasku kohtukuolemissa, vastasyntyneiden kuolleisuudessa tai äitien komplikaatioissa.
Hänen mukaansa raportointi on “epäyhtenäistä eikä riittävän selkeää”. Ilman korkealaatuista dataa siitä, miksi leikkauksiin päädytään, ei nousua voida kunnolla selittää eikä siihen voida tehokkaasti puuttua.
Pelon kulttuuri ja skandaalit taustalla?
Useat asiantuntijat kertovat BBC:lle pelkäävänsä, että synnytysosastoilla ja raskaana olevien naisten keskuudessa vallitseva pelon ilmapiiri lisää leikkausten määrää. Viime vuosien synnytysturvallisuutta koskevat skandaalit Morecambe Bayssa, East Kentissä sekä Shrewsburyssa ja Telfordissa ovat paljastaneet tapauksia, joissa äidit ja vauvat ovat kuolleet tai vammautuneet, kun keisarinleikkausta on viivytelty tai vältelty.
Näiden tapausten jälkeen aiemmat ohjeet, joissa keisarinleikkausten määrää pyrittiin pitämään alhaisena, purettiin vuonna 2022. Knightin mukaan käynnissä olevat selvitykset Nottinghamissa ja Leedsissä todennäköisesti nostavat esiin samanlaisia huolia.
“Meidän on tunnistettava, miten naisten, perheiden ja henkilökunnan kasvava pelko vaikuttaa siihen, että keisarinleikkaus valitaan tai suositellaan aiemmin”, Knight sanoo. Eräs terveydenhuollon ammattilainen tiivisti BBC:lle tunnelman: “Kukaan ei halua olla seuraavan skandaalin keskellä.”
Pelon vaikutus ei ole tuntematon myöskään urheilumaailmassa ja sen raportoinnissa. Esimerkiksi naisten jalkapallossa on viime vuosina keskusteltu voimakkaasti turvallisuudesta, vastuusta ja avoimesta raportoinnista, mikä on noussut esiin myös siinä, miten PFA:n vuoden naisjalkapalloilijan ehdokaslistalle valitut pelaajat, kuten Shaw ja Hasegawa, ovat tuoneet esiin pelaajien hyvinvointiin ja suojelemiseen liittyviä teemoja. Samantyyppinen vastuukysymys näkyy nyt Englannin synnytysjärjestelmässä: mieluummin liikaa kuin liian vähän interventioita.
Oikeusjutut lisäävät painetta – hätäsektiot harvoin kritiikin kohteena
Viimeisen viiden vuoden aikana oikeusjuttujen määrä NHS:ää vastaan synnytyksiin liittyvissä asioissa on kasvanut 11 %. Tyypillisesti näissä tapauksissa kysytään, miksi keisarinleikkausta ei tehty tai miksi se tehtiin liian myöhään.
“Lääkärit ja kätilöt saavat harvoin kritiikkiä siitä, että he ovat tehneet keisarinleikkauksen varhain”, Knight huomauttaa. Tämä voi hänen mukaansa ohjata päätöksentekoa suuntaan, jossa leikkaus nähdään turvallisempana – ei vain potilaan vaan myös ammattilaisen oikeudellisen turvan kannalta.
Rotu, ikä ja terveydentila mahdollisia riskitekijöitä
Professori Thangaratinam haluaa selvittää tarkemmin, miten rotu ja etninen tausta vaikuttavat hätäsektioiden määrään. Kun kansallinen keskiarvo on yksi hätäsektio neljästä synnytyksestä, mustilla ja aasialaisilla äideillä luku on lähempänä yksi kolmesta.
Professori Knight puolestaan tutkii, miten äidin ikä, ylipaino ja ennestään olemassa olevat sairaudet, kuten diabetes tai korkea verenpaine, vaikuttavat hätäsektioiden kasvuun. Hänen mukaansa myös median laajasti raportoimat skandaalit ja julkinen keskustelu voivat vaikuttaa sekä äitien että hoitohenkilökunnan riskikäsitykseen.
Mitä hätäkeisarinleikkaus tarkoittaa käytännössä?
Keisarinleikkaus on kirurginen toimenpide, jossa vauva syntyy vatsan ja kohdun seinämään tehdyn viillon kautta. Hätäsektioita luokitellaan kiireellisyysasteen mukaan:
- vakavin luokka, jossa on välitön uhka äidin tai vauvan hengelle
- vähemmän kiireelliset tilanteet, joissa synnytys ei etene odotetusti tai ilmenee muita komplikaatioita
Vaikka keisarinleikkaus on yleinen ja usein turvallinen toimenpide, se on silti suuri leikkaus, joka vaatii pidemmän fyysisen toipumisajan ja voi vaikuttaa myös äidin tuleviin raskauksiin.
Nuoren äidin kokemus: “Ajatus siitä, että olin avoinna leikkauspöydällä, tuntuu yhä epätodelliselta”
BBC seurasi kahden päivän ajan Northwick Park Hospitalin synnytysosaston arkea Lontoossa ja tapasi 18-vuotiaan ensisynnyttäjän Khushin. Hänen vauvallaan sydämen syke hidastui toistuvasti synnytyksen aikana, minkä vuoksi päädyttiin kiireellisimpään, niin sanottuun kategoria 1 -hätäsektioon.
Khushi kertoo olleensa hämmentynyt ja peloissaan eikä ymmärtäneensä täysin, mitä oli tapahtumassa. “Se oli ensimmäinen leikkaukseni. Ajatus siitä, että olin avoinna leikkauspöydällä, tuntuu yhä epätodelliselta ja uskomattomalta”, hän sanoo.
Kotona vauva Aaravin kanssa Khushi toipuu fyysisesti arviolta kuusi viikkoa, mutta hänen mukaansa henkinen kuormitus on vieläkin raskaampi. Kokemus kuvaa hyvin, miten hätäsektio voi olla sekä elintärkeä hengenpelastaja että traumaattinen kokemus.
Synnytyspalvelut kovilla – teatterikapasiteetti ja henkilöstö eivät riitä
Royal College of Obstetricians and Gynaecologists -järjestön puheenjohtaja, synnytyslääkäri Alison Wright, on toimittanut vauvoja maailmaan 35 vuoden ajan. Hän on huolissaan siitä, miten palvelut pystyvät sopeutumaan hätäsektioiden kasvavaan määrään.
Wrightin mukaan monilla synnytysosastoilla ei ole riittävästi synnytyksille omistettuja leikkaussaleja. “Jos emme investoi henkilöstöön ja leikkaussalitehokkuuteen, saatamme tulevaisuudessa olla tilanteessa, jossa emme pysty tekemään kaikkia niitä hätäkeisarinleikkauksia, joita tarvitaan”, hän varoittaa.
Myös järjestön edustajat korostavat, että nykyinen järjestelmä on “todella kovilla” vastatakseen kasvaneseen kysyntään.
Kustannukset nousevat – hätäsektio lähes kaksinkertainen verrattuna tavalliseen synnytykseen
Exeterin yliopiston terveysekonomi, professori Ed Wilson, on tarkastellut synnytysten kustannuksia NHS:n datan perusteella. Hänen mukaansa:
- tavanomainen alatiesynnytys maksaa keskimäärin noin 4 800 puntaa
- suunniteltu keisarinleikkaus noin 6 000 puntaa
- hätäsektio jopa lähes 9 000 puntaa
Taloudellisesti hätäsektio on siis huomattavasti kalliimpi kuin tavallinen synnytys. Kun niiden osuus kaikista synnytyksistä kasvaa, paine NHS:n jo entuudestaan kuormitettuun budjettiin lisääntyy entisestään.
NHS ja hallitus korostavat turvallisuutta
NHS England painottaa, että keisarinleikkausta koskevat päätökset tehdään aina yksilöllisen tilanteen, lääketieteellisen arvion ja turvallisuuden perusteella. “Ensisijainen tavoitteemme on aina sekä äidin että vauvan turvallisuus ja hyvinvointi”, NHS:n edustaja toteaa.
Myös Ison-Britannian terveysministeriö korostaa sitoutuneensa parantamaan synnytys- ja vastasyntyneiden hoidon turvallisuutta. Terveysministeri James Murray toimii kansallisen synnytystyöryhmän puheenjohtajana, ja työryhmän tehtävänä on etsiä ratkaisuja sekä hoidon laatuun että henkilöstöresursseihin liittyviin ongelmiin.
Vaikka hätäsektio voi monessa tilanteessa olla elintärkeä ja oikea päätös, asiantuntijat muistuttavat, että ilman parempaa dataa, avoimuutta ja pitkäjänteistä panostusta synnytyspalveluihin on riski, että Englannin nopeasti kasvanut keisarinleikkauslinja jatkaa jyrkkää nousuaan – ilman että äitien ja vauvojen todellinen turvallisuus paranee.
Ei sisällä instagram post:eja
