Makerfieldin täytevaalit kiristyvät – Andy Burnham, johtajuushaaveet ja Reformin nousu
Makerfieldin tulevat täytevaalit ovat nopeasti nousseet koko Britannian politiikan keskiöön. Työväenpuolueen (Labour) ehdokas Andy Burnham tasapainoilee tarkoin valitulla kielellä puhuessaan omista tulevaisuudenhankkeistaan – erityisesti puolueen mahdollisesta johtajuuskisasta.
Burnham vihjaa johtajuushaaveista – mutta varovaisesti
BBC:n Question Time -ohjelmassa Burnham meni askeleen pidemmälle kuin aiemmin puhuessaan Labourin sisäisestä vallankäytöstä ja mahdollisesta johtajavaihdoksesta. Hänen sanamuotonsa oli huolellisesti harkittu:
”Minusta vaikuttaa siltä, että Wes Streeting on ikään kuin käynnistänyt johtajakisan, joten jos sellainen on käynnissä, pyrkisin mukaan. Mutta minun pitäisi vakuuttaa myös parlamentaarisen työväenpuolueen jäsenet tekemään samoin.”
Burnham haluaa selvästi välttää ylimielisen tai liian innokkaan vaikuttajan leimaa – etenkin Makerfieldin äänestäjien silmissä, joiden luottamuksen hän tarvitsee tulevina viikkoina. Hän korostaa, ettei aio itse laukaista johtajuuskisaa, vaan liittyä sellaiseen vain, jos se on selvästi jo käynnissä.
Tämä on hienovarainen, mutta poliittisesti merkittävä ero. Burnhamin lähipiiri muistuttaa mielellään, ettei hän ole ”liipaisinherkkä” eikä kiirehdi itseään tapahtumien edelle. Silti kukaan ei epäile hänen kunnianhimoaan – eikä sitä, että Question Time -lähetys Ashton-in-Makerfieldissä oli kaikkea muuta kuin sattumaa.
Downing Street iskee takaisin – pääministeri ei aio väistyä
Pelkkä viittaus johtajakisan mahdollisuuteen riitti provosoimaan Downing Streetin kommentoimaan tilannetta. Pääministerin virallinen tiedottaja muistutti, että Labourilla on selkeä menettelytapa johtajan haastamiseksi – eikä prosessia ole käynnistetty.
Tiedottajan mukaan ”pääministeri ei aio kävellä pois mandaatista, jonka hän sai vain kaksi vuotta sitten”. Lausunto oli sävyltään selvästi viesti Burnhamille: aika ei ole vielä kypsä johtajuushaaveille, ainakaan pääministerin näkökulmasta.
Pääministerin lähipiiri painottaa edelleen Sir Keir Starmerin päättäväisyyttä, mutta samalla myöntää poliittisen todellisuuden karuuden – erityisesti jos Burnham onnistuu voittamaan Makerfieldin täytevaalit myöhemmin tässä kuussa.
Myös varapääministeri David Lammy vahvisti linjan toteamalla jälleen, että ”jos kisa tulee, hän on mukana siinä” – viitaten pääministerin haluun pysyä tehtävässään ja taistella asemastaan, jos johtajuuskisa todella avautuu.
Keskustelun polttopisteet: teräaseet, uskonto ja ”kahden kerroksen poliisi”
Question Time -ohjelman keskusteluissa nousi esiin myös herkkiä sisäpoliittisia teemoja. Andy Burnham totesi, että uskonnollisista syistä kannettavia teräaseita pitäisi tarkastella uudelleen. Keskustelu sai alkunsa Henry Nowakin surmaajasta, joka kantoi kirpania – sikhalaisuuteen liittyvää miekkaa tai tikaria.
Burnham toi esiin myös näkemyksensä niin kutsutusta ”kahden kerroksen poliisista” eli siitä, kohdellaanko eri ihmisryhmiä lain edessä eri tavoin. Hän kertoi oman ajattelunsa muotoutuneen osin Manchesterin poliisipäällikkö Sir Stephen Watsonin linjasta. Watson ilmoitti muutama vuosi sitten, ettei aio ”polvistua” (take the knee) esimerkiksi poliittisissa tai symbolisissa eleissä, jotta ei syntyisi vaikutelmaa, että kaikkia ei kohdeltaisi lain edessä tasapuolisesti.
Reformin ehdokas irtisanoutuu väkivallasta
Reformin ehdokas Robert Kenyon erottui keskustelussa toistuvalla painotuksellaan, että ”väkivalta ei ole koskaan vastaus”. Hän viittasi tältä viikolta tuttuun levottomuusaaltoon Southamptonissa.
Kenyonin sävy, painotus ja sanavalinnat erosivat selvästi Reformia lähellä olevan Nigel Faragen kommenteista. Parlamentissa kansanedustajat huusivat Faragelle, että hänen tulisi yksiselitteisesti tuomita väkivalta, mutta hän ei tehnyt niin. Myös Faragen verkossa julkaisema video poikkesi Kenyonin maltillisesta linjasta.
Makerfieldin kampanjatilanne: Labour johdossa, Reform painaa päälle
Kun vaalipäivään on alle kaksi viikkoa, puolueet ovat kiristäneet kampanjointiaan Makerfieldissä. Postiäänestysliput ovat jo lähteneet niille äänestäjille, jotka ovat niitä pyytäneet, ja jokainen päivä ennen varsinaista vaalipäivää on ratkaiseva.
Labour vaikuttaa varovaisen luottavaiselta. Puolueen perinteinen vahvuusalue yhdistyy Burnhamin tunnettuuteen, mikä antaa sille vahvan lähtökohdan. Reform puolestaan on selvästi kilpailukykyinen ja pyrkii asemoimaan vaalit kahden hevosen kisaksi, jossa äänestäjien tulisi valita suoraan Labourin tai Reformin välillä.
Reformin oikealta haastava Restore Britain – entisen Reform-kansanedustajan Rupert Lowen perustama puolue – näyttää kuitenkin syövän osan Reformin kannatuksesta. Restore Britain ei ole vielä valtakunnallisesti suuri nimi, mutta Makerfieldissä se voi riittää siirtämään voimasuhteita Reformille epäedulliseen suuntaan.
Mielipidemittaukset: Labour edellä, mutta oikeistoäänet jakautuvat
Yhden vaalipiirin tarkka mittaaminen on haastavaa, koska pieneltä alueelta on vaikea löytää edustavaa otosta. Tästä huolimatta Survation on yrittänyt kartoittaa äänestäjien mielialoja Makerfieldissä.
Tuoreimman mittauksen mukaan kannatus jakautuu seuraavasti:
- Labour: 49 %
- Reform: 39 %
- Restore Britain: 8 %
Pintapuolisesti Labourin johto näyttää vahvalta. Kun Reformin ja Restore Britainin kannatus kuitenkin lasketaan yhteen, etumatka kaventuu merkittävästi. Juuri siksi Reform korostaa paikallisesti, että kyse on ”kahden hevosen kisasta” ja että ääni Restore Britainille voi käytännössä helpottaa Labourin voittoa.
Nämä luvut vastaavat pitkälti sitä tunnelmaa, jonka sekä Labour että Reform ovat itsekin raportoineet: kilpailu on tiukkaa, aikaa on vielä, ja suuri joukko äänestäjiä ei ole tehnyt lopullista päätöstään.
Makerfield osana laajempaa poliittista kuvaa
Makerfieldin täytevaalit eivät ole vain paikallinen mittelö, vaan testi koko Labourin johdolle ja erityisesti Sir Keir Starmerille. Burnhamin menestys – tai epäonnistuminen – tulkitaan monissa kommenteissa suoraan osaksi puolueen sisäistä valtataistelua. Jos Burnham voittaa vakuuttavasti, paineet Starmeria kohtaan voimistuvat ja puheet johtajuuskisasta kiihtyvät.
Samanlaisia jännitteitä nähdään myös muualla eurooppalaisessa jalkapallossa ja politiikassa, kun valmentajat ja johtajat joutuvat todelliseen testiin ennen suuria koitoksia. Esimerkiksi Englannin maajoukkueen ja Thomas Tuchelin ympärillä käyty keskustelu kertoo, miten harjoituskokeilut vaihtuvat tosipeliin, kun Englanti ja Tuchel päättävät harjoituskokeilut ja katse kääntyy kohti MM-kisoja. Makerfieldissä sama logiikka näkyy poliittisessa muodossa: harjoittelun aika on ohi, ja tulos mitataan vaaliuurnilla.
Makerfieldin täytevaalit toimivat siis sekä mittarina Labourin nykyjohdon uskottavuudelle että ponnahduslautana mahdolliselle uudelle johtajalle. Seuraavat viikot näyttävät, onko Andy Burnhamista vain näkyväksi aluepoliitikoksi – vai myös vakavasti otettavaksi haastajaksi puolueensa johdossa.
Ei sisällä instagram post:eja
