Luottamus uutisiin romahtanut historiallisen alas – mitä tutkimus paljastaa?

Uutisiin kohdistuva luottamus on pudonnut maailmanlaajuisesti ennätyksellisen matalalle tasolle. Reuters-instituutin vuosittainen uutisraportti kertoo, että luottamus on nyt alhaisimmillaan sitten vuoden 2015, jolloin tutkimus aloitettiin.

Maailmanlaajuinen luottamus vain 37 prosenttia

Tuore tutkimus osoittaa, että ainoastaan 37 % vastaajista ympäri maailmaa luottaa uutisiin yleensä. Tämä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin, mikä kertoo luottamuksen jatkuvasta hiipumisesta.

Iso-Britanniassa kehitys on vieläkin jyrkempää. Siellä luottamus uutisiin on pudonnut vuodessa viisi prosenttiyksikköä ja on nyt vain 30 %. Kymmenen vuoden takaisesta tasosta laskua on kertynyt peräti 20 prosenttiyksikköä, mikä tekee Britanniasta yhden selvimmistä esimerkeistä uutisluottamuksen kriisistä.

Yleisö siirtyy someen ja alustoille – mutta epäilee niitäkin

Yli puolet tutkimukseen vastanneista kertoi saavansa uutisensa nykyään kolmansien osapuolien alustoilta, kuten sosiaalisesta mediasta ja videopalveluista. Samanaikaisesti kuitenkin suunnilleen yhtä moni käyttää edelleen uutismedioiden omia verkkosivustoja ja perinteistä televisiouutisointia.

Perinteiset uutislähteet, kuten tv-kanavat ja vakiintuneet uutissivustot, säilyttävät yhä vahvemman asemansa erityisesti Iso-Britanniassa, missä ne ovat edelleen suositumpia kuin some ja muut alustat. Kuitenkin siirtymä alustatalouden suuntaan on selvästi käynnissä lähes kaikilla markkinoilla.

Vaikka uutisia kulutetaan entistä enemmän sosiaalisen median kautta, luottamus uutisiin näillä alustoilla on vieläkin heikompaa: vain 22 % vastaajista luottaa uutisiin, kun ne tulevat sosiaalisen median tai muiden some-ympäristöjen kautta.

Katsojien mieliala: ahdistus, kyynisyys ja irtaantuminen

Reuters-instituutti kuvaa raportissaan, että yleisöjen suhtautumista uutisiin leimaa yhä useammin ahdistus, vieraantuminen ja kyynisyys. Monet vastaajista eivät pidä siitä tavasta, jolla mediatalot käsittelevät pitkäkestoisia ja vaikeita aiheita, kuten maahanmuuttoa, inflaatiota ja kansainvälisiä konflikteja.

Moni kokee, että uutisvirta on jatkuvasti negatiivinen, toisteinen ja etäällä omasta arjesta. Tämä saa osan yleisöstä vetäytymään kokonaan uutisista tai seuraamaan niitä valikoiden – ilmiötä kutsutaan uutisvälttelyksi.

Raportissa todetaan kuitenkin myös myönteinen puoli: yleisöt ovat avoimia uusille uutislähteille ja formaateille, ja monilla on edelleen vahva käsitys siitä, että parhaimmillaan journalismi tarjoaa olennaista, luotettavaa ja yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa.

Vaikuttajat ja sisällöntuottajat täydentävät, eivät korvaa uutismediaa

Sosiaalisen median sisällöntuottajat ja vaikuttajat ovat nousseet monelle tärkeäksi lisä-äänikanavaksi uutisvirrassa. Silti vain 10 % vastaajista kertoo, että heidän suurin osa uutistarpeistaan täyttyy vaikuttajien ja sisällöntuottajien kautta.

Tämä viittaa siihen, että vaikuttajat toimivat pikemminkin perinteisen median täydentäjinä kuin sen korvaajina. Monet seuraavat uutisia ensin perinteisistä lähteistä ja hakevat sen jälkeen näkökulmia, selityksiä tai taustoitusta vaikuttajilta ja riippumattomilta sisällöntuottajilta.

Luottamus tekoälychatboteihin yllättävän matala

Tutkimus tarkasteli myös suhtautumista tekoälypohjaisiin chatbotteihin, joita yhä useampi käyttää tiedonhakuun ja uutisten taustoitukseen. Maailmanlaajuisesti vain 20 % vastaajista kertoi luottavansa tekoälychatbottien antamiin vastauksiin.

Samalla viikoittainen tekoälybotien käyttö on kuitenkin kasvussa: se on noussut vuodessa 7 prosentista 10 prosenttiin, ja alle 35-vuotiaiden keskuudessa jo 16 prosenttiin. Tämä kertoo, että vaikka luottamus on varovaista, tekoälyn rooli uutisten kuluttamisessa ja selittämisessä kasvaa nopeasti.

Puolueettomalle uutisoinnille yhä vahva kannatus

Uutisyleisöjen epäluottamuksesta huolimatta tuki puolueettomalle ja tasapuoliselle uutisoinnille on edelleen korkealla tasolla. Vuodesta 2020 tähän päivään mennessä puolueettomuuden kannatus on laskenut vain noin kolme prosenttiyksikköä.

Tämä viittaa siihen, että moni kriittinenkin lukija haluaa yhä uutisia, jotka pyrkivät tasapainoon, taustoittavat eri näkökulmia ja erottavat selkeästi faktan mielipiteestä. Haasteena uutisorganisaatioille on se, miten tämä toteutetaan aikana, jolloin yleisöt ovat voimakkaasti jakautuneita ja poliittiset kuplat vahvistuvat.

Yhdysvalloissa luottamus uutisiin erityisen heikko

Yhdysvalloissa luottamus uutisiin on raportin mukaan vain 25 %. Poliittisesti oikealle kallistuvien vastaajien keskuudessa luottamus putoaa vielä alemmaksi, 15 prosenttiin. Tämä heijastaa maan jyrkkää poliittista polarisaatiota ja kiistoja sekä perinteisten että digitaalisten uutiskanavien luotettavuudesta.

Useat suuret mediatalot ovat kokeneet merkittäviä luottamustappioita. Esimerkiksi CBS Newsin ja Fox Newsin luottamusluvut ovat pudonneet kymmenellä prosenttiyksiköllä verrattuna vuoteen 2025, ja CNN:n luottamus on laskenut kuusi prosenttiyksikköä. Näiden kanavien kohdalla poliittinen jakautuminen ja yksittäiset kohu-uutisoinnit näyttävät vaikuttaneen vahvasti yleisön käsityksiin.

Verkkovideo noussut valtavirtaan – ohi tv-uutisten

Online-uutisvideoista on tullut valtavirtaa lähes kaikkialla. Globaalisti 77 % vastaajista katsoo verkkovideoita uutisista viikoittain, ja enemmistö katsoo uutisvideoita verkossa jokaisessa raportin kattamassa maassa.

Verkkovideo on nyt edellä perinteistä tv-uutisointia jokaisella markkinalla lukuun ottamatta Saksaa, Tanskaa ja Alankomaita. Lyhyet klipit, selittävät videot ja suoratoistotilaisuudet tavoittavat yleisön usein paremmin kuin perinteiset illan pääuutislähetykset.

Raportin mukaan vaikuttajien ja verkkovideon suosio ei ole merkki siitä, että ihmiset eivät enää haluaisi uutisia. Sen sijaan se kertoo siitä, että uutisten toivotaan olevan helpommin lähestyttäviä, ymmärrettäviä ja arkielämään kytkeytyviä. Sama ilmiö näkyy myös urheilujournalismissa: esimerkiksi Ben Stokesin poissaolo Englannin Testikesän otteluista The Ovalilla -käsittelyssä taustoittavat analyysit ja inhimilliset näkökulmat keräävät paljon huomiota perinteisten otteluraporttien lisäksi.

Tutkimus: lähes 100 000 vastaajaa, 48 markkinaa

Reuters-instituutin havainnot perustuvat laajaan verkkokyselyyn, johon osallistui lähes 100 000 ihmistä 48 eri markkinalta. Tämä antaa varsin kattavan kuvan siitä, miten uutisia kulutetaan ja miten niihin suhtaudutaan eri puolilla maailmaa.

Vaikka yksittäisten maiden välillä on selviä eroja, yhteinen nimittäjä on se, että luottamus uutisiin on laskussa ja yleisöt etsivät samaan aikaan uusia tapoja seurata maailmantapahtumia. Uutisorganisaatioille tämä tarkoittaa painetta lisätä läpinäkyvyyttä, parantaa selittävää journalismia, panostaa verkkovideoon ja rakentaa luottamusta myös sosiaalisen median ja uusien alustojen kautta.

Lopulta kysymys ei ole vain siitä, mistä uutisia seurataan, vaan siitä, miten uutiset tuotetaan ja millä tavoin yleisön huolia kuunnellaan. Uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, nopea käyttöönotto tekee avoimuudesta ja vastuullisesta uutistyöstä entistä tärkeämpää, jos luottamusta halutaan palauttaa.

Ei sisällä instagram post:eja