Ukraina iski risteilyohjuksilla syvälle Venäjälle – sotilastehdas, öljynjalostamo ja tankkeri tulituksen kohteena
Ukrainan asevoimat ovat tehneet harvinaisen kauas ulottuvan ohjusiskun syvälle Venäjän alueelle, kertoo presidentti Volodymyr Zelenskyi. Hänen mukaansa yöllisessä operaatiossa iskettiin merkittävään sotilastehtaaseen, joka tuottaa komponentteja Venäjän drooni- ja ohjusohjelmille.
FP-5 Flamingo -risteilyohjukset iskivät sotilastehtaaseen Tšuvassiassa
Zelenskyin mukaan Ukrainan käyttämät FP-5 Flamingo -risteilyohjukset osuivat drooni- ja ohjustehtaaseen Tšuvassian tasavallassa sijaitsevassa Tšeboksaryn kaupungissa. Kaupunki on yli 900 kilometrin päässä rintamalinjasta, mikä korostaa Ukrainan pitkän kantaman iskuvalmiuksia.
Paikalliset viranomaiset vahvistivat, että Tšeboksary joutui ohjusiskun kohteeksi ja kertoivat kolmen ihmisen loukkaantuneen. Viralliset venäläislähteet eivät kuitenkaan täsmentäneet, vahingoittuiko sotilastehdas itse.
Myöhemmin Ukrainan armeija tarkensi, että kohteena oli VNIIR-Progress-tehdas ja että alueella syttyi tulipalo iskun seurauksena. Tehdas on Ukrainan mukaan osa Venäjän puolustusteollisuuden kriittistä infrastruktuuria.
Ukrainan pitkän kantaman FP-5 Flamingo lisää painetta Moskovalle
FP-5 Flamingo -risteilyohjus on Ukrainan omaa kehitystyötä ja varustettu noin 1 150 kilon taistelulatauksella. Sen kantamaksi on raportoitu jopa 3 000 kilometriä, mikä asettaa paitsi Moskovan myös useat muut suuret venäläiskaupungit mahdollisten iskujen piiriin.
Ohjuksen suorituskyky korostaa Ukrainan pyrkimystä siirtää sodan kustannuksia yhä syvemmälle Venäjän alueelle ja tehdä hyökkäyssodan jatkamisesta taloudellisesti ja sotilaallisesti raskaampaa Moskovalle. Yhdessä länsiliittolaisten kanssa Ukraina kehittää samanaikaisesti myös muita pitkän kantaman ohjus- ja droonijärjestelmiä.
Iskuja Mariupoliin, öljynjalostamoon ja ”varjolaivaston” tankkeriin
Ohjusiskut Tšuvassiaan eivät olleet ainoa Ukrainan operaatio viime yönä. Kiova kertoi iskeneensä myös Venäjän miehittämään Mariupolin satamaan Azovinmeren rannikolla sekä öljynjalostamoon Samaran alueella.
Lisäksi Ukrainan mukaan Mustallamerellä vaurioitettiin niin kutsuttuun Venäjän ”varjolaivastoon” kuuluvaa öljytankkeria. Varjolaivastolla viitataan aluksiin, joita käytetään kiertämään kansainvälisiä pakotteita ja jatkamaan Venäjän energianvientituloja sodan aikana.
Ukraina perustelee iskujaan sillä, että energia-infrastruktuuri ja kuljetusreitit ovat laillisia sotilaallisia kohteita, koska ne mahdollistavat Venäjän hyökkäyssodan rahoittamisen ja logistiikan. Kiova pyrkii näin heikentämään Venäjän kykyä jatkaa sotatoimia pitkällä aikavälillä.
Laajamittaisia drooni-iskuja ja torjuntoja yön aikana
Viime kuukausina Ukraina on lisännyt erityisesti drooneihin perustuvia iskuja ympäri Venäjää. Yön aikana Venäjän puolustusministeriö kertoi ilmatorjuntajoukkojensa torjuneen tai ampuneen alas yhteensä 326 ukrainalaista droonia useiden eri alueiden yllä.
Samanaikaisesti Ukrainan ilmavoimat raportoivat torjuneensa 181 Venäjän laukaisemaa droonia 207:stä. Ukrainan mukaan 21 droonia osui kuitenkin suoraan 14 eri kohteeseen, mikä aiheutti jälleen tuhoa maan siviili- ja energiainfrastruktuurille.
Paikallisviranomaisten mukaan vähintään kaksi ihmistä menehtyi ja 26 loukkaantui – joukossa kaksi lasta – neljällä eri Ukrainan alueella viimeisen vuorokauden aikana Venäjän iskujen seurauksena.
Sodan kulku ja diplomaattinen umpisolmu
Ukraina ja sen länsiliittolaiset pyrkivät pitkän kantaman iskuilla nostamaan Venäjän sodankäynnin hintaa ja pakottamaan Moskovan neuvottelupöytään. Venäjän presidentti Vladimir Putin on kuitenkin toistuvasti torjunut kaikki tähänastiset neuvottelualoitteet.
Viime viikolla Putin totesi, ettei näe järkeä tavata Zelenskyitä kasvokkain, vaikka Ukrainan presidentti on pyytänyt suoria keskusteluja sodan lopettamiseksi. Samalla Putin väitti, että Venäjän joukot etenevät kaikilla rintamalohkoilla, vaikka riippumattomat analyysit ja rintamaraportit viittaavat rintamalinjan olleen käytännössä lähes liikkumaton jo kuukausien ajan.
Ukrainan isku syvälle Tšuvassiaan ja Venäjän sisäiseen sotilasteollisuuteen voi merkitä uutta vaihetta sodassa, jossa kaukana rintamasta sijaitsevat kohteet ovat yhä useammin vaarassa. Tämä korostaa myös tarvetta turvallisille katselutavoille ja uutisseurannalle, jotta urheilun ja viihteen seuraaminen ei sekoitu sotauutisten tulvaan – esimerkiksi jalkapallon MM-kisojen seuraaminen ilman spoilausta vaatii nykyisessä mediaympäristössä entistä tarkempaa uutisvirran hallintaa.
Samalla kun Ukrainan iskujen kantama kasvaa, kasvaa myös riski konfliktin laajenemisesta ja sodan jatkumisesta pitkään ilman selkeää poliittista ratkaisua.
Ei sisällä instagram post:eja
