Korkeimman hallinto-oikeuden päätös vaikuttaa maahanmuuttajalähettien oleskelulupiin
Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tuore päätös on aiheuttanut keskustelua ruokalähettien asemasta Suomessa. Päätös määrittelee Wolt-yhtiön ruokalähetit työntekijöiksi, ei yrittäjiksi, mikä voi hankaloittaa erityisesti maahanmuuttajataustaisten lähettien oleskelulupahakemuksia.
Toukokuussa annettu KHO:n ennakkopäätös muuttaa monen ulkomaalaistaustaisen ruokalähetin tilannetta. Aiemmin yrittäjinä pidetyt lähetit hakevat nyt oleskelulupaa työntekijöinä, mikä vaatii erilaisia hakemusprosessia ja ehtoja.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi päätöstä puolueen ministerikokouksessa Raumalla. Hän pitää KHO:n päätöstä merkittävänä ja toteaa, että maahanmuuttovirasto ei enää myönnä yrittäjäoleskelulupia pelkän ruokalähettitoiminnan perusteella, mikä hänen mukaansa on positiivinen kehitys.
Oleskelulupien saamiseksi lähetit joutuvat nyt täyttämään tiukemmat kriteerit, kuten tulorajat. Purra huomauttaa, että monessa muussa maassa ruokalähettitoimintaa harjoittavat opiskelijat, mutta Suomessa suurin osa läheteistä on maahanmuuttajia, mikä viittaa Suomen järjestelmän erityispiirteisiin.
Uudistuksia maahanmuuttolainsäädäntöön
Ministerikokouksessa sisäministeri Mari Rantanen kertoi tulevista muutoksista maahanmuuttolainsäädäntöön. Kansalaisuuslain uudistamisen ensimmäinen vaihe, joka pidentää kansalaisuuden saamiseksi vaadittavaa asumisaikaa, on jo toteutettu. Nyt eduskunnassa käsitellään vaatimuksia nuhteettomuudelle ja toimeentulolle.
Kolmas vaihe sisältää kansalaisuuskokeen, ja syksyllä käsitellään myös maasta poistamista koskevan lainsäädännön muutoksia. Näillä toimilla hallitus pyrkii selkeyttämään ja tiukentamaan maahanmuuttoon liittyviä prosesseja Suomessa.
Lähde: iltalehti.fi
