Oikeusministeri: Pro-Palestiina-marsseja on kaapattu – hallitus pohtii uusia rajoituksia mielenosoituksiin
Britannian oikeusministeri Alex Davies-Jones katsoo, että useat pro-Palestiina-mielenosoitukset eri puolilla maata on ”kaapattu” henkilöiden toimesta, jotka pyrkivät lietsomaan vihaa ja jakolinjoja. Samalla hallituksen linja mielenosoituksiin ja niiden mahdollisiin rajoituksiin on joutunut entistä tarkemman tarkastelun kohteeksi.
Antisemitismi ja turvallisuus huolenaiheena
Davies-Jonesin mukaan pro-Palestiina-marsseilla on esiintynyt antisemitististä toimintaa, kuten vihapuhetta ja uhkaavia iskulauseita. Hän painottaa, että hallitus on valmis hyväksymään mielenosoituskieltoja silloin, kun turvallisuustilanne sitä edellyttää.
Samalla ministeri muistuttaa, että mielenosoittaminen on demokraattisen yhteiskunnan ”perusoikeus”, eikä kaikkia marssijoita tule leimata antisemitisteiksi. Hänen mukaansa suurin osa osallistujista käyttää oikeuttaan protestoida Israelin toimia vastaan, kun taas ”pieni äänekäs vähemmistö” pyrkii hyödyntämään mielenosoituksia pelon ja vihan lietsomiseen.
Päärabbi vaatii väliaikaista kieltoa marsseille
Keskustelu kiihtyi sen jälkeen, kun Britannian päärabbi Sir Ephraim Mirvis liittyi niiden joukkoon, jotka vaativat väliaikaista kieltoa pro-Palestiina-marsseille. Taustalla on keskiviikkona Lontoon pohjoisosassa Golders Greenissä tapahtunut puukotus, jossa kahta juutalaista miestä haavoitettiin. Poliisi tutkii tekoa terrori-iskuna.
Päärabbin mukaan mielenosoitukset ovat osaltaan luoneet maahan ”juutalaisvihan ilmapiiriä” ja normalisoineet antisemitismiä. BBC Radio 4:n Today-ohjelmassa hän totesi toivovansa, että marsseihin asetettava moratorio toteutettaisiin ”mahdollisimman pian” ennen seuraavia suuria mielenosoituksia.
Asiantuntija vaatii moratoriota – rauhanliikkeet vastustavat
Myös hallituksen terrorismilainsäädännön riippumaton tarkastaja Jonathan Hall KC on esittänyt vaatimuksen ”moratoriosta” pro-Palestiina-marsseille. Hänen mielestään on tällä hetkellä ”selvästi mahdotonta” estää sitä, etteivät mielenosoitukset toimisi antisemitististen näkemysten ”hautomoina”.
Rauhanliike Stop the War Coalition, joka on ollut järjestämässä useita suuria pro-Palestiina-marsseja, torjuu väitteet. Järjestö tuomitsee oman ilmoituksensa mukaan ”kaikenlaisen rasismin ja antisemitismin”, mutta pitää vääränä suoraa yhteyttä mielenosoitusten ja juutalaisiin kohdistuvien hyökkäysten välillä.
Lainsäädäntö mahdollistaa tiukat rajoitukset
Englannissa ja Walesissa poliisilla on jo nykyisellään laajat valtuudet rajoittaa mielenosoituksia. Poliisi voi määrätä reitistä, päättymisajasta ja muista käytännön ehdoista, jos on perusteltu pelko vakavasta järjestyshäiriöstä.
Äärimmäisessä tapauksessa poliisi voi hakea sisäministeriltä lupaa täyteen mielenosoituskieltoon, jos muut rajoitukset eivät riitä ehkäisemään ”vakavaa yleistä järjestyshäiriötä”. Tällaisia täyskieltoja käytetään kuitenkin harvoin. Viime kuussa hallitus hyväksyi Metropoliisipoliisin pyynnön kieltää Lontoossa järjestettävä Al Quds -päivän marssi – kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 2012, kun protestimarssi kiellettiin kokonaan.
Davies-Jones: Marsseja käytetään pelon ja vihan lietsomiseen
Times Radiolle antamassaan haastattelussa Davies-Jones korosti, että Al Quds -marssin kielto osoittaa hallituksen olevan valmis toimimaan, kun turvallisuus niin vaatii. Samalla hän kuitenkin painottaa tasapainon tärkeyttä: oikeus osoittaa mieltä ei saa kadota.
Hänen mukaansa viranomaisilla on näyttöä antisemitismistä pro-Palestiina-marsseilla, kuten ”kuolemankutsuista” ja huudoista, joissa vaaditaan ”globaalia intifadaa”. Tällainen retoriikka on hänen mukaansa ”yksiselitteisesti väärin”.
Davies-Jones muistuttaa kuitenkin, että monet osallistujat vastustavat Israelin toimia Lähi-idässä ilman antisemitistisiä motiiveja. Hänen mielestään mielenosoitukset on ”kaapattu yksittäisten henkilöiden toimesta, jotka pyrkivät kylvämään jakolinjoja ja vihaa”. Nämä henkilöt käyttävät marsseja kanavana pelon ja uhkailun levittämiseen brittiyhteiskunnassa.
Poliisi hakee uusia keinoja turvata juutalaisyhteisöt
Metropoliisipoliisin päällikkö Sir Mark Rowley totesi perjantaina, että poliisi tekee ”kaikkensa lain sallimissa rajoissa” lisätäkseen turvallisuuden tunnetta erityisesti Lontoossa. Hänen mukaansa viranomaiset arvioivat uudelleen, millaiset rajoitukset ovat ”kohtuullisia” tulevien suurten mielenosoitusten yhteydessä.
Pro-Palestiina-liike valmistautuu muun muassa vuosittaiseen Nakba-päivän marssiin 16. toukokuuta. Nakba-päivänä muistellaan vuoden 1948 tapahtumia, jolloin satojatuhansia palestiinalaisia joutui pakenemaan kotiseuduiltaan Israelin perustamisen yhteydessä. Samalle päivälle on suunniteltu myös äärioikeistolaisen aktivistin Tommy Robinsonin johtama ”Unite the Kingdom” -mielenosoitus, mikä lisää poliisin huolta mahdollisista yhteenotoista.
Hallitus valmistelee uusia rajoituksia mielenosoituksiin
Hallitus tilasi viime vuonna selvityksen yleistä järjestystä ja viharikoksia koskevasta lainsäädännöstä. Raportin odotettiin valmistuvan helmikuussa, mutta sitä ei ole vielä julkaistu. Siitä huolimatta pääministeri Keir Starmer on jo viitannut siihen, että hallitus valmistelee uusia toimia mielenosoitusten sääntelyyn.
Starmerin mukaan hallitus tarkastelee ”lisätoimia, joita voidaan toteuttaa mielenosoitusten suhteen”. Pääministeri on vaatinut poliisia nostamaan syytteitä henkilöitä vastaan, jotka huutavat mielenosoituksissa iskulauseita kuten ”globalise the intifada”. Hänen mukaansa tällainen huuto on saanut monet brittiläiset juutalaiset tuntemaan olonsa pelokkaiksi ja uhatuiksi.
”Intifada” – väkivaltaa vai vastarintaa?
Termi ”intifada” nousi laajaan käyttöön vuonna 1987, kun palestiinalaiset aloittivat kansannousun Israelin miehitystä vastaan Länsirannalla ja Gazan kaistalla. Juutalaisjärjestöt katsovat, että termi viittaa väkivaltaiseen kapinaan ja käytännössä väkivaltaan juutalaisia vastaan.
Monet pro-Palestiina-ryhmät puolestaan väittävät, että iskulauseella viitataan laajempaan vastarintaan Israelin miehitystä ja Gazan toimia vastaan, ei yksittäisiin juutalaisiin. Kiistanalaiseksi termin tekee se, että historiallisesti intifadoihin on liittynyt sekä väkivaltaisia että väkivallattomia toimia, ja tulkinta riippuu pitkälti poliittisesta näkökulmasta.
Jännitteet ovat kiristyneet myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Australian Bondi Beachillä juutalaiseen juhlaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen Lontoon Metropoliisipoliisi ja Manchesterin poliisi ilmoittivat joulukuussa muuttavansa linjaansa ”globalise the intifada” -sloganin suhteen. Jatkossa poliisi pidättää henkilöitä, jotka käyttävät iskulauseen muotoiluja huudoissa tai kylteissä, jos niiden katsotaan ylittävän rikoskynnyksen.
Julkinen suru ja pelko lisäävät poliittista painetta
Golders Greenin puukotus ja muut viimeaikaiset väkivallanteot ovat lisänneet brittiläisten juutalaisten turvattomuuden tunnetta. Julkinen suru ja pelko heijastuvat myös sosiaalisessa mediassa, jossa monet ovat jakaneet henkilökohtaisia kokemuksiaan menetyksestä ja turvattomuudesta. Vastaavanlaisia koskettavia jäähyväisviestejä on nähty esimerkiksi tapauksissa, joissa läheisen kuolema on johtanut laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun – kuten Jonsu Salomaan koskettavassa jäähyväisviestissä siskolleen Instagramissa, joka keräsi paljon myötätuntoa ja herätti keskustelua surun käsittelystä julkisesti.
Samanlainen tunnekuohun ja politiikan yhdistelmä näkyy myös Britannian keskustelussa: pelko antisemitismistä, huoli sananvapaudesta ja tarve turvata mielenosoitusoikeus sekoittuvat monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Hallitus joutuu tasapainoilemaan näiden arvojen välillä samalla, kun se etsii keinoja ehkäistä vihaa lietsovia ylilyöntejä kaduilla.
Ei sisällä instagram post:eja
