Jared Kushnerin tukema luksuslomakeskus herättää ympäristöprotesteja Albaniassa

Albanian pääkaupungin Tiranan keskusta on tottunut mielenosoituksiin, mutta viime päivien iltarallit pääministeri Edi Raman toimiston edessä ovat poikenneet totutusta. Tällä kertaa protestien kohteena ei ole ainoastaan Albanian sosialistihallitus, vaan myös Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin vävy Jared Kushner ja hänen sijoitusyhtiönsä Affinity Partners.

Kiistelty luksusresortti Adrianmeren rannikolla

Protestien keskiössä on suunniteltu matkailuhanke Albanian Adrianmeren rannikolla, Sazanin saarella ja Zvernecin alueella lähellä Vlorën rannikkokaupunkia. Hankkeeseen kaavaillaan mittavaa luksuslomakeskusta, joka kriitikoiden mukaan muuttaisi villin rannikkoalueen kokonaan uudeksi kaupungiksi.

Affinity Partners on yksi hankkeen merkittävimmistä sijoittajista, ja pääministeri Rama on ottanut Kushnerin kiinnostuksen vastaan avosylin. Hallitus esittelee projektia strategisena matkailuinvestointina, joka vahvistaisi Albanian asemaa Välimeren nopeasti kasvavana lomakohteena.

Flamingosta vastarinnan symboli

Kaduille lähteneet mielenosoittajat eivät kuitenkaan jaa hallituksen innostusta. He ovat omaksuneet vaaleanpunaisen flamingon protestiliikkeensä tunnukseksi – viittauksena alueella esiintyviin suojeltuihin flamingoihin ja muihin kosteikkojen lajeihin, joiden elinympäristö on uhattuna.

Symboli muistuttaa Serbian pääkaupungin Belgradin pitkäkestoista kansalaisliikettä, jossa käytettiin keltaista ankkaa vastarinnan merkkinä. Albaniassa flamingo alleviivaa nimenomaan herkän luontoalueen puolustamista.

Luontojärjestö PPNEA–BirdLife Albaniaa edustava ekologi Joni Vorpsi varoittaa, että suunniteltu hanke olisi mittaluokaltaan valtava: hänen mukaansa siitä tulisi “uusi kaupunki, jossa olisi noin 10 000 huonetta” – ja se “tuhjoisi täysin tuon villin alueen”. Protestoijat vaativat kaiken rakentamisen välitöntä keskeyttämistä ja raskaiden koneiden poistamista suojelualueelta.

Ympäristönsuojelu vastaan miljardiluokan investoinnit

Hankkeen taustalla oleva Kushnerin liikekumppani Asher Abehsera korostaa, että projekti perustuu “vastuulliseen luonnonhoitoon”, ympäristön parantamiseen sekä työpaikkojen ja pitkän aikavälin arvon luomiseen paikallisille yhteisöille. Hallitus viittaa samaan viestiin ja painottaa, että kyse on 4 miljardin euron investoinnista, joka toisi maahan työpaikkoja ja parantaisi infrastruktuuria.

Pääministeri Rama on kuvannut mielenosoittajia “hyväntahtoisiksi mutta väärin informoiduiksi” ja vakuuttaa, että ympäristövaikutukset on huomioitu. Hallituksen mukaan kyseessä on yksityisessä omistuksessa oleva maa, joka on hankittu läpinäkyvästi ja lainmukaisesti.

Kriitikoiden mielestä omistuskysymykset eivät kuitenkaan ole näin yksinkertaisia. Albanian kiinteistöjärjestelmä kärsii edelleen epäselvistä omistusoikeuksista, jotka juontavat juurensa 45 vuoden mittaiseen kommunistihallinnon kollektivisointiin ja sekavaan yksityistämisprosessiin sen päätyttyä.

“Albania ei ole myytävänä” – ulkomaalaisomistus herättää vastarintaa

Monet protestoijista vastustavat sitä, että strategisesti tärkeitä tai luonnoltaan ainutlaatuisia alueita luovutetaan pitkiksi ajoiksi ulkomaisille sijoittajille. Mielenosoituksissa on nähty kylttejä, joissa julistetaan, että Albania “ei ole myytävänä”. Tämä kuvastaa laajempaa huolta maan luonnonvarojen ja rantojen yksityistämisestä luksusturismia varten.

Vaikka osa kyltteistä vaatii myös oppositiopuolue PD:n johtajan Sali Berishan vangitsemista – tämä on itsekin korruptiosyytteiden kohteena – protestiliike pyrkii irtisanoutumaan perinteisestä puoluepolitiikasta. Kaduille on saapunut etenkin nuoria, joille ympäristökysymykset ja julkisen tilan puolustaminen ovat tärkeimpiä syitä osallistua.

Syytöksiä “hybridisodasta” ja alueellisesta kateudesta

Rama on vastannut protesteihin kovalla retoriikalla ja väittänyt mielenosoituksia osaksi “hybridisotaa”, jossa Albania on hyökkäyksen kohteena Välimeren matkailumarkkinoiden kovassa kilpailussa. Pääministeri on vihjannut erityisesti Kreikan suuntaan ja antanut ymmärtää, että naapurimaa lietsoisi levottomuuksia Albanian nopeasti kasvavan turismisektorin takia.

Osa mielenosoittajista jakaa epäilyn, että ulkovallat pyrkivät vaikuttamaan Albanian sisäpolitiikkaan, mutta monille keskeinen motiivi on edelleen ympäristönsuojelu. He pelkäävät, että kun rakentaminen kerran käynnistyy, herkät kosteikkoalueet ja lintujen muuttoreitit kärsivät pysyviä vahinkoja, joita ei voida korvata taloudellisella hyödylle.

Kushnerin Balkan-projektien ristiriitainen historia

Jared Kushnerille Balkanin kiistellyt kiinteistöprojektit eivät ole uusia. Aiemmin hän ajoi Trump International -hotellia Serbian pääkaupunkiin Belgradiin, mutta hanke herätti voimakasta paikallista vastustusta ja johti lopulta projektista vetäytymiseen. Yhtä hallituksen ministeriä syytettiin virka-aseman väärinkäytöstä hankkeeseen liittyen, mikä lisäsi epäluuloa koko suunnitelmaa kohtaan.

Albanian tapauksessa Abehsera vakuuttaa, että kaikki tapahtuu avoimesti ja lakien mukaan, ja että ympäristön suojeleminen on sisäänrakennettu osa suunnittelua. Protestoijat eivät kuitenkaan toistaiseksi ole vakuuttuneet. Niin kauan kuin he kokevat, että riskit uhanalaisille lajeille ja suojelualueille ovat todellisia, flamingo saattaa pysyä Tiranan kaduilla näkyvänä vastarinnan symbolina.

Matkailun kasvu ja luonnonsuojelu törmäyskurssilla

Albania on viime vuosina noussut nopeasti suosituksi matkailukohteeksi, ja monet pitävät investointeja välttämättöminä, jotta maa voi kilpailla Kreikan, Kroatian ja muiden Välimeren maiden kanssa. Toiset taas korostavat, että juuri koskematon luonto, hiljaiset saaret ja perinteiset rannikkokylät ovat se vetovoimatekijä, joka erottaa Albanian muista – ja jonka liiallinen rakentaminen voi tuhota.

Sama jännite näkyy myös muualla Euroopassa: miten kehittää matkailua ilman, että arvokkaat luontoalueet menettävät ainutlaatuisuutensa? Esimerkiksi urheilumatkailun kohdalla Englannin ja muiden maiden krikettikulttuuriin liittyvät tapahtumat, kuten Englannin ylivoimainen ote Lord’sin testissä ja dramaattinen krikettipäivä, osoittavat, että matkailu voi rakentua myös tapahtumien, ei vain rannan ja hotellien varaan. Albaniassa kiista Kushnerin tukemasta luksuslomakeskuksesta pakottaa päättäjät pohtimaan, millaista matkailun tulevaisuutta maa todella tavoittelee.

Ei sisällä instagram post:eja