Iso-Britannia ja Norja muodostavat merellisen liittouman Venäjän sukellusveneiden metsästämiseksi

Iso-Britannia ja Norja ovat solmineet uuden puolustussopimuksen, jonka tavoitteena on metsästää ja valvoa Venäjän sukellusveneitä Pohjois-Atlantilla sekä suojella kriittistä merenalaista infrastruktuuria. Sopimus syventää kahden Nato-maan sotilaallista yhteistyötä aikana, jolloin Venäjän toiminta arktisilla ja pohjoisilla merialueilla herättää kasvavaa huolta lännessä.

Yhteinen fregattilaivasto suojelemaan merenalaisia kaapeleita

Uuden puolustuspaktin myötä Iso-Britannian ja Norjan laivastot operoivat yhdessä brittiläisvalmisteisilla Type-26 -fregateilla. Laivaston ensisijaisena tehtävänä on Venäjän sukellusveneiden ja muiden alusten valvonta Pohjois-Atlantilla, erityisesti alueella Grönlannin, Islannin ja Ison-Britannian välillä.

Sopimuksen ytimessä on merenalaisten viestintäkaapeleiden ja energiainfrastruktuurin suojaaminen. Britannian puolustusministeriön (MoD) mukaan Venäjän alusten määrä Ison-Britannian vesillä on kasvanut kahden viime vuoden aikana noin 30 prosenttia, ja viranomaiset varoittavat, että Moskovan kiinnostus merenalaiseen infrastruktuuriin on selvästi lisääntynyt.

Britannia on erittäin riippuvainen Atlantin ja Pohjanmeren pohjassa kulkevasta kaapeliverkostosta, joka välittää dataliikennettä, rahoitusmarkkinatietoja ja kriittistä viestintää. Lisäksi Ison-Britannian ja Norjan välillä kulkee tärkeitä öljy- ja kaasuputkia, jotka ovat elintärkeitä maan energiahuollolle.

Starmer: ”Historiallinen” sopimus vahvistaa kriittisen infrastruktuurin turvaa

Iso-Britannian pääministeri Keir Starmer kuvaili sopimusta historialliseksi askeleeksi maan puolustuksen ja infrastruktuurin suojelun kannalta. Hänen mukaansa liittouma parantaa merkittävästi Ison-Britannian kykyä turvata merenalaisia kaapeleita, putkistoja ja muuta kriittistä verkostoa, joiden varassa maan talous ja turvallisuus pitkälti lepäävät.

Uudesta yhteistyöstä ilmoitettiin Starmerin isännöidessä Norjan pääministeriä Jonas Gahr Størea RAF Lossiemouthissa Pohjois-Skotlannissa. Vierailun aikana johtajat tapasivat merivalvontayksiköitä ja miehistöjä, jotka seuraavat Venäjän alusten liikkeitä alueella.

Venäläisalus Yantar ja epäilyt kaapelien kartoituksesta

Erityistä huomiota on kiinnitetty Venäjän puolustusministeriön hallinnoimaan Yantar-alukseen, jota Moskova kutsuu ”merentutkimusalukseksi”. Länsimaat epäilevät kuitenkin, että Yantarin yksi keskeinen tehtävä on kartoittaa merenalaisia kaapeleita ja muuta infrastruktuuria mahdollisia tulevia operaatioita varten.

Yantar on ollut usein länsimaiden seurannassa Euroopan vesillä, ja sitä on hiljattain syytetty jopa lasereiden käytöstä RAF:n lentäjien häiritsemiseksi. Tapaukset ovat lisänneet huolta siitä, että Venäjä testaa ja kartoittaa lännen heikkouksia erityisesti merenalaisessa infrastruktuurissa.

Lunna House -sopimus ja 10 miljardin punnan sota-aluskauppa

Britannian ja Norjan välinen uusi yhteistyö on koottu niin sanottuun Lunna House -sopimukseen, joka on nimetty Shetlannin saarilla sijainneen toisen maailmansodan aikaisen norjalaisen vastarintaliikkeen tukikohdan mukaan. Sopimus nojaa syyskuussa allekirjoitettuun 10 miljardin punnan sota-aluskauppaan, jossa vahvistetaan maiden pitkän aikavälin meripuolustusyhteistyötä.

Norjan puolustusministeri Tore O. Sandvik ja Ison-Britannian puolustusministeri John Healey allekirjoittivat sopimuksen, jonka ytimessä on periaate, että maat ”puolustavat itseään yhdessä”. Tämä korostaa Naton sisäisen yhteistyön merkitystä tilanteessa, jossa Venäjän toiminta Pohjois-Atlantilla ja arktisella alueella nähdään entistä uhkaavampana.

Yhteinen sukellusveneentorjuntalaivasto Pohjois-Eurooppaan

Sopimuksen mukaan vähintään 13 sukellusveneentorjuntaan erikoistunutta sota-alusta – joista vähintään viisi norjalaisia – toimii jatkossa yhteisenä laivastona Pohjois-Euroopan merialueilla. Laivasto keskittyy seuraamaan Venäjän merivoimien liikkeitä ja suojaamaan merenpohjan kaapeleita ja putkistoja, jotka ovat elintärkeitä Britannian viestintä-, sähkö- ja kaasujärjestelmille.

Yhteistoiminta ei rajoitu pelkästään partiointiin. Sopimus kattaa myös yhteiset sotaharjoitukset, kehittyneiden torpedojen – kuten brittiläisvalmisteisen Sting Rayn – käytön sekä merijalkaväen koulutuksen Norjan vaativissa talviolosuhteissa. Tämä parantaa Britannian kykyä toimia arktisissa ja subarktisissa ympäristöissä, joita pidetään yhä tärkeämpinä strategisina alueina.

Uusia ”emäaluksia” miehittämättömille järjestelmille

Iso-Britannia ja Norja aikovat lisäksi kehittää niin sanottuja ”mothership”-aluksia, jotka on suunniteltu miehittämättömien miinanraivaus- ja vedenalaisten taistelujärjestelmien tukialustoiksi. Nämä alukset mahdollistavat etäohjattujen ja autonomisten järjestelmien käytön miinojen etsintään, merenpohjan valvontaan ja vihollisen sukellusveneiden torjuntaan ilman, että miehistö altistuu suoraan vaaralle.

Osana yhteistyötä Britannian kuninkaallinen laivasto ottaa käyttöön edistyneitä norjalaisia Naval Strike Missile -ohjuksia. Nämä meritorjuntaohjukset pystyvät iskemään vihollisen aluksiin yli 160 kilometrin, eli noin 100 merimailin, etäisyydeltä. Se vahvistaa huomattavasti Ison-Britannian iskukykyä Pohjois-Atlantilla ja Pohjanmerellä.

”Uusi uhkakausi” ja riippuvuus merenalaisista yhteyksistä

Puolustusministeri John Healeyn mukaan maailma on siirtynyt ”uuteen uhkakauteen”, jossa Venäjän lisääntynyt aktiivisuus Pohjois-Atlantilla ja Itämerellä edellyttää konkreettista sotilaallista läsnäoloa ja vahvoja liittoutumia. Hänen mukaansa juuri kovalla voimalla – eli todellisella sotilaallisella kyvyllä – ja tiiviillä kumppanuuksilla voidaan ennaltaehkäistä Venäjän mahdollisia operaatioita lännen infrastruktuuria vastaan.

Nato-maiden huoli Venäjän aiheuttamasta riskistä merenalaisille kaapeleille ja putkistoille on kasvanut entisestään sen jälkeen, kun Moskova hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Merenalaiset kaapelit ovat globaaleille rahoitusmarkkinoille, internetille ja hallitusten väliselle viestinnälle yhtä keskeisiä kuin sähköverkot ja polttoainehuolto.

Britannian parlamentin kansallisen turvallisuusstrategian komitea varoitti jo aiemmin, että hyökkäys merenalaista infrastruktuuria vastaan voisi aiheuttaa ”katastrofaalisia häiriöitä” maan rahoitus- ja viestintäjärjestelmissä. Raportin mukaan Iso-Britannia on ollut liian riippuvainen Yhdysvaltojen puolustusresursseista eikä ole riittävästi varautunut suojelemaan omaa aluettaan ja merialueitaan itsenäisesti.

Laajempi kuva: Venäjän toiminta ja poliittiset jännitteet

Venäjän kasvava aktiivisuus Euroopan lähialueilla näkyy sekä merellä että politiikassa. Länsimaissa seurataan huolestuneina sekä sotilaallisia liikkeitä että oikeus- ja ihmisoikeustilannetta, jossa kriitikoita ja oppositiohahmoja vastaan nostettuja syytteitä pidetään usein poliittisesti motivoituina. Esimerkiksi poliittisina pidetyt oikeusjutut ja tuomiot kansainvälisesti tunnettuja henkilöitä vastaan ovat lisänneet epäluuloa autoritaarisia hallintoja kohtaan ja vahvistaneet läntisten liittolaisten pyrkimystä tiiviimpään yhteistyöhön turvallisuuden ja oikeusvaltion puolustamiseksi.

Iso-Britannian ja Norjan välinen uusi merellinen liittouma voidaan nähdä osana tätä laajempaa pyrkimystä: suojella kriittistä infrastruktuuria, vahvistaa Naton pohjoista sivustaa ja lähettää Moskovalle viesti, että merenpohjan kaapeleihin ja putkistoihin kohdistuvat uhkat otetaan äärimmäisen vakavasti.

Ei sisällä instagram post:eja