Euroviisuvoittaja Nemo palauttaa pokaalin protestina Israelin osallistumisesta

Viime vuoden Eurovision laulukilpailun voittaja, sveitsiläinen Nemo, aikoo palauttaa voittopokaalinsa protestina Israelin jatkuneelle osallistumiselle kisaan. Päätös on yksi näkyvimmistä kulttuurialan kannanotoista Euroviisujen ympärillä käytävässä keskustelussa.

Nemo: Euroviisujen arvot ja Israelin osallistuminen ristiriidassa

26-vuotias Nemo kertoo, että Euroopan yleisradiounionin (EBU) päätös pitää Israel mukana kilpailussa on jyrkässä ristiriidassa niiden arvojen kanssa, joita Eurovision virallisesti edustaa – yhtenäisyys, osallisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen.

Nemon mukaan Israelin jatkettu osallistuminen samaan aikaan, kun YK:n riippumaton kansainvälinen tutkintakomissio on todennut Israelin toimien täyttävän kansanmurhan tunnusmerkkejä, osoittaa selkeää arvoristiriitaa EBU:n linjausten ja käytännön päätösten välillä.

”Israel on edelleen mukana kilpailussa aikana, jolloin YK:n riippumaton tutkintakomissio on päätellyt, että kyse on kansanmurhasta. Tämä kertoo selvästä ristiriidasta kilpailun ihanteiden ja EBU:n tekemän päätöksen välillä”, Nemo kirjoittaa Instagramissa julkaisemassaan kannanotossa.

Ensimmäinen ei-binäärinen voittaja kääntyy Euroviisuja vastaan

Nemo teki historiaa vuonna 2024 voittamalla Euroviisut kappaleellaan The Code, ja hänestä tuli samalla kilpailun ensimmäinen ei-binäärinen voittaja. Kappale käsittelee Nemon matkaa kohti ymmärrystä omasta ei-binäärisestä sukupuoli-identiteetistään.

Heti voiton jälkeen Nemo kertoi BBC:lle kokeneensa kilpailun aikana huomattavaa henkistä painetta, erityisesti Israelin osallistumiseen liittyneen kiistan vuoksi. Nemo kritisoi jo tuolloin järjestäjiä siitä, etteivät nämä tukeneet riittävästi artisteja, jotka joutuivat keskelle poliittista myrskyä.

”Tunsin oloni hyvin yksinäiseksi. Toivon todella, että ensi vuodelle on rakennettu parempia tukirakenteita”, Nemo sanoi voiton jälkeen. Kommentit johtivat siihen, että Eurovision ilmoitti uusista toimenpiteistä artistien ja henkilökunnan henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Pokaali laatikkoon – protesti EBU:lle

Instagramissa julkaisemassaan videossa Nemo näyttää, kuinka hän asettaa Euroviisu-pokaalin pahvilaatikkoon lähettääkseen sen takaisin EBU:n päämajaan Geneveen. Eleellä hän haluaa osoittaa, ettei koe voittopalkinnon enää kuuluvan itselleen.

”Vaikka olen valtavan kiitollinen yhteisölle tämän kilpailun ympärillä ja kaikesta, mitä kokemus on minulle ihmisenä ja artistina opettanut, tänään en enää tunne, että tämä pokaali kuuluu hyllylleni”, Nemo kirjoittaa.

Laajenevat boikotit ja Euroviisujen suurin kriisi

Israel osallistuu yhä Euroviisuihin, vaikka Gazan sota ja siihen liittyvät ihmisoikeuskiistat ovat kiristäneet tunnelmaa ympäri Eurooppaa. Tilannetta pahensi myös äänestyskohu vuoden 2024 kilpailussa sekä väitteet siitä, että Israelin hallitus olisi pyrkinyt vaikuttamaan yleisöäänestykseen.

Viisi maata – Islanti, Espanja, Irlanti, Slovenia ja Alankomaat – ovat ilmoittaneet boikotoivansa vuoden 2026 kilpailua juuri siksi, että Israel on yhä mukana. Kyseessä on laajin valtiotasoinen protesti Euroviisujen historiassa.

EBU:n mukaan sääntöjä on kiristetty ja muutettu äänestyskohun jälkeen, minkä seurauksena ”selvä enemmistö” jäsenistä katsoi, ettei osallistumisesta tarvita uutta äänestystä ja että vuoden 2026 kilpailu voidaan järjestää suunnitellusti.

Israel on puolestaan kutsunut päätöstä sallia sen osallistuminen ”voitoksi” niitä kriitikoita vastaan, jotka maan mukaan yrittävät vaientaa sen ja levittää vihaa. Israelin presidentti Isaac Herzog on kiittänyt EBU:n linjausta ja kuvannut sitä ”arvostetuksi solidaarisuuden, veljeyden ja yhteistyön eleeksi”.

Nemon viesti: Kyse ei ole artisteista, vaan valtiosta

Nemo korostaa, ettei pokaalin palauttaminen ole hyökkäys yksittäisiä artisteja tai esiintyjiä vastaan, vaan protesti sitä vastaan, miten Euroviisuja käytetään poliittisena imagon kiillottajana.

”Tämä ei liity yksilöihin tai artisteihin, vaan siihen, että kilpailua käytetään pehmentämään sellaisen valtion imagoa, jota syytetään vakavista rikkomuksista”, Nemo sanoo.

Hänen mukaansa se, että kokonaiset valtiot vetäytyvät kilpailusta, pitäisi toimia selkeänä varoitusmerkkinä: ”Kun kokonaiset maat jättäytyvät pois, pitäisi olla selvää, että jokin on syvästi pielessä.”

Nemo muistuttaa myös, että jos lavalla juhlittuja arvoja ei noudateta kulisseissa ja tosielämässä, itse kilpailun merkitys kuihtuu: ”Jos arvoja, joita juhlimme lavalla, ei eletä todeksi sen ulkopuolella, kauneimmatkin laulut menettävät merkityksensä.”

Taustalla Gazan sota ja kasvava paine kulttuuritapahtumille

Gazan sota sai alkunsa 7. lokakuuta 2023 Hamasin johtamasta hyökkäyksestä Etelä-Israeliin, jossa noin 1 200 ihmistä sai surmansa ja 251 otettiin panttivangeiksi. Vastauksena Israel käynnisti massiivisen sotilasoperaation Gazassa.

Gazan Hamas-johtoisen terveysministeriön mukaan yli 70 370 ihmistä on kuollut Israelin iskuissa konfliktin alkamisen jälkeen. Lukujen tarkkuudesta kiistellään, mutta ne kuvaavat sodan mittakaavaa ja sen herättämää moraalista ja poliittista vastustusta ympäri maailmaa.

Kulttuuri- ja urheilutapahtumiin, kuten Euroviisuihin, kohdistuu yhä useammin odotus ottaa kantaa ja linjata, miten ne suhtautuvat konflikteihin ja ihmisoikeusrikkomuksiin. Nemon teko lisää painetta EBU:lle ja kansallisille yleisradioyhtiöille arvioida, mitä ”arvojen kilpailu” tarkoittaa käytännössä.

Euroviisut 2026 Wienissä – juhlaa vai kiistojen vuosi?

Seuraavat Euroviisut on määrä järjestää Wienissä kilpailun 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Sen oli tarkoitus olla ennen kaikkea juhlaa Euroopan yhteiselle musiikkiperinteelle, mutta jo nyt näyttää siltä, että politiikka ja boikotit varjostavat tapahtumaa.

EBU on toistanut kantaansa, jonka mukaan Eurovision on ”epäpoliittinen” viihdeohjelma. Nemon protesti, boikotit ja kasvava paine yleisöltä kuitenkin kyseenalaistavat, onko tällainen epäpoliittisuuden väite enää uskottava tilanteessa, jossa valtiot ja instituutiot tekevät selkeitä poliittisia valintoja.

BBC on pyytänyt EBU:lta kommenttia Nemon päätökseen palauttaa pokaali, mutta järjestö ei ole toistaiseksi vastannut.

Laajempi keskustelu julkisuuden henkilöiden vastuusta

Nemon protesti asettuu samaan jatkumoon muiden artistien ja mediapersoonien rohkeiden kannanottojen kanssa. Esimerkiksi Radio 1 -uutisankkuri Calum Leslien ura ja näkyvyys lastenohjelmissa on muistuttanut siitä, miten julkisuuden henkilöt voivat käyttää asemaansa sekä viihdyttämiseen että laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Nemon päätös palauttaa Euroviisu-pokaali on vahva viesti siitä, että osa artisteista ei enää halua erottaa taidetta ja arvoja toisistaan. Se pakottaa sekä fanit, järjestäjät että yleisradioyhtiöt pohtimaan, mitä Euroviisut todella edustavat – ja kenelle.

Ei sisällä instagram post:eja