Naisten aivotärähdykset rugbyssä: uraauurtava tutkimus muuttaa käsitystä turvallisuudesta
Kun Ffion Jones tarttui rugby-palloon ensimmäistä kertaa kahdeksanvuotiaana, hänen ajatuksensa olivat vain joukkueessa, pelaamisessa ja voitossa. Toistuvat iskut päähän kuuluivat lajiin, eivätkä aivotärähdykset tai aivoterveys käyneet mielessä.
Nyt 22-vuotiaana Jones on yksi 30 naisesta, jotka osallistuvat Cardiffin yliopistossa tehtävään uraauurtavaan tutkimukseen toistuvien pään iskujen vaikutuksista naisrugbypelaajiin. Tutkimus voi muuttaa koko lajin tapaa suhtautua turvallisuuteen – erityisesti naisten kohdalla.
Ensimmäinen laatuaan: tutkimus keskittyy naispelaajiin
Tutkimuksen johtaja, tohtori Peter Theobald, korostaa, että kyseessä on ensimmäinen tämän mittaluokan hanke, joka keskittyy nimenomaan naisurheilijoihin rugbyssa. Aiemmat pitkän aikavälin tutkimukset ovat lähes poikkeuksetta käsitelleet miespelaajia.
Olemassa oleva tutkimus viittaa siihen, että naisten aivot saattavat olla tietyissä tilanteissa herkempiä vammoille kuin miesten. Silti suuri osa lajien turvallisuusprotokollista – kuten aivotärähdysarvioinnit – on rakennettu miesten datan varaan ja sovellettu vain kevyesti naisille.
Jones pitää tätä ongelmallisena ja juuri siksi hän halusi mukaan tutkimukseen:
“Ei ole hyväksyttävää, että rugbyssa käytettävät pään vammakäytännöt perustuvat pääasiassa miesten tietoihin ja niitä vain hieman muokataan naisille sopiviksi. Siksi on todella rohkaisevaa, että tutkimus kohdistuu vihdoin naisiin ja siihen, miten iskut päähän vaikuttavat juuri meihin.”
Lapsuuden rugby: päävammat eivät olleet mielessä
Jones aloitti rugbyn Ammanfordissa, Carmarthenshiressä. Hän pelasi aluksi poikien kanssa yhdessä sisarensa Celynin kanssa. Heidän isänsä toimi joukkueen valmentajana ja vei molemmat mukaan lajiin.
Lapsena hän ei juuri miettinyt päähän kohdistuvia iskuja:
“Kun astuin kentälle, keskityin vain pelaamiseen ja siihen, että tekisin parhaani joukkueelle. Jos sain iskun päähän, nousin ylös ja jatkoin peliä. Matkan varrella on tullut muutamia kovia osumia, mutta ei mitään, mitä olisin pitänyt suurena asiana. Oletin aina, että kaikki olisi ihan hyvin.”
Vasta myöhemmin, kun keskustelu aivotärähdyksistä ja pitkäaikaisista aivovaurioista on lisääntynyt, Jones alkoi pohtia, mitä toistuvat iskut päähän voivat tarkoittaa erityisesti naisille – ja omalle tulevaisuudelleen.
Miten tutkimus toteutetaan: suukappaleet ja aivokuvaukset
Tutkimuksessa seurataan 30 naisrugbypelaajaa kokonaisen pelikauden ajan. Pelaajat käyttävät erityisesti suunniteltuja suojasuukappaleita, jotka mittaavat jokaisen pään iskun määrän ja voiman otteluissa ja harjoituksissa.
Osalle osallistujista tehdään lisäksi tarkkoja MRI-aivokuvauksia, joiden avulla tutkijat seuraavat, tapahtuuko aivoissa muutoksia ajan kuluessa. Näin voidaan yhdistää mitatut iskut päähän mahdollisiin rakenteellisiin tai toiminnallisiin muutoksiin aivoissa.
Theobaldin mukaan aiemmissa miesurheilijoihin kohdistuneissa tutkimuksissa kontaktiurheilulajeja on yhdistetty tiettyihin aivosairauksiin ja -rappeumiin. Vastaavanlaista pitkäkestoista seurantaa ei kuitenkaan ole tehty naisille:
“Pitkäaikaisia tutkimuksia naispelaajista ei yksinkertaisesti ole. Samalla, kun yhä useampi nainen osallistuu kontaktilajeihin ympäri Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Eurooppaa, tarve nimenomaan naisiin keskittyvälle tutkimukselle on kiireellinen.”
Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka perusteella voidaan päivittää turvallisuusohjeita, lajiliittojen käytäntöjä ja aivotärähdysprotokollia vastaamaan paremmin naisten todellisia riskejä.
Näkemys muuttuu: terveys etusijalle ilman, että rakkaus lajiin katoaa
Osallistuminen tutkimukseen on saanut Ffion Jonesin tarkastelemaan uraansa ja terveyttään uudella tavalla:
“Ajattelen nyt terveyttäni paljon tietoisemmin. Jos saan iskun päähän, pysähdyn miettimään, pitäisikö ottaa askel taaksepäin, eikä vain automaattisesti jatkaa peliä kuten ennen.”
Yliopisto-opiskelijana hän on erityisen herkkä aivoterveydelle, sillä oppiminen ja tiedon muistaminen ovat suoraan yhteydessä aivojen hyvinvointiin. Samalla hän kuitenkin painottaa, että tietoisuus riskeistä ei ole sammuttanut hänen intohimoaan rugbyyn:
“Emme vieläkään tiedä riittävästi siitä, mitä toistuvat iskut päähän tarkoittavat naisille pitkällä aikavälillä. Mutta se ei tarkoita, että lopettaisin pelaamisen. Se tarkoittaa, että haluan pelata fiksusti ja turvallisemmin.”
Jones kertoo, että useat hänen joukkuekavereistaan ovat kärsineet aivotärähdyksistä, jotka ovat vaikuttaneet arkielämään. Yksi pelaajista joutui olemaan sivussa rugbykentiltä noin puolen vuoden ajan jatkuvien oireiden vuoksi. Tämä vahvistaa hänen käsitystään siitä, että naisten kokemukset on syytä ottaa vakavasti ja tutkia perusteellisesti.
Nuoret pelaajat vaativat tasa-arvoista tutkimusta
Tutkimus on saanut myönteistä huomiota myös nuorempien pelaajien keskuudessa. Ysgol Gyfun Gymraeg Glantaf -koulun 8.-luokkalaiset Cardiffissa pitävät tärkeänä, että myös tyttöjen ja naisten kokemuksia selvitetään.
Myfi, joka pelaa Clwb Rygbi Cymry Caerdydd -seurassa, sanoo:
“On hyvä, että tutkimusta tehdään tytöistä, koska pojat saavat urheilussa usein enemmän huomiota.”
Elin lisää, että tyttöjen ja poikien kehot eivät ole samanlaisia, joten myöskään riskit eivät välttämättä ole identtisiä:
“Poikien ja tyttöjen kehot ovat hyvin erilaisia, joten on tärkeää, että tutkimus tarkastelee nimenomaan sitä, miten nämä asiat vaikuttavat naisiin.”
Kommentit heijastavat laajempaa huolta urheilun tasa-arvosta: kun naisten osallistuminen kasvaa, myös heidän turvallisuuteensa liittyvän tiedon on pysyttävä perässä.
Miksi naisten aivot voivat olla herkempiä vammoille?
Vaikka tutkimus on vielä kesken, Theobald huomauttaa, että jonkin verran näyttöä on jo olemassa siitä, että naisten aivot saattavat olla haavoittuvampia tietyntyyppisille vammoille kuin miesten. Syitä pohditaan parhaillaan, ja ne voivat liittyä muun muassa kaularangan rakenteeseen, lihasvoimaan, hormonitoimintaan ja muihin biologisiin tekijöihin.
Samankaltaista keskustelua käydään myös muissa lajeissa – esimerkiksi jalkapallossa, jossa on tarkasteltu puskemisen ja toistuvien pään iskujen vaikutuksia. Ylipäätään urheilussa käytetyt turvakäytännöt, varusteet ja ohjeistukset ovat pitkälti syntyneet miesten datan perusteella. Tämä näkyy myös symbolitasolla: esimerkiksi erilaisten urheiluun ja politiikkaan liittyvien symbolien, lippujen ja identiteettien merkitystä on alettu tarkastella yhä laajemmin, kuten Iranin kiellettyä lippua jalkapallon MM-kisoissa ja sen leijona-ja-aurinko -symboliikkaa käsittelevä analyysi osoittaa.
Theobaldin mukaan juuri siksi on kiireellistä tuottaa sukupuolittain eriteltyä, pitkäjänteistä tutkimustietoa, joka voi ohjata tulevia linjauksia:
“Haluamme ymmärtää toistuvien pään iskujen vaikutuksia paljon aiemmin kuin aiemmin on ollut mahdollista. Emme halua, että tämän päivän naispelaajien täytyy odottaa 20 vuotta saadakseen tietää, kohtaavatko he suurempia riskejä kuin miehet.”
Tavoitteena turvallisempi rugby – ei rugbyn loppu
Tutkimuksen ytimessä ei ole lajin demonisointi, vaan turvallisuuden parantaminen. Parempi tieto riskeistä voi johtaa parempiin sääntöihin, tarkempiin aivotärähdysprotokolliin, parempiin varusteisiin ja valmentajien koulutukseen.
Jones toivoo, että tutkimuksen tulokset rohkaisevat yhä useampia tyttöjä ja naisia tarttumaan rugby-palloon, eivät pelottele heitä pois kentiltä:
“Tämä tutkimus on uskomattoman tärkeä. Jos minulla on tulevaisuudessa lapsia, haluan tietää, että tällaista tutkimusta on tehty, jotta vanhemmat voivat tuntea olonsa varmemmaksi siitä, että heidän tyttärensä voivat pelata turvallisemmin.”
Hänen mukaansa kyse ei ole siitä, että riskejä piilotettaisiin, vaan siitä, että niistä kerrotaan avoimesti ja että pelaajille annetaan selkeä, tutkittu tieto oman terveytensä tueksi. Näin jokainen voi tehdä tietoisia päätöksiä siitä, miten haluaa urheilla – ja millä ehdoilla.
Lopulta Ffion Jonesin tarina kuvastaa laajempaakin muutosta urheilussa: intohimo lajiin säilyy, mutta siihen yhdistyy uusi, entistä vahvempi ymmärrys aivoterveydestä, tasa-arvosta ja siitä, että myös naisten kokemukset ja kehot ansaitsevat tulla otetuiksi vakavasti.
Ei sisällä instagram post:eja
