Zelensky: rauhansopimus Venäjän kanssa on 90-prosenttisesti valmis

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky arvioi uudenvuodenpuheessaan, että rauhansopimus Venäjän kanssa on jo noin 90-prosenttisesti valmiina. Hänen mukaansa jäljellä oleva 10 prosenttia ratkaisee paitsi sodan päättymisen, myös Ukrainan ja koko Euroopan tulevan turvallisuusjärjestyksen.

– Nämä viimeiset 10 prosenttia määräävät rauhan kohtalon, Ukrainan kohtalon ja Euroopan kohtalon, Zelensky korosti puheessaan, jossa hän painotti Ukrainan vastarintaa Venäjän hyökkäystä vastaan.

”Emme halua rauhaa hinnalla millä hyvänsä”

Zelensky teki selväksi, ettei Ukraina ole valmis hyväksymään mitä tahansa sopimusta vain sodan päättämiseksi. – Emme halua rauhaa hinnalla millä hyvänsä. Haluamme sodan lopun – emme Ukrainan loppua, hän sanoi.

Erityisen kiistanalainen kysymys on Itä-Ukrainan Donbasin alue, jonka tulevaisuus on ollut keskeinen kiistakapula koko neuvotteluprosessin ajan. Zelensky varoitti, että Ukrainan vetäytyminen Donbasista merkitsisi käytännössä kaiken päättymistä Ukrainan kannalta. Tämä viittaa Venäjän maksimaaliseen vaatimukseen saada täysi kontrolli alueesta osana mahdollista rauhansopimusta.

Tällä hetkellä Venäjä hallitsee arviolta noin 75 prosenttia Donetskin alueesta ja noin 99 prosenttia viereisestä Luhanskista. Yhdessä nämä muodostavat Donbasin teollisuusalueen, jonka hallinnasta Moskova ei ole ollut valmis tinkimään.

Turvatakuut ja lännen rooli

Puheessaan Zelensky kiitti läntisiä johtajia tuesta, mutta korosti, että pelkät julkilausutut aikomukset eivät riitä. Hänen mukaansa aikeiden on muututtava konkreettisiksi turvatakuiksi, jotka myös virallisesti ratifioidaan.

Floridassa aiemmin tällä viikolla käytyjen keskustelujen jälkeen Zelensky kertoi, että Yhdysvallat on tarjonnut Ukrainalle 15 vuoden mittaisia turvatakuita. Aikataulu niiden käytännön toteuttamiselle on kuitenkin edelleen epäselvä. – Heikot sopimukset vain ruokkivat sotaa. Joko maailma pysäyttää Venäjän sodan, tai Venäjä vetää koko maailman mukaansa tähän sotaan, Zelensky varoitti.

Myös Euroopan rooli korostuu tulevissa ratkaisuissa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti, että Euroopan maat ja liittolaiset kokoontuvat 6. tammikuuta Pariisiin tekemään konkreettisia sitoumuksia Ukrainan suojelemiseksi ja oikeudenmukaisen, kestävän rauhan varmistamiseksi Euroopassa.

Samalla Yhdysvaltain, Ison-Britannian, Ranskan ja Saksan turvallisuusneuvonantajat ovat käyneet keskusteluja Zelenskyn ja hänen neuvonantajiensa kanssa sodan päättämisestä. Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff kertoi, että neuvotteluissa painopisteenä ovat Ukrainan turvallisuustakuiden vahvistaminen sekä tehokkaiden de-eskalaatiomekanismien kehittäminen, jotta sota voidaan lopettaa ja estää sen uudelleensyttyminen.

Venäjän vastaus: lyhyt uudenvuodenpuhe ja kiista droneista

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti omaan uudenvuodenpuheensa, joka oli selvästi lyhyempi ja sisällöltään huomattavasti rajatumpi kuin Zelenskyn puhe. Putin viittasi Ukrainassa käytävään sotaan tuttuun tapaan ”erityisoperaationa” ja keskittyi ylistämään venäläissotilaita.

– Pyrimme tuomaan iloa ja lämpöä huolehtimalla niistä, jotka tarvitsevat tukea, ja seisomaan sankareidemme – erityisoperaation osallistujien – rinnalla sanoissa ja teoissa, Putin sanoi.

Aiemmin samana päivänä Moskova julkaisi väitteitä siitä, että Ukraina olisi käyttänyt droneja Putinin yksityiskodin iskemiseen Valdainjärven rannalla Luoteis-Venäjällä. Venäjä esitteli kartan, jonka mukaan lennokit olisi laukaistu Ukrainan Sumyn ja Tšernihivin alueilta, sekä videon lumisesta metsästä löytyneestä alas ammutusta lennokista. Videolla esiintyvä sotilas väittää laitteen olevan ukrainalainen Chaklun-drooni.

BBC ei ole pystynyt varmistamaan videon aitoutta tai sen kuvauspaikkaa. Kremlin mukaan Venäjä arvioi välikohtauksen seurauksena uudelleen kantaansa käynnissä oleviin rauhanneuvotteluihin.

Euroopan unionin korkea edustaja Kaja Kallas kuvasi kuitenkin keskiviikkona Venäjän väitteitä ”tarkoitukselliseksi harhautukseksi” ja yritykseksi horjuttaa rauhanprosessia.

Pohjois-Korean tuki Venäjälle lisää jännitteitä

Tilannetta monimutkaistaa entisestään Pohjois-Korean kasvava tuki Venäjälle. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong Un ylisti uudenvuodenviestissään ”voittamatonta liittoumaa” Moskovan ja Pjongjangin välillä ja kehui sotilaita, jotka taistelevat ”vierailla mailla”.

Etelä-Korean viranomaisten mukaan Pohjois-Korea on lähettänyt tuhansia sotilaita auttamaan Venäjää hyökkäyssodassa, sekä toimittanut ohjuksia ja pitkän kantaman asejärjestelmiä. Arvioiden mukaan vähintään 600 pohjoiskorealaissotilasta on saanut surmansa Ukrainassa.

Rauhansopimus vaatii Venäjän todellista sitoutumista

Zelensky on toistuvasti ilmaissut halunsa nopeuttaa rauhanneuvotteluja ja saada ne uudelleen vauhtiin jo tämän kuukauden aikana Yhdysvaltain ja Euroopan viranomaisten aktiivisella osallistumisella. Hän kuitenkin tiedostaa, että mikä tahansa sopimus jää pelkäksi paperiksi ilman Venäjän todellista sitoutumista.

Viimeisimmät väitetyt drone-iskut Putinin asuinpaikan läheisyydessä voivat entisestään vaikeuttaa Moskovan halukkuutta edetä neuvotteluissa. Ilman Venäjän poliittista tahtoa kestävän ja molempia osapuolia sitovan rauhan saavuttaminen näyttää edelleen epätodennäköiseltä.

Euroopan jalkapallomaailmassa on samanaikaisesti käynnissä täysin toisenlainen siirtoliike, kun Manchester Cityn mahdollinen jättihankinta Antoine Semenyon muodossa muistuttaa, että vaikka Ukrainan sota määrittää koko maanosan turvallisuuspolitiikkaa, muu kansainvälinen uutisvirta ei pysähdy.

Ei sisällä instagram post:eja