Murhatun teinin äiti pettynyt: pääministeri tapasi ensin somejätit, ei surevia perheitä
Murhatun teini-ikäisen Brianna Gheyn äiti, Esther Ghey, kertoo olevansa syvästi pettynyt siihen, että Ison-Britannian pääministeri Sir Keir Starmer tapasi ensin suurten teknologiayhtiöiden johtajat keskustellakseen lasten nettiturvallisuudesta – ennen kuin hän on kuullut surmansa menettäneiden lasten perheitä.
Pääministeri tapasi ensin Google-, TikTok- ja Meta-johtajat
Sir Keir Starmer tapasi aiemmin tässä kuussa Google-, TikTok- ja Meta-yhtiöiden johtoa ja vetosi heihin, että nämä tekisivät tiiviimpää yhteistyötä hallituksen kanssa lasten suojelemiseksi verkossa. Tapaamisen tavoitteena oli parantaa brittiläisten lasten turvallisuutta sosiaalisessa mediassa ja muilla digialustoilla.
Samalla kun pääministeri hakee ratkaisuja teknologiajättien kanssa, monet vanhemmat kokevat, ettei heidän äänensä tule riittävästi kuulluksi. Esther Gheyn mukaan keskustelu ei voi olla tasapainoista, jos sen keskiössä ovat vain miljardiyhtiöt, eivätkä ne perheet, jotka ovat menettäneet lapsensa verkon haitallisen vaikutuksen seurauksena.
Avoin kirje: ”Meillä on horjumaton tahto suojella muita lapsia”
Esther Ghey julkaisi yhdessä 12 muun surevan perheen kanssa avoimen kirjeen pääministerille. Kirjeessä he korostavat, että heidän päämääränsä on horjumaton: estää muita perheitä joutumasta kokemaan samaa tuskaa ja menetystä, jonka he ovat joutuneet kohtaamaan.
Ghey painottaa, että on yhtä tärkeää kuulla surevien perheiden kokemuksia kuin teknologiajättien näkemyksiä. Hänen mukaansa vain näin hallitus voi ymmärtää, kuinka vakavista seurauksista verkon haitallinen sisältö voi olla – ja miksi ripeä lainsäädäntö ja tiukemmat rajoitukset ovat välttämättömiä.
Kirjeessä todetaan, että vaikka surevilla perheillä ei ole suuryritysten taloudellista vaikutusvaltaa, heillä on jotain vielä painavampaa: suora kokemus ja päättäväisyys varmistaa, ettei yksikään lapsi tai vanhempi joudu kärsimään samanlaista tuskaa.
Brianna Gheyn murha ja some-sisällön synkkä vaikutus
16-vuotias Brianna Ghey surmattiin vuonna 2023 Warringtonin puistossa kahden muun teini-ikäisen toimesta. Oikeudenkäynnissä ilmeni, että yksi tekijöistä oli alkanut kiinnostua ”pimeästä materiaalista”, mukaan lukien verkossa levitettävistä videoista, joissa kuvattiin murhia ja kidutusta.
Tapaus nosti laajasti keskusteluun sen, kuinka helposti nuoret pääsevät käsiksi äärimmäisen väkivaltaiseen ja psyykkisesti kuormittavaan sisältöön. Samankaltaista huolta on herännyt myös Suomessa, missä esimerkiksi julkisuuden henkilöiden yksityiselämää seuraavat ja tunteisiin vetoavat some-sisällöt, kuten Immu Ilménin ja hänen ex-vaimonsa Jonnan kahvilahetkestä kertovat jutut, muistuttavat siitä, miten vahvasti sosiaalinen media vaikuttaa nuorten arkeen ja ihmissuhdekuviin – niin hyvässä kuin pahassakin.
Briannan murha on sittemmin toiminut yhtenä keskeisistä esimerkeistä siitä, miten verkon ”pimeät kulmat” voivat vaikuttaa nuorten ajatteluun, mielenterveyteen ja käyttäytymiseen. Tapaus on vauhdittanut keskustelua tiukemmista ikärajoista, algoritmien läpinäkyvyydestä ja haitallisen sisällön paremmasta valvonnasta.
Ghey kampanjoi some- ja puhelinrajoitusten puolesta
Briannan kuoleman jälkeen Esther Ghey on ryhtynyt näkyväksi kampanjoijaksi nuorten some- ja älypuhelinrajoitusten puolesta. Hän on painottanut, että lasten ei tulisi saada rajatonta pääsyä haitalliseen sisältöön, ja että sekä sovelluksilla että laitteilla tulisi olla selkeämmät, tiukemmat suojausmekanismit.
Vuonna 2024 Ghey tapasi Keir Starmerin tämän ollessa vielä oppositiojohtaja, ja he keskustelivat nuorten mielenterveysongelmista ja sosiaalisen median vaikutuksista. Ghey kertoi arvostaneensa tuolloin käytyä keskustelua suuresti.
Nyt, Starmerin toimittua pääministerinä, Ghey ja muut surevat vanhemmat haluavat jatkaa tuota dialogia. Heidän mielestään on välttämätöntä, että pääministeri kuulee suoraan heiltä, miksi hallitusten on toimittava kiireellisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi verkossa.
Hallitus: ”Jaamme päämäärän – lasten suojeleminen on etusijalla”
Hallituksen mukaan se jakaa Esther Gheyn päättäväisyyden pitää lapset turvassa verkossa. Hallituksen tiedottaja korostaa, että kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, josta ei ole olemassa yksiselitteistä yhteisymmärrystä, ja siksi tarvitaan laajaa kuulemista ja perusteellista valmistelua.
Pääministerin kerrotaan tavanneen perheitä ja nuoria keskustellakseen sosiaalisen median tulevaisuudesta ja sen vaikutuksista lapsiin. Hallituksen mukaan näitä tapaamisia jatketaan, ja myös suoraan somehaitoista kärsineitä perheitä halutaan kuulla lisää.
Laaja konsultaatio some-rajoituksista nuorille
Britannian hallitus on käynnistänyt kolmen kuukauden mittaisen julkisen kuulemisen, jossa tarkastellaan laajasti nuorten some-rajoituksia. Konsultaatio kattaa muun muassa:
- ikärajat sosiaalisen median palveluissa
- turvallisemmat suunnitteluperiaatteet tekoälyä hyödyntävissä chatboteissa ja peleissä
- mahdollisen sosiaalisen median käytön kiellon alaikäisille
Kyselyyn on jo saatu yli 45 000 vastausta sen käynnistymisen jälkeen maaliskuussa. Hallitus kertoo tekevänsä yhteistyötä satojen brittiperheiden kanssa sekä kuulevansa vanhempia, lapsia ja asiantuntijoita, jotta lopputulos olisi sekä tehokas että käytännössä toteuttamiskelpoinen.
Teknologiasta vastaava ministeri Liz Kendall on lisäksi tavannut aiemmin tänä vuonna Bereaved Parents for Online Safety -ryhmän ja jatkanut keskusteluja useiden surevien vanhempien kanssa.
Kiista somekielloista: suojaako vai siirtääkö ongelman muualle?
Vaikka suunnitelmat rajoittaa lasten sosiaalisen median käyttöä ovat saaneet paljon kannatusta, osa asiantuntijoista varoittaa mahdollisista sivuvaikutuksista. Heidän mukaansa tiukka somekielto voi johtaa siihen, että nuoret pyrkivät kiertämään rajoituksia, siirtyvät salatuille alustoille tai entistä synkempiin verkon ”takahuoneisiin”, joissa valvonta on vielä heikompaa.
Britannian parlamentissa on äänestetty jo kolmesti alle 16-vuotiaiden somekiellosta, mutta ehdotus on toistaiseksi kaatunut. Esimerkkinä seurataan tarkasti Australiaa, joka otti käyttöön maailman ensimmäisen alle 16-vuotiaiden somekiellon joulukuussa. Tuore kysely osoittaa, että neljä kuukautta kiellon jälkeen suuri osa 12–15-vuotiaista australialaisista käyttää edelleen sosiaalista mediaa – usein kiertoteitse.
Somejätit syytettynä addiktoivasta suunnittelusta
Verkon turvallisuudesta käytävää keskustelua kiristää myös Yhdysvalloissa maaliskuussa annettu valamiehistön ratkaisu, jonka mukaan Google (ja sen omistama YouTube) sekä Meta (Instagram, Facebook, WhatsApp) ovat tarkoituksellisesti rakentaneet riippuvuutta aiheuttavia sosiaalisen median alustoja.
Yhtiöt kiistävät jyrkästi syytökset ja ovat ilmoittaneet valittavansa päätöksestä. Tapauksen lopputuloksella voi olla kauaskantoisia seurauksia sille, millaisia sääntely- ja vastuukysymyksiä suurille somealustoille tulevaisuudessa asetetaan – myös Euroopassa.
Surevien perheiden viesti: kokemukset on kuultava
Esther Gheyn ja muiden surevien perheiden ydinviesti pääministerille on selkeä: teknologiajättejä on kuultava, mutta heidän rinnallaan on kuultava myös niitä, jotka ovat menettäneet lapsensa verkon haitallisen sisällön vuoksi. Vain näin voidaan rakentaa lainsäädäntö, joka vastaa todellisia riskejä ja suojelee lapsia tehokkaasti.
Ghey muistuttaa, että kyse ei ole vain tilastoista ja periaatteista, vaan konkreettisista, peruuttamattomista menetyksistä. Hän painottaa, että hallitusten on toimittava ennakoivasti – ei vasta sitten, kun tragedia on jo tapahtunut.
Ei sisällä instagram post:eja
