Kielitaidon puute ei estä tulkin työstä kieltäytymistä: Vakuutusoikeuden päätös
Vakuutusoikeus on tehnyt kesäkuussa merkittävän päätöksen, joka koskee kielitaidon merkitystä työpaikan vastaanottamisessa. Uudenmaan TE-toimisto, Kela ja sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta olivat aikaisemmin antaneet lausuntonsa tapauksessa, jossa kielitaidoton nainen kieltäytyi tulkin tehtävästä.
Kysymys oli siitä, oliko työtön työnhakija kieltäytynyt työstä ilman pätevää syytä ja oliko hänelle määrätty karenssi siten perusteltu. Vakuutusoikeus katsoi, että riittävä suomen kielen taito ei ollut pakollinen edellytys tarjotulle työlle, joten työnantajalle jäi soveltuvuuden arviointi.
Bengalia äidinkielenään puhuvan naisen mukaan hänestä ei ollut tulkin tehtävään riittämättömän suomen kielen taitonsa vuoksi. Hänen mielestään oli kohtuutonta, että hänelle oli määrätty 60 päivän karenssi, kun hän ei voinut ottaa työtä vastaan.
Vakuutusoikeuden mukaan työnhakijan velvollisuus on hakea tarjottua työtä, ellei erityistä kelpoisuusvaatimusta ole asetettu. Tämä päätös vahvisti viranomaisten aiemmat ratkaisut, ja naisen valitus hylättiin. Vakuutusoikeuden kanta oli, ettei kielitaidolla ollut ratkaisevaa merkitystä, eikä suullisen kuulemisen järjestäminen ollut tarpeen.
Asianajaja, joka avusti naista, kertoi olevansa samaa mieltä asiakkaansa kanssa päätöksen järjettömyydestä. Erityisesti hän kyseenalaisti resurssien tuhlaamisen, kun henkilö ohjataan tehtävään, johon hän ei ole pätevä. Kielitaidottoman tulkin palkkaaminen kuormittaa sekä työnantajaa että työntekijää, johtaen tilanteisiin, joissa työ jää tekemättä ja tarvitaan uusi tulkki.
Kielitaidoton nainen ei voi enää valittaa asiasta, sillä vakuutusoikeuden päätös on lopullinen. Asianajaja painotti, että tällaisissa tapauksissa olisi tärkeää soveltaa maalaisjärkeä.
Lähde: iltalehti.fi
