Entinen MI6-johtaja: Putin yrittää pelotella Britanniaa sabotaasilla, tuhopoltoilla ja kyberhyökkäyksillä

Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkii entisen MI6:n johtajan Sir Richard Mooren mukaan pelottelemaan Yhdistynyttä kuningaskuntaa sabotaasilla, tuhopoltoilla ja kyberhyökkäyksillä Britannian kaduilla. Tarkoituksena on laajentaa taistelukenttää Ukrainan sodan ulkopuolelle ja horjuttaa niitä maita, jotka tukevat Kiovaa.

Taistelukentän laajentaminen Ukrainan ulkopuolelle

BBC Radio 4:n Today-ohjelmassa puhunut Sir Richard Moore kertoi, että Putin on ”innokas laajentamaan taistelukenttää” Ukrainan sodan ulkopuolelle. Tavoitteena on kohdistaa toimia länsimaihin tavalla, joka ei muodollisesti ylitä avoimen sodan kynnystä, mutta joka aiheuttaa epävakautta ja pelkoa.

Mooren mukaan Venäjä käyttää yhä useammin välittäjiä ja peitehenkilöitä – niin sanottuja proxy-toimijoita – toteuttamaan iskuja maaperällä, joka kuuluu Nato-maille tai muille Ukrainan tukijoille. Näiden operaatioiden keinovalikoimaan kuuluvat erityisesti sabotaasi, kyberhyökkäykset ja tuhopoltot.

Tuhopoltot pääministeriin kytkeytyvää omaisuutta vastaan

Mooren kommentit tulivat julki sen jälkeen, kun BBC oli paljastanut Venäjän olleen tuhopolttojen taustalla. Hyökkäykset kohdistuivat kiinteistöön ja autoon, jotka oli yhdistetty Britannian pääministeriin Sir Keir Starmeriin.

Kaksi miestä todettiin maanantaina syyllisiksi salaliittoon, jonka tarkoituksena oli suorittaa tuhopolttoja Starmeriin kytkeytyvää omaisuutta vastaan. Syyttäjien mukaan iskut toteutettiin vuonna 2025, sen jälkeen kun yksi epäilty oli rekrytoitu verkossa venäjänkielisen Telegram-käyttäjän nimeltä ”El Money” toimesta. Tämä lupasi epäillylle rahallista korvausta tehtävistä.

Nuori venäläisdiplomaatti epäiltynä värvärinä

BBC:n Panorama-ohjelman tutkinta löysi näyttöä siitä, että ”El Money” olisi 23-vuotias venäläinen diplomaatti Evgeny Lyukshin. Hän on korkea-arvoisen virkamiehen poika, jota on koulutettu informaatiosodankäynnissä venäläisten tiedustelupalvelujen ja propagandistien toimesta.

BBC:n mukaan ”El Money” tarjosi venäläistä kansalaisuutta vastineeksi uusista hyökkäyksistä ja ihannoi Putinia viesteissään. Venäläistaustaiset tilit levittivät samanaikaisesti disinformaatiota iskujen motiiveista, pyrkien hämärtämään tekijöiden todellista taustaa ja tarkoitusperiä.

Valtiollinen vastuu ja disinformaatiokampanjat

Britannian hallitus ja tiedustelupalvelut eivät ole vielä virallisesti nimenneet Kremliä iskujen taustavoimaksi. Sir Richard Moore kuitenkin kiitti BBC:n tutkivaa journalismia ja totesi, ettei Venäjän suorasta osallisuudesta pitäisi ”olla lainkaan yllättynyt”, jos se myöhemmin vahvistetaan.

Hänen mukaansa Putin on kasvavan paineen alla Ukrainan sodan pitkittyessä. Tämä luo kannustimen ”laajentaa taistelukenttää hieman” sabotaasin, kyberhyökkäysten ja tuhopolttojen avulla siinä toivossa, että ne olisivat ”häiritseviä, harhauttavia ja pelottavia meille, jotka tuemme Ukrainaa”.

Britannian sisäinen turvallisuuskeskustelu kiristyy

Sir Richard painotti, että proxy-iskut osoittavat tarpeen käydä Britanniassa laajempi keskustelu turvallisuuden ja puolustuksen resursoinnin tasapainosta. Hänen mielestään Yhdistyneen kuningaskunnan on sekä vahvistettava omaa puolustuskykyään että sopeuduttava uudenlaiseen, hybridiä ja epäsuoraa vaikuttamista hyödyntävään sodankäyntiin.

Sir Keir Starmer totesi jo huhtikuussa, että vihamielisten valtioiden välittäjien käyttö Britannian maaperällä on ”kasvava ja todellinen huolenaihe”. Hänen mukaansa maa ei voi ummistaa silmiään ”pahantahtoisilta valtiollisilta toimijoilta”, jotka käyttävät rikollisia ja peitehenkilöitä iskujen toteuttamiseen.

MI6-johtajan ratkaisut: Ukraina-tuki, kyberturva ja tiedustelu

Vuonna 2023 MI6:sta eläköitynyt Sir Richard Moore korosti, että uhkaan on vastattava kolmella tasolla. Ensinnäkin Britannian on ”kaksinkertaistettava” tukensa Ukrainalle, jotta Venäjän sotilaallinen ja poliittinen liikkumatila kaventuu. Toiseksi maan on parannettava kyberturvallisuuttaan, sillä yhä suurempi osa vihamielisistä operaatioista toteutetaan verkossa.

Kolmanneksi Moore piti välttämättömänä investointeja ”hyvään tiedusteluun”, jotta Venäjän kaltaisten valtioiden toimintaa voidaan ennakoida ja häiritä jo varhaisessa vaiheessa. Hänen mukaansa laadukas tiedustelutieto on keskeinen työkalu sekä iskujen estämisessä että vastuullisten tahojen paljastamisessa.

Rikosoikeudellinen vastuu välittäjätoimijoille

Sir Richard muistutti, että turvallisuusuhassa on vahva rikosoikeudellinen ulottuvuus. Hän totesi, että verkon kautta rekrytoidut ”roistot” ja välikädet on saatettava ankariin rikosoikeudellisiin vastuisiin, jos heidät todetaan toimineen vihamielisten valtioiden proxy-toimijoina.

Mooren mukaan tällaiset henkilöt ”on tuomittava hyvin pitkiksi vankeusrangaistuksiksi”, jotta viesti on selvä: ulkovaltojen toimeksiannosta tehty sabotaasi, tuhopoltto ja muu väkivaltainen häirintä ei ole poliittista aktivismia, vaan vakavaa rikollisuutta.

Puolustuskiista horjuttaa hallitusta

Uusien paljastusten taustalla Britannian sisäpolitiikka käy kuumana puolustusmäärärahoista. Puolustusministeri John Healey ja asevoimaministeri Al Carns erosivat viime viikolla hallituksesta kiistan vuoksi, joka koski rahoituksen tasoa armeijalle ja laajemmalle puolustusjärjestelmälle.

Al Carns kirjoitti X-palvelussa maanantai-iltana, että tuhopoltot ja niitä seurannut disinformaatiokampanja osoittavat tarpeen arvioida Britannian puolustuslinja uudelleen. Hänen mukaansa puolustus on ”lanka kaikkein alla” – perusinfra, jonka varaan muu yhteiskunta rakentuu. Tapaukset hänen mielestään osoittavat konkreettisesti, ”miksi resilienssi on tärkeää”.

Demokratia vastaan pelottelu ja väkivalta

Konservatiivipuolueen johtaja Kemi Badenoch tuomitsi jyrkästi tuhopoltot, jotka kohdistuivat pääministeriin kytkeytyvään omaisuuteen. Hän muistutti, ettei ”kenenkään pitäisi kohdata pelottelua, uhkauksia tai hyökkäyksiä vain siksi, että he ovat julkisessa virassa”.

Badenoch korosti, että demokraattinen järjestelmä perustuu vaaliuurnilla tehtäviin päätöksiin, ei pelon tai väkivallan lietsontaan – ja ”vielä vähemmän vihamielisten ulkovaltojen harjoittamaan sekaantumiseen”. Ulkopuolinen vaikuttaminen ja väkivaltaiset teot pyritään näin erottamaan selvästi hyväksyttävästä poliittisesta keskustelusta ja oppositiosta.

Laajempi ilmiö: valtiollinen väkivalta ja pelon käyttö

Britanniassa esiin noussut tapaus asettuu laajempaan kehykseen, jossa valtiot käyttävät väkivaltaa ja pelkoa poliittisena välineenä myös rajojensa ulkopuolella. Venäjän epäiltyjen tuhopoltto-operaatioiden rinnalla on nähty monia muitakin esimerkkejä siitä, kuinka yksittäisiä ihmisiä tai yhteisöjä pyritään lamauttamaan väkivallalla ja uhkailulla.

Myös yksittäisten uhrien kokemukset valtiollisen tai järjestäytyneen väkivallan kohteena voivat toimia varoittavana esimerkkinä siitä, mihin pelolla hallitseminen voi johtaa. Tästä kertoo esimerkiksi murhatun Preston Daveyn isän kuvaus poikansa kokemasta kauhusta ja pelosta kynttilävigilissä, jossa suru ja trauma yhdistyvät laajempaan huoleen väkivallan roolista yhteiskunnassa.

Sir Richard Mooren mukaan juuri tällaisia pelon ja epävarmuuden kokemuksia Venäjän kaltaiset vihamieliset valtiot pyrkivät lietsomaan myös Britannian kaltaisissa demokratioissa – sabotaasin, kyberhyökkäysten, tuhopolttojen ja disinformaation avulla.

Ei sisällä instagram post:eja