Konservatiivipoliitikko Desmond Swayne voitti lakialoitteiden arvonnan vastentahtoisena
Konservatiivipuolueen kansanedustaja Sir Desmond Swayne on noussut ykkössijalle Britannian alahuoneen niin sanotussa Private Members’ Bill -arvonnassa, joka antaa takapenkkiläisille edustajille mahdollisuuden tuoda omia lakialoitteitaan parlamentin käsittelyyn. Ensimmäinen sijaluku tarjoaa parhaat mahdollisuudet saada oma lakiesitys läpi, jos se kerää riittävästi parlamentin ja mahdollisesti myös hallituksen tukea.
Mikä on Private Members’ Bill -arvonta?
Jokaisen parlamenttikauden alussa alahuoneessa järjestetään yksityisten lakialoitteiden arvonta. Jokaiselle osallistuvalla takapenkkiedustajalle annetaan numeroitu valkoinen pallo, ja kultakalakulhosta nostetaan sattumanvaraisesti 20 palloa. Näin määräytyvät ne kansanedustajat, joilla on etulyöntiasema omien lakiesitystensä eteenpäin viemisessä.
Arvonnan kautta viety Private Members’ Bill on paras – ja usein ainoa realistinen – väylä takapenkkiedustajalle saada uusi laki hyväksytyksi ilman, että aloite tulee suoraan hallitukselta. Onnistuminen edellyttää yleensä laajaa puoluerajat ylittävää tukea tai sitä, että hallitus päättää omaksua lakiesityksen omakseen.
Haluamaton voittaja: ”Toivoin epäonnistuvani”
Ironista kyllä, Sir Desmond Swayne ei ole toivonut menestystä arvonnassa – päinvastoin. Vuonna 2024 julkaisemassaan blogikirjoituksessa hän kertoi toivovansa ”kaikin voimin” jäävänsä joka kerta ilman voittoa. Hänen mukaansa lainsäädäntöä on jo nyt liikaa ja parlamentin pitäisi käyttää aikaa olemassa olevien lakien kumoamiseen eikä uusien säätämiseen.
Swayne kirjoitti: ”Mielestäni meillä on jo liikaa lakeja, ja meidän tulisi käyttää aikaa joistakin niistä luopumiseen sen sijaan, että loisimme yhä lisää.” Hän jatkoi, että noudattaa kuitenkin joka vuosi puoluepiiskansa ohjeita ja laittaa nimensä arvontaan – ja sen jälkeen toivoo, ettei tulisi valituksi.
Hänen kuvaillessaan arvonnan kärkisijoja ”onnettomiksi” hän viittasi siihen, että kärkikymmenikköön sijoittuneet hukutetaan pyyntöihin ja kampanjoihin, joissa vaaditaan tukemaan erilaisia lakialoitteita jonkin koetun epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi.
Ensireaktio: yksi sana – ”katumusta”
Kun Sir Desmondilta kysyttiin, miltä voitto tuntuu, hän vastasi yhdellä sanalla, joka oli kirjoitettu lihavoidulla, kirkkaanpunaisella kirjasimella: ”Regrets” – eli katumusta. Kysyttäessä, onko hänellä jo mielessä jokin aihe, josta hän haluaisi tehdä lakialoitteen, vastaus oli yhtä pidättyväinen: ”Ei vielä! Tarvitsen aikaa ajatella ja lukea lukemattomia sähköpostipyyntöjä.”
Sir Desmond Swayne on tunnettu terävistä ja usein iskevistä kommenteistaan alahuoneessa. Hän on edustanut New Forest Westin vaalipiiriä lähes 30 vuoden ajan ja kuuluu kokeneimpiin konservatiiviedustajiin.
Viime kauden kiistanalainen avaus: avustettu kuolema
Edellisellä parlamenttikaudella arvonnan voitti työväenpuolueen kansanedustaja Kim Leadbeater. Hän toi eduskunnan käsittelyyn kiistellyn Assisted Dying Bill -lakiesityksen, joka olisi mahdollistanut avustetun kuoleman tietyissä tarkasti rajatuissa tilanteissa. Esitys kuitenkin kaatui aikataulun puutteeseen, ennen kuin siitä ehti tulla laki.
Leadbeaterin lakiesitys hyväksyttiin viime kesänä alahuoneessa, mutta se ajautui ongelmiin ylähuoneessa. Lain viimeinen käsittelyvaihe epäonnistui, kun esitys käytännössä ”puhuttiin kuoliaaksi” – eli sen käsittelyä pitkitettiin niin kauan, että varattu aika loppui kesken. Näin ollen se ei selvinnyt viimeisestä lainsäädäntöesteestä.
Tapauksesta on tullut esimerkki siitä, kuinka haavoittuvaisia yksityiset lakialoitteet ovat ajanpuutteelle. Parlamentin kalenterissa on vain 13 perjantaita varattu Private Members’ Bill -esitysten käsittelyyn, ja vain seitsemän viimeistä arvonnassa valittua edustajaa saa varmasti oman keskusteluaikansa. Moni aloite kaatuu siis yksinkertaisesti siihen, että aika loppuu.
Yksityisten lakialoitteiden historialliset läpimurrot
Vaikka järjestelmä on hauras, yksityisten kansanedustajien lakiesitysten kautta on syntynyt joitakin Britannian merkittävimmistä yhteiskunnallisista uudistuksista. Tunnettuja esimerkkejä ovat muun muassa:
– Abortin laillistaminen (David Steel)
– Homoseksuaalisuuden dekriminalisointi (Leo Abse)
– Kuolemanrangaistuksen lopullinen poistaminen (Sydney Silverman)
Nämä lakialoitteet osoittavat, että takapenkkiedustajien aloitteilla voi olla valtava vaikutus yhteiskuntaan, jos ne onnistuvat keräämään laajan tuen ja pääsevät läpi monivaiheisesta lainsäädäntöprosessista.
Avustetun kuoleman laki etsimässä uutta tukijaa
Kim Leadbeaterin avustettuun kuolemaan liittynyt lakiesitys ei ole kadonnut poliittiselta agendalta, vaikka se kaatui tällä kertaa. Kannattajat etsivät nyt uutta takapenkkiedustajaa, joka olisi valmis ottamaan keskeneräisen lainsäädäntöhankkeen uudelleen käsittelyyn.
Sir Desmond Swayne ei näytä olevan tähän halukas vaihtoehto. Hän äänesti aiemmin avustettua kuolemaa vastaan, kuten myös arvonnan kolmanneksi tullut konservatiiviedustaja Mike Wood. Molempien kohdalla on hyvin epätodennäköistä, että he ryhtyisivät ajamaan lakia, jota he itse vastustavat.
Sen sijaan arvonnan toiseksi sijoittunut Labourin Lauren Edwards, Rochesterin ja Stroodin kansanedustaja, äänesti avustetun kuoleman puolesta edellisellä kierroksella. Hän vaikuttaa siksi realistisimmalta ehdokkaalta ottamaan aloitteen uudelleen työn alle.
Neljänneksi valittu liberaalidemokraattien Andrew George kertoi BBC:lle, että mahdollisuus avustetun kuoleman lain palauttamiseen on ”olemassa vaihtoehtona”, mutta hän ei aio kiirehtiä päätöksenteossa. St Ivesin vaalipiiriä edustava George on aiemmin äänestänyt avustetun kuoleman puolesta ja kertoi hänellä olevan mielessään ”varmaan tusinan verran” aiheita yksityiseksi lakialoitteeksi.
George korosti, että jos hän ottaisi Assisted Dying Bill -esityksen hoitaakseen, hän pitäisi tärkeänä sitä, että alahuone näyttäisi ylähuoneelle, ettei se suostu hyväksymään ”vallan väärinkäyttöä”, jonka hän näki tapahtuneen, kun ylähuone kaatoi lakiesityksen vain muutama viikko sitten.
Valtasuhteet, arvonnat ja poliittiset kamppailut
Private Members’ Bill -järjestelmä paljastaa, miten monimutkaista vallankäyttö parlamentaarisessa demokratiassa voi olla. Toisaalta se tarjoaa yksittäisille kansanedustajille kanavan ajaa sydäntään lähellä olevia asioita puolueen linjasta riippumatta. Toisaalta aloitteet ovat alttiita kalenteripaineille, filibusterointia muistuttaville pitkille puheenvuoroille ja poliittiselle taktikoinnille.
Samaan tapaan kuin jalkapallon cup-kilpailuissa yllätysjoukkue voi edetä pitkälle, myös takapenkkiedustaja voi yksityisen lakialoitteen avulla nousta poliittisen keskustelun keskiöön. Brittipolitiikan ja jalkapallon risteyskohdista kiinnostuneelle lukijalle hyvä vertailukohta löytyy esimerkiksi artikkelista FA Cup -voitto ja Chelsean kriisi: peittäisikö pokaali todelliset ongelmat?, jossa tarkastellaan, miten yksittäinen voitto voi peittää alleen rakenteelliset ongelmat – aivan kuten yksittäinen lakialoite voi hetkellisesti varjostaa parlamentin laajempia haasteita.
Sir Desmond Swaynen vastahakoinen voitto arvonnassa avaa nyt uuden luvun tässä tarinassa. Se, päätyykö hän lopulta ajamaan jotakin kiistanalaista tai historiallista uudistusta – vai pyrkiikö hän pikemminkin rajoittamaan lainsäädäntötulvaa – jää nähtäväksi, kun hän on ”ajatellut” ja lukenut kaikki sähköpostien vetoomukset.
Ei sisällä instagram post:eja
