Yhä useampi potilas ottaa yhteyttä terveyskeskukseen verkossa Englannissa – puhelin jää kakkoseksi
Englannissa yhä suurempi osa potilaista ottaa nyt yhteyttä omalääkäriinsä ja terveyskeskuksiin verkon kautta, kun taas puhelinyhteydenottojen osuus on ensimmäistä kertaa jäänyt jälkeen. Uudet luvut perustuvat Ison-Britannian tilastokeskuksen (Office for National Statistics, ONS) tuoreeseen selvitykseen.
Verkkoyhteydenotto ohitti puhelimen
ONS:n kolmen viikon ajanjaksoa (16.9.–9.10.) koskevien tietojen mukaan 43,3 % ihmisistä otti yhteyttä yleislääkärivastaanotolleen verkossa – esimerkiksi NHS-sovelluksen tai paikallisen terveyskeskuksen verkkosivujen kautta. Vastaava luku oli edellisessä mittauksessa prosenttiyksikön pienempi. Puhelimella yhteyttä otti 41 % vastaajista.
Kyse on merkittävästä käännekohdasta Englannin perusterveydenhuollossa, jossa puhelin on perinteisesti ollut ensisijainen yhteydenottokanava. Nyt verkkoasiointi on noussut tärkeimmäksi tavaksi ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen.
Hallitus pakotti kaikki vastaanotot verkkovarausten piiriin
Taustalla on Iso-Britannian hallituksen linjaus, jonka mukaan kaikkien NHS:n piirissä toimivien lääkärivastaanottojen oli otettava käyttöön verkkovarausjärjestelmä lokakuusta alkaen. Terveyden ja sosiaalihuollon ministeriön mukaan lähes kaikki vastaanotot Englannissa tarjoavat nyt mahdollisuuden asioida verkossa.
Hallitus kertoo, että pelkästään lokakuussa yli kahdeksan miljoonaa ihmistä käytti verkossa toimivia konsultaatio- ja yhteydenottopalveluja. Määrä kasvoi viidenneksellä edelliseen kuukauteen verrattuna, mikä osoittaa digitaalisten palvelujen nopeaa yleistymistä.
Verkon kautta potilaat voivat esimerkiksi:
- pyytää ei-kiireellistä lääkärin tai hoitajan konsultaatiota
- kuvata oireitaan kirjallisesti
- esittää tarkentavia kysymyksiä hoitoon liittyen
- pyytää takaisinsoittoa terveydenhuollon ammattilaiselta.
Tavoitteena loppu ”kello kahdeksan ruuhkalle”
Terveysministeri Wes Streeting on kutsunut uusia lukuja ”valtavaksi edistysaskeleeksi” hallituksen tavoitteessa lopettaa niin sanottu ”kello kahdeksan rynnistys” – tilanne, jossa potilaat jonottavat aamuisin puhelimessa saadakseen ajan lääkärille.
Hallitus on määrännyt, että verkkovaraus- ja asiointipalvelujen on oltava käytettävissä arkipäivisin maanantaista perjantaihin kello 8.30–18.00. Tavoitteena on tasata ruuhkahuippuja ja tarjota potilaille enemmän joustavuutta yhteydenottoaikoihin.
Lääkäriliitto varoittaa kuormituksesta ja potilasturvallisuudesta
Kaikki terveydenhuollon toimijat eivät kuitenkaan jaa hallituksen optimismia. Britannian lääkäriliitto (British Medical Association, BMA) on varoittanut, että muutos voi johtaa vastaanottojen ylikuormittumiseen ja potilasturvallisuuden heikentymiseen.
BMA:n yleislääkärijaoston varapuheenjohtaja, tohtori David Wrigley, arvostelee järjestelmää erityisesti siitä, ettei ohjelmisto hänen mukaansa pysty riittävästi erottamaan kiireellisiä ja ei-kiireellisiä yhteydenottoja.
”Hallitus on ainoastaan lisännyt potilasturvallisuuteen liittyvien ongelmien mahdollisuutta. Ohjelmisto ei yksinkertaisesti suodata rutiiniluonteisia ja kiireellisiä pyyntöjä toisistaan”, Wrigley sanoo.
BMA:n mukaan seurauksena on, että vastaanotoille tulvii suuria määriä pyyntöjä, joita ei ehditä käsitellä oikeassa järjestyksessä. Tämä voi viivästyttää kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden pääsyä hoitoon.
Potilasjärjestöt: Kaikki eivät tiedä, milloin verkkoa voi käyttää
Myös potilasjärjestö Healthwatch England on nostanut esiin huolia uudesta käytännöstä. Järjestön mukaan osa potilaista ei ole saanut riittävää tietoa siitä, miten ja mihin tarkoituksiin verkkovarausta tulisi käyttää.
Erityisesti on ilmennyt väärinkäsityksiä sen suhteen, ettei verkkopalvelua ole tarkoitettu hätätilanteisiin. Osa potilaista ei myöskään ymmärrä, milloin heidän tulisi soittaa hätänumeroon tai hakeutua päivystykseen sen sijaan, että he yrittäisivät ottaa yhteyttä terveyskeskukseen verkon kautta.
Healthwatch England raportoi lisäksi, että jotkut vastaanotot ovat rajoittaneet verkkoasioinnin vain aamupäiviin, mikä voi hämmentää käyttäjiä ja heikentää palvelun hyötyjä. Vähemmän digitaalisesti taitavat ihmiset kokevat järjestelmän usein vaikeaselkoiseksi ja pelkäävät tekevänsä virheitä täyttäessään lomakkeita tai kuvatessaan oireitaan.
Digiloikka perusterveydenhuollossa – hyödyt ja riskit puntarissa
Verkkoyhteydenottojen kasvu heijastaa laajempaa digitalisaatiokehitystä terveydenhuollossa. Monille potilaille mahdollisuus asioida verkossa tarkoittaa helpompaa ajanvarausta, vähemmän jonottamista ja parempaa saavutettavuutta – etenkin työikäisille, jotka voivat hoitaa yhteydenotot työpäivän lomassa.
Toisaalta on olemassa riski, että osa väestöstä jää kehityksen ulkopuolelle. Ikääntyneet, heikommin digitaalisia laitteita käyttävät tai kielimuurin kanssa kamppailevat potilaat voivat tarvita enemmän tukea, jotta he eivät jää ilman palvelua. Samanlaisia haasteita on havaittu myös Suomessa, kun sähköisiä ajanvaraus- ja yhteydenottopalveluja on laajennettu.
Myös sydän- ja muiden pitkäaikaissairauksien hoidossa digipalvelujen rooli kasvaa. Esimerkiksi vakavasta flimmeridiagnoosista kertoneen Antti Railion tapaus on lisännyt keskustelua siitä, miten tärkeää on, että sydänoireista voi tarvittaessa olla nopeasti yhteydessä terveydenhuoltoon – sekä puhelimitse että digikanavien kautta.
Englannin esimerkki osoittaa, että digipalvelut voivat nopeasti nousta potilaiden suosimaksi yhteydenottotavaksi, mutta samanaikaisesti ne edellyttävät tarkkaa suunnittelua, selkeitä ohjeita ja toimivaa kiireellisyyden arviointia, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu.
Ei sisällä instagram post:eja
