Mahmood kiristää turvapaikanhakijoiden tukia – lainrikkojat menettävät majoituksen ja rahatuen

Ison-Britannian sisäministeri Shabana Mahmood valmistelee merkittävää muutosta turvapaikkapolitiikkaan. Uuden linjauksen mukaan turvapaikanhakijat, jotka rikkovat lakia tai työskentelevät laittomasti, voidaan poistaa valtion rahoittamasta majoituksesta ja he menettävät heille maksettavat tukirahat.

Tavoitteena ”luottamuksen palauttaminen” turvapaikkajärjestelmään

Mahmood esittelee linjauksensa puheessa Institute for Public Policy Research (IPPR) -ajatuspajassa torstaina. Hän on juuri palannut Tanskasta, jonka turvapaikkamallia Britannian sisäministeriö haluaa lähentää oman järjestelmänsä kanssa. Sisäministerin mukaan muutosten tarkoituksena on palauttaa kansalaisten luottamus turvapaikkajärjestelmään ja osoittaa, että se on sekä ”inhimillinen että hallittu”.

Hallitus suunnittelee, että kesäkuussa voimaan tulevat muutokset lopettavat taloudellisen tuen myös niiltä turvapaikanhakijoilta, joiden katsotaan pystyvän elättämään itsensä. Ilmaismajoitus ja -tuki rajattaisiin jatkossa niihin, jotka viranomaisten mukaan ”aidosti tarvitsevat” apua.

Tanskasta mallia tiukempaan turvapaikkalinjaan

Torstaina julkaistava lainsäädäntöehdotus heijastelee Tanskan tiukkaa linjaa turvapaikkapolitiikassa. Yksi keskeisistä muutoksista on nykyisen oikeudellisen velvoitteen poistaminen, jonka mukaan viranomaisten on tarjottava tukea turvapaikkapäätöstään odottaville, jos he ovat vaarassa ajautua täydelliseen varattomuuteen.

Uuden mallin mukaan turvapaikanhakijat, joilla on oikeus tehdä töitä – yleensä vasta, kun hakemus on ollut vireillä yli vuoden – voidaan luokitella henkilöiksi, joilla on kyky elättää itsensä. Tämän perusteella heiltä voidaan evätä jatkossa taloudellinen tuki ja mahdollisuus valtion kustantamaan majoitukseen.

Myös ne, jotka tekevät turvapaikkahakemuksen maahan saavutuaan viisumilla, joka jo sallii työnteon, voivat menettää tukensa, koska heidän katsotaan kuuluvan samaan omavaraisiin hakijaryhmään.

Omaisuus vaikuttaa tukeen – autot ja sähköpyörät lasketaan varallisuudeksi

Suunnitelmien mukaan turvapaikanhakijoiden, joilla on varallisuutta, voidaan edellyttää osallistuvan oman majoituksensa kustannuksiin. Ministerit ovat aiemmin antaneet ymmärtää, että esimerkiksi autot ja sähköpyörät luokitellaan omaisuudeksi, joka voidaan ottaa huomioon tukea myönnettäessä.

Viranomaiset eivät kuitenkaan julkista tietoja siitä, kuinka moni Britannian turvapaikanhakijoista on oikeutettu työntekoon tai omaa merkittävää varallisuutta. Siksi ei ole selvää, kuinka moneen ihmiseen suunniteltu muutos lopulta käytännössä vaikuttaa.

Poliittinen ristipaine: konservatiivit vaativat lisää, vihreät syyttävät koventamisesta

Konservatiivipuolue on reagoinut ehdotuksiin vaatimalla Mahmoodia menemään ”paljon pidemmälle” ja kiristämään turvapaikkalinjaa entisestään. Vihreä puolue puolestaan syyttää sisäministeriä siitä, että hän toistaa äärioikeiston retoriikkaa ja siirtää keskustelua yhä kovempaan ja rankaisevampaan suuntaan.

Mahmood on jo ennen tätä puhetta esitellyt useita muita toimia maahanmuuttojärjestelmän kiristämiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa pakolaisaseman muuttaminen määräaikaiseksi sekä kielto neljän maan kansalaisille hakea opiskelijaviisumia Britanniaan.

Puheensa IPPR:ssä sisäministeri suuntaa erityisesti oman puolueensa niille jäsenille, jotka suhtautuvat epäilevästi kiristyksiin. Hän korostaa, että rajojen hallinta ja järjestyksen palauttaminen eivät hänen mukaansa ole ristiriidassa työväenpuolueen arvojen kanssa, vaan päinvastoin ”niiden ilmentymä”.

Vasemmistosiipi huolissaan – vihreiden vaalivoitto painostaa linjanmuutokseen

Osassa työväenpuoluetta on vaadittu hallitusta muuttamaan maahanmuuttopolitiikkaansa sen jälkeen, kun puolue hävisi viime viikon Gortonin ja Dentonin täytevaaleissa Vihreälle puolueelle. Vasemmistosiiven kansanedustajat pelkäävät, että liian kova linja karkottaa arvoliberaaleja äänestäjiä ja heikentää turvapaikanhakijoiden asemaa.

Mahmood kuitenkin vetoaa puolueensa perinteisiin arvoihin ja väittää, että inhimillisyys ja kontrolli eivät sulje toisiaan pois. Hänen mukaansa turvapaikkajärjestelmä voi olla sekä oikeudenmukainen apua tarvitseville että tiukka väärinkäytöksiä kohtaan.

Asiantuntijat varoittavat asunnottomuuden kasvusta

Pakolaisneuvostona tunnettu hyväntekeväisyysjärjestö Refugee Council on varoittanut, että suunnitellut muutokset voivat lisätä kadulla elävien ihmisten määrää. Järjestön mukaan turvapaikanhakijoiden tukien leikkaaminen ei poista ongelmia, vaan siirtää kustannuksia paikallishallinnoille ja terveydenhuoltojärjestelmälle.

Järjestön vaikuttajatoiminnasta vastaava johtaja Imran Hussain on todennut, että paljon tehokkaampi tapa vähentää järjestelmän kustannuksia olisi nopeuttaa turvapaikkapäätösten käsittelyä. Pitkittyneet prosessit pitävät hakijoita vuosia epävarmuudessa ja valtion kustantamassa majoituksessa, mikä tulee veronmaksajille kalliiksi.

Yli 100 000 turvapaikanhakijaa tuen piirissä – hotellimajoituksesta luovutaan asteittain

Viime vuoden lopussa Isossa-Britanniassa oli yhteensä hieman yli 107 003 henkilöä, jotka saivat veronmaksajien rahoittamaa turvapaikkatukea. Heistä noin 30 000 majoitettiin hotelleihin, jotka ovat lyhyellä aikavälillä helppo mutta erittäin kallis ratkaisu majoitusongelmiin.

Hallitus on luvannut luopua hotellimajoituksesta vuoteen 2029 mennessä. Tilalle suunnitellaan edullisempia suuria majoituskohteita, kuten entisiä sotilastukikohtia ja muita laajoja kiinteistöjä. Uusien tukisääntöjen odotetaan vähentävän myös näiden majoituspaikkojen tarvetta, jos osa hakijoista siirtyy omatoimiseen asumiseen tai menettää oikeutensa tukeen.

Kansainvälinen ilmiö: turvapaikkapolitiikka kiristyy Euroopassa

Britannian suunnitelmat on nähtävä osana laajempaa eurooppalaista kehitystä, jossa useat maat kiristävät turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaansa. Tanskan malli, johon Mahmood nyt viittaa, on jo vuosia herättänyt keskustelua siitä, missä kulkee inhimillisyyden ja rajakontrollin raja.

Myös Suomessa turvapaikkakeskustelu on jyrkentynyt viime vuosina, ja yksittäiset katoamistapaukset ovat herättäneet paljon tunteita. Esimerkiksi kadonneen opiskelijan Jack O’Sullivanin tapaus on nostanut esiin kysymyksiä siitä, miten viranomaiset seuraavat maahan muuttaneiden asemaa ja turvallisuutta pitkällä aikavälillä.

Britannian uusi linjaus tulee todennäköisesti lisäämään keskustelua siitä, miten EU-maat ja muut länsimaat tasapainottavat kansallisen turvallisuuden, julkisen talouden ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden välillä.

Ei sisällä instagram post:eja