Vastavalmistuneet työnhaun myllerryksessä: 500 työhakemusta kahdessa kuukaudessa
”Nykyään pitää tehdä kymmenen kertaa enemmän töitä saadakseen saman työpaikan, jonka olisi kymmenen vuotta sitten voinut saada suoraan yliopistosta valmistumisen jälkeen”, kuvailee 22‑vuotias liiketalouden vastavalmistunut Charlotte Briggs.
Kahdessa kuukaudessa hän haki yhteensä 500 työpaikkaa – tuloksetta.
”Se on aika masentavaa, koska olen tehnyt todella paljon töitä kolmen vuoden ajan saadakseni 2:1‑tutkinnon, vain tullakseni hylätyksi, koska minulla ei ole työkokemusta”, Charlotte sanoo.
Nuorisotyöttömyys Britanniassa historiallisen korkealla
Charlotten tilanne ei ole poikkeus, vaan osa laajempaa ilmiötä. Britannian tilastokeskuksen (ONS) tuoreiden lukujen mukaan 22,5 % 16–24‑vuotiaista ei löydä töitä. Lontoo on maan toiseksi pahin nuorisotyöttömyyden keskittymä, ja Pohjois‑Englannin koillisosissa työttömyysaste on peräti 24,6 %.
Koko maan nuorisotyöttömyyden keskiarvo, 16,1 %, on korkeimmalla tasolla yli kymmeneen vuoteen. ONS:n mukaan Lontoon luvut todennäköisesti vielä aliarvioivat todellista tilannetta, sillä pääkaupunki näyttää ensimmäisiä merkkejä laajemmasta työmarkkinoiden hyytymisestä.
Nämä tilastot koskevat nuoria, jotka etsivät aktiivisesti töitä, ja poikkeavat niin sanotuista NEET‑luvuista, joissa tarkastellaan vain nuoria, jotka eivät ole koulutuksessa, työssä tai työharjoittelussa.
Työpaikkoja vähemmän, kynnys korkeammalla
Ajatuspaja Institute for Public Policy Researchin asiantuntija Avnee Morjaria näkee tilanteen synkkenä erityisesti nuorten kannalta.
”Majoitus- ja ravintola‑ala kamppailee, vähittäiskauppa kärsii, ja nuorten sisäänpääsy työmarkkinoille on vaikeutunut. Myös nuorten työllistämisen kustannukset ovat nousseet”, Morjaria selittää.
Charlotte on joutunut turvautumaan viimeisenä oljenkortena työttömyysturvaan (universal credit). Siitä huolimatta hän ei halua luopua tavoitteestaan työskennellä koulutustaan vastaavalla alalla.
”En halua ottaa mitä tahansa työtä vain saadakseni jotain. Monissa aloitustason paikoissa – esimerkiksi vähittäiskaupassa tai ravintola‑alalla – en näkisi itselleni todellista etenemismahdollisuutta”, hän perustelee.
Yli 500 hakemusta ja nolla työpaikkaa – teknologia‑ala sakkaa
23‑vuotias Theo dal Pozzo on suorittanut tietojenkäsittelytieteen maisterin tutkinnon erinomaisin arvosanoin.
”Olen hakenut yli 500 työpaikkaa ja minut on hylätty kaikista”, hän kertoo.
Theon mukaan kilpailu on armotonta – ja osin automatisoitua.
”Niin moni hakee samoja paikkoja hyödyntäen tekoälyä, ja työnantajat käyttävät tekoälyä hakemusten ja CV:iden läpikäyntiin. On todella vaikeaa erottautua massasta.”
Tekoälyyn perustuvat työkalut, kuten ChatGPT ja koodausapuvälineet, saavat osan syystä teknologia‑alan aloitustason työpaikkojen romahtamisesta. Erityisesti nuorille ohjelmistokehittäjille ja insinööreille avautuu entistä vähemmän paikkoja, kun osa tehtävistä automatisoidaan tai ulkoistetaan.
Majoitus- ja ravintola‑ala kriisissä – nuorilta katoaa tärkeä väylä työelämään
Myös perinteinen nuorten työllistäjä, majoitus- ja ravintola‑ala, on ennennäkemättömässä paineessa. Ala‑järjestö UK Hospitality arvioi, että lokakuun 2024 budjetin jälkeen Britanniasta on kadonnut noin 100 000 työpaikkaa alalta, pääasiassa kustannusten rajun nousun takia.
Järjestön puheenjohtaja Kate Nicholls varoittaa, että ensimmäisenä kärsivät juuri nuoret ja aloitustason työntekijät.
”Tiedämme, että nuoret ja aloittelevat työntekijät ovat tyypillisesti ensimmäisiä, joihin leikkaukset osuvat, kun yritysten on yhä vaikeampi ylläpitää aloitustason tehtäviä”, Nicholls sanoo.
”Jos paine majoitus‑ ja ravintola‑alan yrityksiä kohtaan jatkuu, emme menetä vain työpaikkoja, vaan kokonaisen sukupolven tärkeän väylän työmarkkinoille.”
Theo on ollut kuusi kuukautta työttömyysturvan varassa ja hakee töitä sekä IT‑alalta että ravintola‑ ja baaripuolelta.
”Olen käynyt pubista pubiin, ravintolasta ravintolaan – useimmista paikoista ei ole kuulunut mitään”, hän kuvailee.
Pandemia, mielenterveys ja itseluottamuksen romahdus
Nuorisotyöttömyyteen erikoistuneen hyväntekeväisyysjärjestö Shaw Trustin Trina Rodden kertoo, että nuorten itsetunto- ja ahdistuneisuusongelmat ovat lisääntyneet selvästi.
”Näemme nuoria, jotka eivät halua poistua edes omasta huoneestaan. He ovat eristäytyneitä, syrjäytyneitä ja täysin irti arjesta ja työelämästä”, Rodden kuvailee.
Pandemia on jättänyt jälkensä: monelta jäi puuttumaan työharjoittelu ja ensikosketus työelämään, kun opetusta siirrettiin verkkoon ja yhteiskunta sulkeutui. Tämä ”uhkaava epävarmuus” on kasvattanut monen nuoren ahdistusta ja vaikeuttanut siirtymää opinnoista työelämään.
”Olen hakenut yli 70 työpaikkaa – enkä saa mahdollisuutta”
22‑vuotias Hadil Haidar Kingstonista joutui jättämään yliopiston kesken kahden vuoden jälkeen ”ennakoimattomien olosuhteiden” vuoksi. Marraskuun 2025 alusta lähtien hän on hakenut yli 70 aloitustason työpaikkaa, pääasiassa majoitus- ja ravintola‑alalta. Sen lisäksi hän on jakanut ”lukemattomia” paperi‑CV:itä paikan päällä.
”Se voi olla todella lannistavaa”, Hadil myöntää.
”Puhun sujuvasti kolmea kieltä ja suoritin GCSE‑kokeet yhdessä vuodessa, kun muutin Britanniaan 11. luokalla. Olen luova ja aina valmis uusiin haasteisiin. Silti tuntuu, etten saa mahdollisuutta edes näyttää, mitä osaan.”
Hadilin mukaan korona‑aika jätti monet nuoret tuntemaan itsensä avuttomiksi: he yrittivät hallita siirtymää koulusta työelämään ilman normaaleja harjoittelupaikkoja ja kesätöitä, jotka olisivat auttaneet rakentamaan kokemusta.
Nuoret luovat itse työmahdollisuuksia – yrittäjyys ja kevytyrittäjyys kasvussa
Ammatillinen verkostoitumispalvelu LinkedIn vahvistaa, että kilpailu työpaikoista on poikkeuksellisen kovaa. Samalla yhä useampi nuori päättää luoda omat mahdollisuutensa odottamisen sijaan.
LinkedInin datan mukaan nuorten, jotka ovat lisänneet tittelin ”Founder” profiiliinsa, määrä on kasvanut Isossa‑Britanniassa 60 % vuodessa. Z‑sukupolveen (1997–2012 syntyneet) kuuluvat ovat kaksi kertaa todennäköisemmin freelancereita tai oman yrityksen perustajia kuin millenniaalit (1981–1996 syntyneet).
Alustan ”chief economic opportunity officer” Aneesh Raman korostaa, että nuorten kannattaa rakentaa osaamistaan monipuolisesti, hyödyntää verkostoja ja nähdä yrittäjyys yhtenä realistisena uravaihtoehtona – ei vain pakoratkaisuna.
Lontoon ja Britannian vastaukset kriisiin
Lontoon pormestarin edustaja kertoo, että nuorten auttaminen ”hyvien ja hyvin palkattujen” työpaikkojen löytämisessä on kaupungille ”ylin prioriteetti”. Lokakuussa käynnistetty Inclusive Talent Strategy on osa laajempaa London Growth Plania, joka ohjaa 147,2 miljoonaa puntaa uudenlaiseen työvoimastrategiaan: koulutukseen, esteiden purkamiseen ja osaajien pitämiseen pääkaupungissa.
Pormestarin toimisto kertoo nähneensä jo ”alkuvaiheen onnistumisia” kasvusuunnitelman myötä, mutta muistuttaa, että esimerkiksi elinkustannusten nousu ja Brexit heikentävät työmarkkinoita edelleen.
Kansallisella tasolla Britannian hallitus aikoo maksaa yrityksille kannustimia nuorten palkkaamisesta. Uusimman suunnitelman mukaan työnantajat saavat 3 000 punnan tuen jokaisesta 18–24‑vuotiaasta työntekijästä, joka on ollut työttömänä ja etsinyt töitä vähintään kuuden kuukauden ajan.
Nuoriin erikoistuneen Spear‑järjestön Julia Evans katsoo kuitenkin, että pelkkä rekrytointituki ei riitä. Hänen mukaansa osa rahoista tulisi käyttää nuorten ”työelämävalmiuksien” vahvistamiseen, jotta he eivät ainoastaan pääse töihin, vaan myös pysyvät ja menestyvät työpaikoissaan.
”Earn or learn” – nuorille oikeus ansaita tai opiskella
Avnee Morjaria korostaa, että nuorten kohdalla tärkeintä on, etteivät he ajaudu tyhjän päälle.
”Tavoite on, että jokainen nuori joko ansaitsee tai opiskelee – earn or learn”, hän linjaa.
Morjaria ehdottaa nuorisoetuutta 18–24‑vuotiaille, joka olisi sidottu koulutukseen tai aktiiviseen työnhakuun ja jota tukisi laajennettu nuorisotakuu. Sen myötä jokaiselle nuorelle tulisi tarjota koulutuspaikka, oppisopimus tai palkallinen työkokemus.
Hallitus toteaa, että kausitasoitettujen lukujen mukaan Lontoon nuorisotyöttömyys on 18,6 % – ”hyväksymättömän korkea”. Siksi tavoitteena on varmistaa, että jokaisella nuorella on ”mahdollisuus ansaita tai oppia”.
Hallitus arvioi uusimman työllisyysintervention luovan 200 000 työpaikkaa nuorille, lähes miljardin punnan panostuksella. Laajempi, 2,5 miljardin punnan tukipaketti on suunnattu lähes miljoonalle nuorelle ja sen on tarkoitus mahdollistaa jopa 500 000 uutta ”earn and learn”‑mahdollisuutta.
Pitkäaikaisen työttömyyden arvet – ja nuorten sitkeä optimismi
Morjaria varoittaa, että pitkäaikainen työttömyys elämän alkuvaiheessa voi jättää pysyvät arvet tuloihin, terveyteen ja elämänlaatuun.
”Jos annamme nuorten jättää koulun ja ajautua suoraan tukijärjestelmään, vaarana on, että kokonainen sukupolvi leimautuu pysyvästi”, hän sanoo.
Siitä huolimatta monet nuoret pitävät kiinni toivosta. Hadil kiteyttää monen tunnot:
”Meillä nuorilla pitäisi olla mahdollisuus olla onnellisia, olla omia itsejämme ja olla yhteiskunnan tuottavia jäseniä.”
Theo lisää katsovansa luottavaisesti eteenpäin:
”Odotan tulevaisuutta, jonka tiedän olevan parempi kuin nykyhetki.”
Kulttuuri, media ja nuorten tulevaisuudenkuvat
Työmarkkinapaineiden ohella myös media ja viihde muokkaavat nuorten käsitystä onnistumisesta ja epäonnistumisesta. Esimerkiksi elokuvamaailmassa kriittiset palkinnot, kuten Razzie‑gaala, voivat nostaa esiin teoksia ja roolisuorituksia, joita pidetään epäonnistuneina. Tästä muistuttaa War of the Worlds ‑elokuvaa ja Ice Cuben roolisuoritusta ruotiva Razzie‑analyysi, joka havainnollistaa, miten armotonta arviointi voi olla myös viihdealalla. Samalla tavoin nuoret kokevat, että heidän suorituksiaan mitataan entistä tiukemmin, olipa kyse opinnoista, työnhausta tai omasta urapolusta.
Lopulta yhteinen nimittäjä on tarve antaa nuorille todellinen mahdollisuus: tilaisuus oppia, kasvaa ja epäonnistua ilman, että yhden vaiheen haasteet määrittelevät koko loppuelämää.
Ei sisällä instagram post:eja
