99 gramman superjuoksukengät: Näin Sabastian Sawen ennätyskengät mullistivat maratonin
Sabastian Sawe teki maratonhistoriaa alittamalla kahden tunnin rajan Lontoon maratonilla – ja vieläpä ennätyskelpoisissa olosuhteissa. Kenialaisen 1.59.30:n loppuaika ei ainoastaan rikkonut edesmenneen Kelvin Kiptumin maailmanennätystä, vaan siirsi koko lajin käsitystä siitä, mikä on ihmiskeholle mahdollista.
Sawen lisäksi myös Etiopian Yomif Kejelcha alitti maagisen kahden tunnin rajan juosten 1.59.40 ja nousi historian toiseksi mieheksi, joka on tehnyt tämän virallisessa kilpailussa. Naisten puolella Etiopian Tigst Assefa paransi omaa maailmanennätystään yhdeksällä sekunnilla aikaan 2.15.41.
Maratonennätykset uusiksi – mitä oikein tapahtui?
Lontoon ennätyssunnuntai ei ollut pelkkää yksilöiden huippukuntoa. Kyse oli myös teknologian, valmennuksen, ravitsemuksen ja välinekehityksen täydellisestä yhdistelmästä. Huomio kiinnittyi erityisesti yhteen asiaan: kenkiin.
Kaikki kolme ennätyksiä murskannutta juoksijaa käyttivät Adidas Adizero Adios Pro Evo 3 -maratontossuja. Malli lanseerattiin 25. huhtikuuta – vain kaksi päivää ennen kuin maailman parhaat maratoonarit vyöryivät Lontoon kaduille.
Adidas kehitti kenkää tiiviissä yhteistyössä Sawen, Kejelchan ja Assefan kanssa kolmen vuoden ajan. Sawen tapauksessa tulos oli dramaattinen: hän alitti Kiptumin Lontoon reittiennätyksen 2.01.25 lähes kahdella minuutilla.
Ensimmäinen alle 100 gramman superkenkä
Adizero Adios Pro Evo 3 painaa vain 99 grammaa – se on ensimmäinen niin sanottu superkenkä, joka alittaa 100 gramman rajan. Vertailun vuoksi: kenkä on kevyempi kuin keskikokoinen omena, banaani tai tavallinen saippuapala.
Viime vuosina maratonennätysten kehitystä on vauhdittanut erityisesti hiilikuitulevyillä vahvistettujen välipohjien käyttöönotto. Uusimman mallin kohdalla hiilikuituteknologia on viety entistä pidemmälle ja integroitu syvälle kenkärakenteeseen.
Valmistajan mukaan painon radikaali pudotus ja pohjan uudelleensuunnittelu parantavat juoksun taloudellisuutta – toisin sanoen samalla energiamäärällä pääsee pidemmälle ja kovempaa. Adidasin juoksusta vastaava varatoimitusjohtaja Patrick Nava kuvaili kehitysprosessia äärimmäisen tarkaksi:
”Tuolla tasolla jokaisella yksityiskohdalla on merkitystä – mittasimme asioita nanogramman tarkkuudella. Prosessi oli pitkä, mutta uskomme, että olemme muuttaneet pysyvästi sitä, miltä kisapäivän kenkä voi tuntua.”
Sawe itse kiitti Adidasia ”parhaista kengistä, joissa hän on koskaan juossut”, korostaen erityisesti tossujen poikkeuksellista keveyttä ja vakautta kovassa vauhdissa.
Superkengät ja hintalappu: huipputeknologia ei ole halpaa
Keskivertoharrastajalle tällaisen teknologian hyödyntäminen ei tule ilmaiseksi. Kengän laajempi julkaisu on luvassa myöhemmin vuonna, mutta rajatun ensijulkaisun hinta on noin 450 puntaa – selvästi perinteisiä maratontossuja kalliimpi.
Silti monet kilpajuoksijat ja tosissaan harjoittelevat harrastajat ovat valmiita maksamaan, jos kengän väitetään parantavan juoksun taloudellisuutta ja vähentävän rasitusta 42,2 kilometrin matkalla. Kuten vuoristo- ja jäätikköympäristöissä käytettävissä turvajärjestelmissä, myös huippujuoksun varusteteknologiassa pienetkin marginaaliset parannukset voivat ratkaista – aivan kuten Everestin Imja-jäätikköjärven tulvavaaraa ja rapistuvaa varoitusjärjestelmää käsittelevä analyysi osoittaa omalla sarallaan, kun kyse on turvallisuudesta ja äärirajoilla toimimisesta.
Adidas vs. Nike – superkengät ja brändien kilpajuoksu
Kun Eliud Kipchoge alitti kahden tunnin rajan Wienissä vuonna 2019 Nike Alphafly -kengillä, Nike nousi yksiselitteisesti superkenkäteknologian markkinajohtajaksi. Vaikka juoksu ei ollut ennätyskelpoinen kontrolloitujen olosuhteiden vuoksi, se loi mielikuvan siitä, että Niken teknologia oli askeleen muita edellä.
Niken asema vahvistui entisestään vuonna 2023, kun Kelvin Kiptum juoksi silloisen maailmanennätyksen Chicagossa Nike Alphafly 3 -kengillä. Nyt Lontoon maratonin tulokset ovat kuitenkin kääntäneet asetelman: Adidas voi perustellusti todeta, että kaikkien aikojen nopein mies ja nopein nainen maratonilla juoksevat heidän kengissään.
Taistelu ei kuitenkaan lopu tähän. Juoksuharrastuksen suosion kasvu on lisännyt myös varustekilpailua. Lontoon reitillä nähtiin myös Asicsin, Sauconyn, Hokan, Brooksin ja New Balancen malleja, kun sadat eliittijuoksijat ja tuhannet harrastajat hakivat itselleen optimaalista yhdistelmää vaimennusta, kimmoisuutta ja keveyttä.
Sääntömuutokset: missä kulkee teknologian raja?
Juoksukenkäteknologian nopea kehitys on pakottanut lajiliitot kirimään sääntöjen kanssa. World Athletics päivitti kenkäsääntönsä tammikuussa 2022 julkaisten 18-sivuisen ohjeistuksen.
Keskeiset säännöt ovat:
- Kenkien on oltava ”kaikkien kilpailuun osallistuvien urheilijoiden saatavilla”, jotta niitä saa käyttää virallisissa kilpailuissa.
- Välipohjan maksimikorkeus (stack height) saa olla enintään 40 mm.
- Kengässä saa olla korkeintaan yksi hiilikuitulevy.
Juoksija voi halutessaan käyttää näitä rajoja ylittäviä malleja, mutta tällöin tulos ei ole ennätyskelpoinen ja kengät luokitellaan sääntöjen vastaisiksi. Sääntöjen tavoitteena on tasapaino: mahdollistaa teknologinen kehitys, mutta estää ”mekaaninen dopingi”, jossa varuste antaa kohtuuttoman edun.
Urheilutiede, ravitsemus ja maratonin energianhallinta
Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana urheilutiede on harpannut eteenpäin samaa tahtia kuin kenkäteknologia. Yksi ratkaiseva osa maratonin onnistumista on energianhallinta – niin sanotun ”seinän” välttäminen.
Maratonilla keho kuluttaa nopeasti lihasten ja maksan glykogeenivarastoja. Kun ne ehtyvät, vauhti hyytyy ja elimistö siirtyy käyttämään enemmän rasvaa, mikä on hitaampi energianlähde. Siksi hiilihydraattien täydennys on ratkaisevaa.
Sabastian Sawen kohdalla ravitsemus nostettiin aivan uudelle tasolle. Urheiluravinnebrändi Maurtenin tutkimusryhmä työskenteli hänen kanssaan 32 päivän ajan kuuden eri leirimatkan aikana viimeisen 12 kuukauden sisällä. Hydrogeliin erikoistunut tiimi koulutti Sawen elimistöä sietämään 90–120 grammaa hiilihydraatteja tunnissa ilman vatsavaivoja.
Kun glykogeenitasot pysyvät korkealla koko 42,2 kilometrin ajan, keho voi tukeutua ensisijaisesti hiilihydraatteihin, mikä mahdollistaa kovemman vauhdin pidemmän aikaa. Tällaiset yksityiskohdat – juomien ja geelien tarkka ajoitus, imeytymisen optimointi ja yksilöllinen testaus – ovat nykyään osa jokaisen huippumaratoonarin arkea.
Ennätykset ja epäilyt: puhdas urheilu suurennuslasin alla
Kun aikarajat murtuvat ja ennätykset paranevat hurjaa vauhtia, nousevat lähes väistämättä esiin myös epäilykset. Kestävyyslajeissa dopingtapaukset ovat jättäneet jälkensä, ja jokainen poikkeuksellinen suoritus tarkastellaan nykyään entistä kriittisemmin.
Vuonna 2024 Chicagon maratonin voittanut Ruth Chepngetich juoksi naisten maratonin silloisen maailmanennätyksen 2.09.56, mutta sai vuonna 2025 kolmen vuoden kilpailukiellon dopingrikkomuksen vuoksi. Tapauksen myötä paine lisätä testauksen tiukkuutta kasvoi entisestään.
Sabastian Sawe ja Adidas reagoivat tähän avoimuudella. He pyysivät Athletics Integrity Unitia lisäämään Sawen testausmääriä. Vuonna 2025 Adidas maksoi 50 000 dollaria (noin 36 800 puntaa) lisätäkseen Sawen dopingtestausta Berliinin maratonin valmistautumisjakson aikana.
Toimenpiteen tavoitteena oli osoittaa, että ennätykset ovat seurausta huippuvalmennuksesta, tarkkaan optimoidusta ravitsemuksesta ja kehittyneestä kenkäteknologiasta – eivät kielletyistä aineista. Samalla se heijastaa laajempaa suuntausta: mitä kovemmiksi tulokset käyvät, sitä tärkeämpää on läpinäkyvyys ja luottamuksen rakentaminen.
Mitä tämä kaikki merkitsee maratonin tulevaisuudelle?
Lontoon huippuajat osoittavat, että maraton on siirtymässä uuteen aikakauteen. Kahden tunnin raja ei ole enää vain yksittäinen erikoisjuoksu kontrolloiduissa olosuhteissa, vaan realistinen tavoite ennätyskelpoisissa kaupunkimaratooneissa.
Kokonaisuus rakentuu monesta palasesta:
- entistä kevyemmät ja kimmoisammat superkengät
- tieteeseen perustuva harjoittelu ja palautumisen hallinta
- pitkälle viety ravitsemus- ja nesteytysstrategia
- tarkemmin valvottu ja läpinäkyvä antidoping-järjestelmä
Samalla keskustelu jatkuu siitä, missä kulkee reiluuden raja. Kuinka paljon teknologiaa on liikaa? Miten varmistetaan, että ennätykset kertovat ennen kaikkea urheilijan kyvykkyydestä, eivät välineiden ylivoimasta? Nämä kysymykset määrittävät pitkälti maratonjuoksun tulevaa suuntaa – aivan kuten ilmastonmuutoksen, vuoristoturvallisuuden ja kehittyvien varoitusjärjestelmien haasteet määrittävät kestävyyttä aivan toisenlaisissa, mutta yhtä äärimmäisissä ympäristöissä.
Yksi asia on kuitenkin selvä: 99 gramman superkenkä on vasta alkua. Maratonjuoksun rajat tulevat siirtymään vielä monta kertaa – mutta jokainen sekunti, jokainen gramma ja jokainen hiilihydraattigramma punnitaan entistä tarkemmin niin radoilla kuin katsomossakin.
Ei sisällä instagram post:eja
