Everestin Imja-jäätikköjärven tulvavaara: miljoonien varoitusjärjestelmä rapistuu ja tuhannet ovat vaarassa
Everestin alueella Nepalissa sijaitsevan Imja-jäätikköjärven varhaisvaroitusjärjestelmä, jonka piti suojella tuhansia ihmisiä hengenvaarallisilta tulvilta, on jätetty rapistumaan. Nepalilaisviranomaiset ovat myöntäneet BBC:lle, ettei järjestelmän toimivuudesta ole enää varmuutta, koska sitä ei ole huollettu vuosiin.
UN-hankkeena rakennettu tulvavaroitus jätettiin oman onnensa nojaan
Imja-järvelle rakennettiin 2010-luvulla YK:n tukema varhaisvaroitusjärjestelmä osana 3,5 miljoonan dollarin arvoista riskienvähennyshanketta. Järven pintaa laskettiin noin 3,5 metriä vuonna 2016, ja samaan kokonaisuuteen kuuluivat hälytyssireenit ja satelliittiyhteyteen perustuva vesitason seurantajärjestelmä.
Paikalliset sherpa-yhteisöt kertovat kuitenkin, ettei järjestelmää ole tarkastettu eikä huollettu sen jälkeen, kun Imja-järvi viimeksi tyhjennettiin vuonna 2016. Sirenitornit ovat ruostuneet, osa kallistuu vaarallisesti ja joidenkin akkuja on varastettu.
Nepalin hydrologian ja meteorologian laitoksen (DHM) virkamiehet myöntävät, että järjestelmän tilasta ei ole ajantasaista tietoa. Ilman toimivaa huoltoa ei voida sanoa, käynnistyisivätkö varoitussireenit lainkaan, jos järvi repeäisi.
Imja-jäätikköjärvi: kasvava uhka yli 5 000 metrin korkeudessa
Imja-järvi sijaitsee hieman yli 5 000 metrin korkeudessa merenpinnasta. Sitä ei ole tyhjennyksen jälkeen kertaakaan purkautunut hallitsemattomasti, mutta ennen hanketta järvi oli paikoin lähes 150 metriä syvä ja sen katsottiin olevan erittäin vaarallinen.
Tutkijat varoittavat, että ilmastonmuutoksen kiihdyttämä jäätiköiden sulaminen kasvattaa Himalajan jäätikköjärviä nopeasti. Kun järvet laajenevat ja padot heikkenevät, ne voivat murtua yhtäkkiä ja aiheuttaa massiivisen tulva-aallon, joka tuhoaa alajuoksun kyliä, polkuja, siltoja ja infrastruktuuria.
Kathmandussa toimivan International Centre for Integrated Mountain Development -tutkimuslaitoksen mukaan jäätiköiden sulamisvauhti Hindu Kush–Himalaja -alueella on kaksinkertaistunut vuodesta 2000 lähtien. Lämpenevä ilmasto tekee myös vuorenseinämistä epävakaampia, jolloin kivivyöryt ja jäätikköromahdukset voivat laukaista äkillisiä tulvia.
Pelkästään Everestin alueella on viimeisten noin viiden vuosikymmenen aikana tapahtunut vähintään viisi jäätikköjärvien aiheuttamaa tulvaa. Imja-järven alapuolella asuvat yhteisöt elävät jatkuvassa epävarmuudessa.
Sireenit ruostuvat ja akut varastetaan – kylät jäävät ilman varoitusta
Chaurikharkan puskurivyöhykkeellä, Sagarmathan kansallispuiston tuntumassa, asuva Ang Nuru Sherpa kertoo, ettei kyläläisillä ole enää luottamusta varoitusjärjestelmään.
“Sireenitornien kunnon perusteella emme odota saavamme minkäänlaista tulvavaroitusta, vaikka Imja-järvi repeäisi”, hän kuvailee. “Kylämme sireenitorni ruostuu, on vinossa ja voi kaatua milloin tahansa, koska huoltoa ei ole tehty.”
Chhukungin kylässä, joka olisi ensimmäinen tulvan alle jäävä asutus, paikallinen Jangbu Sherpa kertoo, että viranomaiset lupasivat aikoinaan vuosittaisia tarkastuksia.
“Kun hanke käynnistettiin, meille kerrottiin, että hydrologian ja meteorologian laitoksen virkamiehet tulevat joka vuosi tarkastamaan järjestelmän. Emme ole nähneet ketään vuosiin. Siksi matkustamme itse joka vuosi Kathmanduun pyytämään huoltoa, mutta siitä ei ole ollut mitään hyötyä”, hän sanoo.
Myös Sagarmatha Pollution Control Committee -järjestön toimitusjohtaja Tshering Sherpa varoittaa, että riskissä eivät ole vain paikalliset, vaan myös suuret määrät vierailijoita. Kevät on alueen vilkkainta matkailukautta, jolloin trekkaajat, turistit ja vuorikiipeilijät täyttävät laaksot.
“Alueellamme on kuusi kylää, jotka ovat tulvavaarassa, ja lisäksi yli 60 000 turistia vierailee täällä joka vuosi”, hän muistuttaa.
Rahoitus puuttuu, viranomaiset voimattomia
DHM:n vanhempi meteorologi Niraj Pradhananga kertoo, että keskushallinto ei ole osoittanut lainkaan budjettia Imja-järven varoitusjärjestelmän ylläpitoon. Ajatus siitä, että huoltokustannukset katettaisiin laakson alapuolella toimivilta vesivoimayhtiöiltä, ei ole toteutunut.
“Tämän seurauksena emme voi varmuudella sanoa, toimivatko varoitussireenit vai eivät”, Pradhananga toteaa. “Olemme kuulleet, että sireenijärjestelmän akkuja on varastettu alapuolisista kylistä, kuten Dingbochesta.”
DHM:n vt. pääjohtaja Archana Shrestha myöntää, että niukat varat on ohjattu toisen jäätikköjärven varoitusjärjestelmän päivittämiseen.
“Se vei kaiken aikamme ja resurssimme, mutta nyt aiomme siirtää huomiomme Imja-järveen”, Shrestha sanoo. “Muutamme myös säädöksiä niin, että henkilöstöllämme on riittävästi aikaa, budjettia ja resursseja matkustaa paikan päälle tekemään huolto- ja korjaustöitä. Imja-järvi sijaitsee hyvin syrjässä, mikä tekee ylläpidosta haastavaa.”
Satelliittiyhteys takkuaa – mobiilivaroitukset eivät toimi luotettavasti
Huolta lisää se, että järven vesitasoa mittaavan hydrometeorologisen aseman pitäisi välittää reaaliaikaista dataa Kathmanduun, mutta yhteys ei toimi luotettavasti. Vesitason seuranta on keskeinen edellytys sille, että mahdollisesta tulvasta voitaisiin lähettää mobiilivaroituksia alueen asukkaille ja matkailijoille.
“Emme ole saaneet vesitason ja muutosten tietoja niin säännöllisesti kuin tarvitsisimme, emmekä siten pysty lähettämään ajoissa puhelinvaroituksia tulvatilanteessa”, Pradhananga kertoo. “Olemme ottaneet asian esille satelliittiyhtiön ja sen paikallisen palveluntarjoajan kanssa.”
Satelliittiyhtiö kuitenkin kiistää ongelmat ja vierittää vastuun paikalliselle palveluntarjoajalle. DHM:n mukaan palveluntarjoaja ei ole vastannut yhteydenottoihin. BBC on pyytänyt yhtiöltä kommenttia.
Uusi 36 miljoonan dollarin hanke – onko aiemmista virheistä opittu?
Samaan aikaan kun Imja-järven varoitusjärjestelmä rapistuu, YK:n kehitysohjelma UNDP on saanut 36 miljoonan dollarin lisärahoituksen neljän muun jäätikköjärven riskien vähentämiseen Nepalissa. Käytännössä mallia otetaan Imja-hankkeesta – ainakin tekniseltä puolelta.
UNDP Nepalin viestintäjohtaja Monica Upadhyay kertoo, että “Imjasta saadut opit” ovat vaikuttaneet uusien hankkeiden suunnitteluun. Hänen mukaansa uusissa projekteissa painotetaan alusta alkaen pitkäjänteistä kestävyyttä, selkeämpiä vastuunjakoja, pysyviä rahoitusmekanismeja sekä tiiviimpiä kumppanuuksia, myös yksityisen sektorin kanssa.
Kysymys kuitenkin kuuluu, mitä tapahtuu jo rakennetulle järjestelmälle ja niille ihmisille, joiden pitäisi turvautua siihen juuri nyt.
Sherpa-yhteisö elää jatkuvassa pelossa
Khumbu-alueen sherpat kokevat, että kansainväliset hankkeet ovat tuoneet näyttäviä investointeja, mutta eivät pysyvää turvaa. Phakdingin kylän paikallishallinnon johtaja Nawang Thome Sherpa kuvailee tilannetta karusti.
“Meille Khumbussa tämä on ollut pelkkää silmänlumetta”, hän sanoo. “Miljoonia dollareita käytettiin muka suojelemaan meitä mahdolliselta katastrofilta, mutta elämme silti joka päivä peläten ihmishenkien ja omaisuuden menettämistä.”
Paikallisten kokemukset tuovat esiin laajemman ongelman: ilmastonmuutoksen kiihdyttämät riskit kasvavat nopeammin kuin hallinnot ja kansainväliset hankkeet pystyvät reagoimaan. Rakentaminen ja julkiset lupaukset eivät riitä, jos järjestelmiä ei huolleta eikä vastuista pidetä kiinni vuosikymmenten ajan.
Ilmastonmuutos, hauraat ekosysteemit ja ihmiskuvan haasteet
Himalajan jäätikköjärvien uhka muistuttaa myös laajemmasta kysymyksestä: miten ihminen sopeutuu ympäristöönsä ja sen muutoksiin. Ilmaston lämpeneminen paljastaa, kuinka haavoittuvia korkeiden vuoristoalueiden ekosysteemit ja niihin kytkeytyvät yhteisöt ovat. Tämä keskustelu ihmisen ja luonnon suhteesta, kulttuurista ja sopeutumisesta on ollut keskeinen teema monilla ajattelijoilla ja tutkijoilla.
Esimerkiksi Desmond Morrisin teos ”Alaston apina” ja hänen uransa ihmiskuvaa ravistelleena tutkijana ovat nostaneet esiin kysymyksiä siitä, miten ihminen ymmärtää oman paikkansa luonnossa. Himalajan kaltaiset ilmastoriskit konkretisoivat nämä pohdinnat dramaattisella tavalla: jos varoitusjärjestelmät jätetään ruostumaan, seuraukset kohdistuvat sekä paikallisiin yhteisöihin että globaaliin matkailuun ja talouteen.
Ei sisällä instagram post:eja
