Nottingham Forestin eurohuuma ja putoamisuhka: voiko seura pelata samaan aikaan Mestaruussarjaa ja Mestarien liigaa?

Morgan Gibbs-White ratkaisi torstai-iltana Nottingham Forestille 1–0-voiton Portosta, joka sinetöi 2–1-yhteistulosvoiton ja paikan Eurooppa-liigan välierissä. Samalla kun City Ground juhlii historiallista eurotaivalta, seuran asema Valioliigassa pitää tulevaisuuden hämäränä – onko edessä Mestarien liiga ja Mestaruussarja yhtä aikaa?

Ensimmäinen eurovälierä 42 vuoteen – ja tie Mestarien liigaan auki

Forestin taisteluvoitto Portosta vei seuran ensimmäiseen eurooppalaiseen välierään 42 vuoteen. Vastaan asettuu Aston Villa, ja kyseessä on täysin englantilainen parivaljakko, jonka voittaja matkaa Istanbuliin 20. toukokuuta pelattavaan finaaliin.

Finaalissa vastaan tulee joko Freiburg tai Braga – ja voittajaa pidetään jo ennakolta suosikkina. Pokaalin lisäksi panoksena on paikka ensi kauden Mestarien liigassa, mikä tekisi Forestin tarinasta yhden modernin seurajalkapallon erikoisimmista: eurohuuma, mahdollinen Mestarien liiga – mutta samanaikainen putoamisuhka Valioliigasta.

Putoamisuhka varjostaa eurohuumaa

Ennen kuin Forest voi haaveilla Istanbulista, edessä on kohtalon ottelut Valioliigassa. Tulevat kamppailut Burnleyta ja Sunderlandia vastaan voivat määrittää koko seuran suunnan. Jos tulokset näissä ja muissa otteluissa kääntyvät Forestia vastaan, seura voi olla putoamisviivan alapuolella juuri silloin, kun Aston Villaa vastaan pelattava välierä alkaa.

Forest on parhaassa tappiottomassa putkessaan tällä kaudella, mutta siitä huolimatta kysymys kuuluu: voiko seura ensi kaudella todella pelata samana viikkona esimerkiksi Bristol Cityä vastaan Mestaruussarjassa ja Real Madridia vastaan Mestarien liigassa?

180 miljoonan projekti ja neljä manageria – tavoite oli alusta asti Eurooppa-liiga

Eurooppa-liigan voittaminen ei ole ollut Forestille pelkkä yllätysprojekti, vaan kauden alussa asetettu tavoite. Seura käytti kesällä noin 180 miljoonaa puntaa uusiin pelaajiin ja omistaja Evangelos Marinakis halusi rakentaa edellisen kauden seitsemännen sijan ja niukasti viimeisen kierroksen dramatiikassa menetetyn Mestarien liiga -paikan päälle.

Matkalla on kuitenkin nähty poikkeuksellista turbulenssia: peräti neljä eri manageria – Nuno Espírito Santo, Ange Postecoglou, Sean Dyche ja nyt Vítor Pereira – ovat yrittäneet pitää projektin raiteillaan. Sekasorron keskellä Eurooppa-liigan menestys on pysynyt yllättävän realistisena.

Postecoglou voitti Eurooppa-liigan Tottenhamin kanssa viime toukokuussa ja ilmoitti Forestin pukukopissa haluavansa puolustaa pokaalia heti syyskuussa Nunoa seurattuaan. Hänen 39 päivän mittainen pestinsä sisälsi 2–2-avauksen Real Betisiä vastaan ja kriittisen 2–3-kotitappion Midtjyllandille, jonka jälkeen fanien paine kasvoi ja seuran johto veti johtopäätökset seitsemän voitottoman ottelun jälkeen.

Dyche onnistui viemään Forestin jatkoon Eurooppa-liigan lohkovaiheesta, mutta tuloksellisesti ja pelillisesti kausi pysyi myrskyisänä. Lopulta vastuu jäi Vítor Pereiralle, jonka on nyt tasapainoteltava kotimaisen sarjan säilymistaistelun ja eurohaaveiden välillä toukokuuhun asti.

Pereira: “Putoaminen olisi katastrofi”

Pereira teki linjansa selväksi jo Portossa pelatun ensimmäisen osaottelun jälkeen. Hän kierrätti kokoonpanoa rajusti: nuori puolustaja Zach Abbott sai näyttöpaikan, Morato nousi avaukseen ja Chris Wood pelasi ensimmäisen ottelunsa kuuteen kuukauteen loukkaantumisen jälkeen. Viesti oli selvä – prioriteetit ovat Valioliigassa.

Panostus liigan puolelle palkittiin, kun Pereira teki peräti yhdeksän muutosta Burnley-ottelun jälkeen ja palasi vahvimpaan kokoonpanoonsa 1–1-tasapelissä Aston Villaa vastaan. Se vahvisti, että Porto-ottelun riskit oli laskettu tarkkaan.

“Seura sanoi minulle, että tärkein asia on säilyttää paikka Valioliigassa. Olen samaa mieltä. Kannattajille, seuralle, kaikille – putoaminen olisi katastrofi”, Pereira totesi Portugalissa pelatun ottelun jälkeen.

“Kilpailemme West Hamin, Tottenhamin ja Leedsin kaltaisia seuroja vastaan, eikä se ole helppoa. Jos emme ole Valioliigassa, se olisi katastrofi – enkä halua kantaa vastuuta sellaisesta.”

“Totta kai haluan voittaa Eurooppa-liigan. Olen voittanut sen aiemmin apuvalmentajana – me voitimme sen Porton kanssa vuonna 2011 – mutta haluan nostaa pokaalin päävalmentajana. Haluan pitää seuran Valioliigassa ja taistella finaalipaikasta.”

Voiko Forest todella tehdä molemmat?

Entinen Englannin maajoukkuepelaaja Karen Carney uskoo, että Forest voi sekä voittaa Eurooppa-liigan että säilyä Valioliigassa. Hän muistutti TNT Sportsin lähetyksessä, että tasapeli Aston Villaa vastaan, paikka Eurooppa-liigan välierissä ja edessä siintävä Burnley-ottelu voivat muodostaa viikon, joka kääntää koko kauden suunnan.

Forestilla on kuusi liigapeliä jäljellä ja niissä mahdollisuus paitsi säilyttää sarjapaikka myös jopa myötävaikuttaa Tottenhamin ensimmäiseen putoamiseen sitten vuoden 1977. Samalla jokainen piste on elintärkeä, sillä putoamisviivan tuntumassa marginaalit ovat pienet.

Mestarien liiga ja Mestaruussarja – aikataulupainajainen

Jos pahin tapahtuu ja Forest putoaa, edessä on poikkeuksellinen haaste: miten yhdistää Mestaruussarjan armoton tahti ja Mestarien liigan jättimäinen otteluohjelma?

Mestarien liigassa pelattiin uudistetussa sarjamuodossa kuusi runkovaiheen ottelua ennen joulua. Samaan aikaan Englannin Mestaruussarjassa oli viisi arkiottelukierrosta. Kaikki nämä viisi kierrosta osuivat samoille viikoille Mestarien liigan kanssa – joustovaraa ei käytännössä ole.

Kun otetaan huomioon, että Mestarien liigaan osallistuvia joukkueita on nyt 36, ja lisäksi päälle tulevat Englannin Liigacupin (Carabao Cup) ottelut, kalenteri näyttää lähes mahdottomalta. Mestaruussarjan 46 ottelun runkosarjaa olisi käytännössä pakko siirtää, sirotella ja pelata tiheällä tahdilla, mikä lisäisi rasitusta ja loukkaantumisriskiä merkittävästi.

Forest ei olisi ensimmäinen: Birmingham, Wigan, Ipswich ja Millwall näyttävät esimerkkiä

Forest ei olisi historian ainoa englantilaisseura, joka pelaa Euroopassa samalla, kun kotimainen sarjataso on toinen kuin Valioliiga. Aiemmat esimerkit kertovat kuitenkin, kuinka vaikeaa tasapainottelu on.

Birmingham City (2011–12): seura voitti Liigacupin keväällä 2011 Obafemi Martinsin lisäajan voittomaalilla Arsenalia vastaan – seuran ensimmäinen iso pokaali. Kolme kuukautta myöhemmin he putosivat Valioliigasta ja pelasivat seuraavalla kaudella Eurooppa-liigaa Mestaruussarjan joukkueena. Birmingham keräsi 10 pistettä ja hävisi vain kaksi kuudesta lohko-ottelustaan, mutta jäi silti Group H:n kolmanneksi Club Bruggen ja Bragan taakse. Ironista kyllä, heidän vierasvoittonsa Club Bruggesta tuli nykyisen Forest-hyökkääjän Chris Woodin lisäajan maalilla.

Wigan Athletic (2013–14): Wigan voitti FA Cupin sensaatiomaisesti, mutta putosi samana keväänä Valioliigasta. Seuraavalla kaudella eurotaival päättyi Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen: joukkue jäi Group D:n jumboksi, vaikka vastustajat – Rubin Kazan, Maribor ja Zulte Waregem – eivät olleet Euroopan aivan huippua.

Ipswich Town (2002–03): Ipswich päätyi Euroopan kentille Uefan Fair Play -liigan kautta, vaikka oli juuri pudonnut Valioliigasta kaudella 2001–02. Kaikki englantilaisseurat heidän edellään Fair Play -listalla olivat jo mukana muissa eurokilpailuissa, mikä avasi ovet Uefa Cupiin. Mestaruussarjassa pelatessaan Ipswich hävisi toisen kierroksen ottelussa Slovan Liberecille rangaistuspotkukilpailussa.

Millwall (2004–05): FA Cupin finaalipaikka 2004 toi Millwallille paikan Uefa Cupiin, vaikka seura pelasi jo tuolloin toisella sarjatasolla. Eurotaival päättyi pudotuspelivaiheessa unkarilaista Ferencvárosia vastaan.

Nämä esimerkit osoittavat, että euroottelut Mestaruussarjassa pelaavalle seuralle merkitsevät lähes väistämättä rajua otteluruuhkaa, matkustamista ja fyysistä sekä henkistä kuormitusta. Forestin nykyinen eurotaival ja mahdollinen Mestarien liiga -paikka tekisivät yhtälöstä vielä vaikeamman, sillä nykyiset kilpailuformaatit sisältävät huomattavasti enemmän pelejä kuin 2000-luvun alun Uefa Cup -versiot.

Henkinen puoli ja pelaajien kasvu paineen alla

Forestin tilannetta ei voi arvioida pelkän otteluohjelman tai tilastojen kautta. Joukkueen on käsiteltävä samanaikaisesti sekä mahdollisen eurohistorian kirjoittamisen tuoma innostus että putoamisen pelko. Tällainen paine voi joko hajottaa ryhmän tai nostaa sen uudelle tasolle.

Moni pelaaja ja valmentaja puhuu nykyjalkapallossa henkisen valmennuksen, resilienssin ja tunnesäätelyn merkityksestä. Forestin pelaajille ja valmennusjohdolle tämä kausi tarjoaa erittäin tiukan henkisen testin, joka muistuttaa monella tapaa huipulle nousseiden yksilöiden tarinoita: vaikeita kausia, epäonnistumisia ja lopulta läpimurtoa. Tästä näkökulmasta on kiinnostavaa verrata Forestin nykytilannetta esimerkiksi siihen, miten erään Valioliiga-hyökkääjän ura kääntyi nousuun vaikeuksien jälkeen – hänen poikkeuksellinen tiensä huipulle vaikean kauden, vihaisen pelin ja henkisen kasvun kautta kertoo, miten paljon mentaalisella puolella on merkitystä, kun paineet ovat kovimmillaan.

Mitä seuraavaksi? Kauden ratkaiseva viikko horisontissa

Forestin tulevat viikot voivat määritellä seuran suunnan vuosiksi eteenpäin. Burnleyn ja Sunderlandin kaltaisia vastustajia vastaan ei ole varaa virheisiin, ja samalla eurokentillä odottaa Aston Villa, joka on itsekin rakentanut vahvaa europrojektia.

Jos Forest onnistuu sekä säilyttämään sarjapaikkansa että jatkamaan voittokulkuaan Eurooppa-liigassa, seurasta tulee yksi modernin ajan merkittävimmistä menestystarinoista. Jos taas polku vie Mestaruussarjaan, edessä on ennennäkemätön haaste: yhdistää Championshipin arki ja Mestarien liigan loisto – aikataulupainajainen, johon englantilainen jalkapallo ei ole vielä täysin tottunut.

Varmaa on vain se, että kevät Nottinghamissa tulee olemaan täynnä jännitystä, panosta ja draamaa – niin kotimaan kuin Euroopan kentillä.

Ei sisällä instagram post:eja