Puhelindata paljastaa: Kolumbialaiset palkkasotilaat ja UAE:n tuki Sudanin RSF-joukoille
Uusi raportti paljastaa, että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien (UAE) tukema kolumbialaisten palkkasotilaiden verkosto antoi ratkaisevan sotilaallisen tuen Sudanin puolisotilaallisille Rapid Support Forces (RSF) -joukoille, kun nämä valtasivat Länsi-Sudanissa sijaitsevan el-Fasherin kaupungin viime vuonna. El-Fasherin kaatuminen on yksi Sudanin sisällissodan julmimmista luvuista – konfliktista, jota on kuvattu maailman pahimmaksi humanitaariseksi kriisiksi, jossa kymmenet tuhannet ovat kuolleet ja miljoonat joutuneet pakenemaan kodeistaan.
Konfliktianalyytikot jäljittivät palkkasotilaita puhelimien avulla
Turvallisuusanalyysiin erikoistunut Conflict Insights Group (CIG) käytti tutkimuksessaan kaupallisesti saatavilla olevaa puhelinseurantateknologiaa, jota käytetään yleensä kohdennetun mainonnan tarkentamiseen. Tämän avulla CIG seurasi yli 50 matkapuhelinta Sudanissa huhtikuusta 2025 tammikuuhun saakka. Puhelimet yhdistettiin kolumbialaisiin palkkasotilaisiin, jotka toimivat RSF:n hallitsemilla alueilla ja erityisesti alueilta, joista lennätettiin drooneja.
Puhelindatan lisäksi analyysissä hyödynnettiin lentoreittien seuranta-aineistoa, satelliittikuvia, sosiaalisen median videoita, uutislähteitä sekä akateemisia artikkeleita. Näiden avulla CIG rakensi yksityiskohtaisen kuvan logistisesta ketjusta, joka yhdistää UAE:n sotilastukikohdat, kolumbialaiset palkkasotilaat ja RSF:n droonioperaatiot Darfurissa.
CIG: Ensimmäinen kiistaton näyttö UAE:n roolista RSF:n tukijana
CIG on seurannut pitkään viitteitä siitä, että Yhdistyneet arabiemiirikunnat tarjoavat merkittävää sotilaallista apua RSF:lle. Järjestön johtaja Justin Lynch kertoo, että tämä raportti on ensimmäinen kerta, kun UAE:n osallisuus voidaan hänen mukaansa osoittaa varmuudella.
“Teemme nyt julkiseksi sen, minkä hallitukset ovat jo pitkään tienneet – että Abu Dhabin ja RSF:n välillä on suora yhteys”, Lynch sanoo. Raportti osoittaa, että palkkasotilaita, jotka olivat mukana droonioperaatioissa, matkusti UAE:n sotilastukikohdasta Sudaniin juuri ennen RSF:n hyökkäystä el-Fasheriin. Osa näistä taistelijoista nimesi langattomat verkot yksikkönsä nimellä, joka liittyy UAE:sta käsin johdettuun yritykseen – yksityiskohta, joka vahvistaa yhteyden Emiraatteihin.
UAE kiistää syytökset, mutta puhelin- ja lentodata kertoo toista
Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat johdonmukaisesti kiistäneet tukevansa RSF:ää ja kutsuneet väitteitä “valheellisiksi ja perusteettomiksi”. UAE on myös “jyrkästi tuominnut” el-Fasherissa tehdyt julmuudet. Uusin raportti kuitenkin haastaa nämä kannanotot, sillä se yhdistää puhelin-, lento- ja satelliittidatan samaan kokonaisuuteen, joka osoittaa kolumbialaisten palkkasotilaiden liikkuneen UAE:n tukikohdista Sudaniin RSF:n hallitsemille alueille.
CIG:n mukaan keskeinen solmukohta oli Ghayathissa Abu Dhabissa sijaitseva UAE:n sotilaskoulutuslaitos. Yhtä puhelinta seurattiin Kolumbiasta Abu Dhabin Zayad International -lentokentän kautta tähän tukikohtaan, jossa havaittiin myös neljä muuta espanjankielisiin asetuksiin konfiguroitua laitetta – espanja on Kolumbian pääkieli. Myöhemmin kahden näistä puhelimista havaittiin siirtyneen Sudaniin Etelä-Darfurin osavaltioon, ja yhden päätyneen RSF:n tosiasialliseen pääkaupunkiin Nyalaan.
Nyala ja el-Fasher: droonioperaatioiden ja sotarikosten keskipisteet
Nyalaa kuvaillaan raportissa kolumbialaisten palkkasotilaiden ja RSF:n droonioperaatioiden merkittävänä solmukohtana. CIG on dokumentoinut alueella laajaa droonitoimintaa ja tunnistanut yli 40 espanjankielisen asetuksen omaavaa laitetta. Joissakin tapauksissa puhelimet kirjautuivat langattomiin verkkoihin, joiden nimet olivat “ANTIAEREO” (espanjaksi “ilmatorjunta”) ja “AirDefense”. Nimet viittaavat suoraan droonien ja ilmatorjuntajärjestelmien käyttöön.
Toisessa tapaustutkimuksessa puhelinta seurattiin Kolumbiasta Nyalan kautta el-Fasheriin Pohjois-Darfurissa juuri sinä ajankohtana viime lokakuussa, kun RSF valtasi kaupungin 18 kuukautta kestäneen saarron jälkeen. El-Fasherissa laite yhdistyi wifi-verkkoon nimeltä “ATACADOR” (“hyökkääjä” espanjaksi). Raportin mukaan myös muita kolumbialaisten palkkasotilaiden laitteita havaittiin kaupungissa RSF:n hyökkäyksen aikana.
El-Fasherin valtaukseen liittyi joukkomurhia ja laajamittaisia julmuuksia, joita Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) syyttäjä arvioi sotarikoksiksi ja rikoksiksi ihmisyyttä vastaan. YK:n tutkijat ovat kuvailleet tapahtumia “kansanmurhan tunnusmerkit täyttäviksi”. CIG arvioi, että UAE:n ja kolumbialaisten palkkasotilaiden muodostama verkosto kantaa “jaettua vastuuta” näistä seurauksista. Lynch painottaa, että el-Fasherin piirityksen ja joukkoatrofioiden mittakaava ei olisi ollut mahdollinen ilman palkkasotilaiden tarjoamia droonioperaatioita ja niiden tukea RSF:n saarrolla.
Desert Wolves -prikaati: droonilentäjät, tykistö ja kouluttajat
Raportin mukaan kolumbialaiset taistelijat toimivat Desert Wolves -nimisessä prikaatissa, jossa he palvelivat droonilentäjinä, tykistömiehinä ja kouluttajina. Yksi heistä yhdistyi wifi-verkkoihin nimeltä “DRONES” ja “LOBOS DEL DISIERTO [sic]” (“Aavikkosudet” espanjaksi), käyttäen puhelimessaan espanjankielisiä asetuksia. Nämä yksityiskohdat tukevat käsitystä ammattimaisesta, organisoidusta palkkasotilasverkostosta.
Desert Wolves -prikaatia johtaa kolumbialaisen verkkojulkaisun La Silla Vacía mukaan eläkkeellä oleva Kolumbian armeijan eversti Álvaro Quijano. Hän toimii UAE:ssa ja on saanut Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian pakotteita kolumbialaisten värväämisestä taistelemaan Sudanissa. Raportin mukaan Desert Wolves -prikaati on palkattu ja palkattu UAE:ssa toimivan yrityksen kautta, jolla on dokumentoituja yhteyksiä korkean tason emiraattilaisiin virkamiehiin.
Puhelimia myös Somaliassa ja Libyassa – laajempi alueellinen verkosto
CIG kertoo tunnistaneensa espanjankielisiin asetuksiin määritettyjä laitteita myös Somaliassa sijaitsevassa satamassa, jolla on yhteyksiä UAE:hen, sekä Kaakkois-Libyassa sijaitsevassa kaupungissa. Jälkimmäistä pidetään logistisena keskuksena asevirralle, joka suuntautuu RSF:lle ja jota UAE:n väitetään helpottaneen. Nämä havainnot viittaavat siihen, että kyseessä ei ole pelkästään Sudaniin rajattu operaatio, vaan laajempi alueellinen verkosto, jossa UAE:n tukemat toimijat, aseet ja palkkasotilaat liikkuvat useiden kriisialueiden välillä.
Kolumbialaiset “kuoleman haamut” ja kansainväliset pakotteet
Kolumbian presidentti Gustavo Petro on aiemmin kutsunut palkkasotilaita “kuoleman haamuiksi” ja kuvannut heidän värväystään “ihmiskaupan muodoksi”. Arvioiden mukaan Sudanissa taistelevien kolumbialaisten määrä on ollut alhaisissa sadoissa, mutta heidän vaikutuksensa konfliktin kulkuun on ollut huomattava etenkin drooni- ja tykistöosaamisen vuoksi.
Yhdysvallat on kahdesti asettanut pakotteita kolumbialaisille yksityishenkilöille ja yrityksille, jotka rekrytoivat palkkasotilaita Sudaniin – ensin joulukuussa ja myöhemmin uudelleen viime viikolla. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö on todennut, että kolumbialaiset taistelijat tukivat RSF:n el-Fasherin valtausta, mutta ei ole virallisesti yhdistänyt heitä suoraan UAE:n valtiolliseen tukeen. CIG:n raportti pyrkii täyttämään juuri tämän aukon osoittamalla yhteyden Abu Dhabissa sijaitseviin tukikohtiin ja emiraattilaisiin yritysrakenteisiin.
Kansainvälinen ulottuvuus ja ulkovaltojen rooli sisällissodassa
Analyytikot ovat laajasti yhtä mieltä siitä, että ulkovaltojen tuki molemmille osapuolille on ollut keskeistä Sudanin sisällissodan pitkittymisessä ja laajenemisessa. RSF:n taakse epäillään UAE:n lisäksi muita alueellisia toimijoita, kun taas Sudanin säännöllistä armeijaa ovat tukeneet omat liittolaisensa. Ulkovaltojen välinen kilpailu, asevienti ja palkkasotilaiden käyttö ovat tehneet konfliktista entistä monimutkaisemman ja vaikeammin ratkaistavan.
Laajemmin tarkasteltuna kolumbialaisten sotilaiden käyttö ulkomaisissa konflikteissa ei ole täysin uusi ilmiö. Kolumbian pitkä sisällissota on jättänyt jälkeensä suuren joukon taistelukokemusta omaavia veteraaneja, joita yksityiset sotilasyritykset ja ulkomaiset hallitukset ovat pyrkineet hyödyntämään eri kriisialueilla. Tämä kytkee Sudanin tilanteen globaaliin ilmiöön, jossa kokeneet taistelijat liikkuvat maanosasta toiseen, usein heikoilla oikeusturvatakeilla ja vähäisellä julkisella valvonnalla.
Humanitaarinen kriisi pahenee – mitä seuraavaksi?
Sudanin sota on synnyttänyt maailman pahimman humanitaarisen kriisin: kymmenet tuhannet ovat kuolleet, miljoonat ovat joutuneet pakenemaan, infrastruktuuri on romahtanut ja nälänhätä uhkaa laajoja väestöryhmiä. El-Fasherin kaltainen strateginen kaupunki on ollut avainasema avustusreittien, siviiliväestön suojelun ja alueellisen vallan tasapainon kannalta. RSF:n valtaus, jonka taustalla CIG:n mukaan oli UAE:n tukema kolumbialaisten palkkasotilaiden drooniosaaminen, on heikentänyt entisestään mahdollisuuksia rauhanneuvotteluihin ja humanitaarisen avun perille pääsyyn.
Kansainvälinen yhteisö on vastannut pakotteilla, selvityksillä ja vetoomuksilla, mutta toistaiseksi ilman selkeää ratkaisua. CIG:n raportti lisää painetta erityisesti UAE:ta kohtaan ja nostaa esiin tarpeen tiukemmalle sääntelylle, joka koskee palkkasotilaita, yksityisiä sotilasyrityksiä ja asevirtojen valvontaa konfliktialueille.
Ulkovaltojen toiminta Afrikassa laajemmassa kontekstissa
Sudanin tapahtumat kietoutuvat laajempaan keskusteluun ulkovaltojen vaikutuksesta Afrikan konflikteihin. UAE:n, muiden Lähi-idän toimijoiden, länsimaiden ja uusien globaalien pelureiden rooli näkyy niin aseviennissä, palkkasotilaiden käytössä kuin poliittisessa vaikuttamisessa. Vastaavia kysymyksiä on noussut esiin myös muissa yhteyksissä, esimerkiksi silloin kun on tarkasteltu, miten ulkomaiset toimijat osallistuvat paikallisten yhteisöjen historiaan ja nykykonflikteihin.
Laajemman vertailun kannalta on mielenkiintoista, miten eri puolilla maailmaa keskustellaan historiallisesta vastuusta ja nykyisistä valtapoliittisista asetelmista. Esimerkiksi artikkeli, jossa kerrotaan prinssi Harryn ja Meghanin tutustumisesta alkuperäiskansojen historiaan aboriginaalien kävelykierroksella Melbournessa, havainnollistaa, kuinka menneisyyden vääryyksiä ja nykyisiä valtasuhteita pyritään käsittelemään julkisesti – toisin kuin monissa Afrikan nykykonflikteissa, joissa ulkomaisten toimijoiden rooli jää usein varjoon.
Ei sisällä instagram post:eja
