Iso-Britannian maahanmuutto putosi 171 000:een – lähes puolet vuoden 2024 tasosta
Iso-Britannian väestö kasvoi viime vuonna maahanmuuton seurauksena 171 000 henkilöllä, käy ilmi sisäministeriön uusista tilastoista. Luku on lähes puolet vuoden 2024 tasosta ja matalin sitten vuoden 2012, jos koronapandemian poikkeusvuodet jätetään huomiotta.
Hallitus: rajavalvonta ja maahanmuutto ”takaisin hallintaan”
Pääministeri Sir Keir Starmerin mukaan luvut osoittavat, että hallitus on lunastamassa lupauksensa rajojen hallinnan palauttamisesta, mutta tehtävää on silti hänen mukaansa ”yhä paljon”.
Sisäministeri Shabana Mahmood totesi tilastojen osoittavan, että hallitus on ”palauttamassa järjestystä ja kontrollia rajoillemme”. Samalla konservatiivien varjosisäministeri Chris Philp väitti, että työväenpuolueen hallituksen on mentävä vielä pidemmälle maahanmuuton kiristämisessä.
Kansallisen tilastokeskuksen (ONS) mukaan nettomaahanmuutto on jatkanut laskuaan tasoille, joita nähtiin viimeksi vuoden 2021 alussa, kun käyttöön otettiin uusi maahanmuuttomalli ja voimassa olivat tiukat koronamatkustusrajoitukset.
Vähemmän tulijoita EU:n ulkopuolelta – erityisesti työn perässä
ONS:n apulaisjohtaja Sarah Crofts korosti, että viimeaikainen nettomaahanmuuton lasku johtuu ennen kaikkea EU:n ulkopuolelta saapuvien määrän vähenemisestä, etenkin työn vuoksi maahan tulevien osalta.
Myös sisäministeriö linjasi viestipalvelu X:ssä, että maa on ”päättämässä Britannian riippuvuuden ulkomaisesta työvoimasta, varmistamassa, että maahanmuuttajat antavat enemmän kuin saavat sekä lisäämässä laittomien maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten rikollisten palautuksia”.
Starmer painotti, että hallitus on ottamassa käyttöön ”osaamiseen perustuvan maahanmuuttojärjestelmän, joka palkitsee panoksen ja katkaisee riippuvuuden halpaan ulkomaiseen työvoimaan”.
Tiukennukset alkoivat jo konservatiivihallituksen aikana
Useat vuoden 2024 alussa konservatiivihallituksen aikana tehdyt päätökset vaikuttavat nyt näkyvästi nettomaahanmuuton lukuihin. Työväenpuolueen hallitus on säilyttänyt nämä toimet ja osin jopa kiristänyt niitä.
Keskeisiä muutoksia ovat muun muassa:
- Valtaosaa ulkomaisista opiskelijoista rajoitetaan tuomasta perheenjäseniä Britanniaan.
- Hoitotyöntekijöitä rajoitetaan tuomasta huollettaviaan maahan.
- Osaajaviisumin yleinen palkkakynnys nostettiin 26 200 punnasta 38 700 puntaan.
- Perheviisumin sponsoroimisen tuloraja nostettiin yli 10 000 punnalla.
Brexitin jälkeen Iso-Britannia koki voimakkaan maahanmuuton kasvun. Konservatiiviministerit laskivat aiemmin palkkakynnyksiä ja höllensivät ehtoja etenkin terveys- ja sosiaalialan työntekijöille paikkaamaan työvoimapulaa. Kritiikin myötä tätä nousupiikkiä alettiin kutsua ”Boris-aalloksi”, ja monet sisäpiirilähteet arvioivat, että vuoden 2024 kiristykset ovat nyt painaneet lukuja alas.
Työväenpuolue jatkaa ja kiristää linjaa
Nykyinen hallitus on ilmoittanut uusista toimista nettomaahanmuuton vähentämiseksi entisestään. Jatkossa maahanmuuttajilta edellytetään muun muassa englannin kielen taitoa A-tasoista (A-level) vastaavalla tasolla.
Samalla hallitus on julkistanut uuden korotuksen osaajaviisumin tulorajaan, joka nousisi 41 700 puntaan. Tavoitteena on vahvistaa, että maahanmuutto perustuu selvästi määriteltyyn osaamiseen ja taloudelliseen panokseen.
Turvapaikkahakemukset laskussa – mutta yhä selvästi pandemiaa edeltävän tason yläpuolella
Uusien tilastojen mukaan 93 525 ihmistä haki turvapaikkaa Isossa-Britanniassa maaliskuuhun 2026 päättyneen 12 kuukauden aikana. Määrä on 12 % pienempi kuin vuotta aiemmin, mutta edelleen yli kaksinkertainen verrattuna aikaan juuri ennen koronapandemiaa.
Samassa jaksossa havaittiin 43 806 maahantuloa laittomien reittien kautta. Näistä noin 90 % koostui pienillä veneillä kanaalin yli tulleista ihmisistä, mikä korostaa merireittien merkitystä viranomaisten valvonnan ja poliittisen keskustelun kannalta.
Asylum-hotellit vähenevät – poliittinen kiistakysymys jatkuu
Viime kesänä niin sanotuista turvapaikkahotelleista tuli keskeinen poliittinen puheenaihe. Ne herättivät mielenosoituksia eri puolilla maata, muun muassa Norwichissa, Eppingissä ja Moldissa. Kritiikki kohdistui sekä kustannuksiin että majoituksen sijaintiin.
Lokakuussa pääministeri lupasi sulkea kaikki turvapaikkahotellit ja kertoi olevansa ”turhautunut ja vihainen” konservatiivihallitukselta peritystä ”sekasotkusta”.
Sisäministeriön uudet luvut osoittavat, että hotelleissa majoitettujen turvapaikanhakijoiden määrä oli maaliskuussa 2026 laskenut 20 885:een. Joulukuussa 2025 vastaava luku oli 30 657, ja syyskuussa 2023 – konservatiivihallituksen aikana – saavutettiin ennätyksellinen noin 56 000:n huippu.
Mahmoodin mukaan luvut osoittavat, että ”todellista edistystä on saavutettu”, mutta hän korostaa, että ”työtä on edelleen tehtävänä”. Hän toisti hallituksen tavoitteena olevan osaamiseen nojaava maahanmuuttomalli, joka lopettaa Britannian ”riippuvuuden halpaan ulkomaiseen työvoimaan”.
Taloudelliset vaikutukset riippuvat muuttajien profiilista
Oxfordin yliopiston Migration Observatory -tutkimuslaitoksen tutkija Ben Brindle muistuttaa, että nettomaahanmuuton taloudelliset vaikutukset riippuvat siitä, ketkä maahan muuttavat ja ketkä eivät.
Hänen mukaansa sellaisten ryhmien maahanmuutto, jotka tekevät ”positiivisen tai laajalti neutraalin taloudellisen vaikutuksen”, on vähentynyt. Sen sijaan turvapaikkaan liittyvä maahanmuutto on pysynyt korkealla tasolla.
”Koska pakolaisilla on keskimäärin matalampi työllisyysaste ja he tarvitsevat usein paljon tukea valtiolta, viimeaikaisen maahanmuuton koostumus on todennäköisesti muuttunut talouden kannalta vähemmän suotuisaksi”, Brindle arvioi.
Yhä useampi britti muuttaa ulkomaille – poliittinen kiista kiihtyy
ONS:n mukaan arviolta 642 000 ihmistä muutti Britanniasta pysyvästi ulkomaille vuoden 2025 loppuun mennessä. Apulaisjohtajan mukaan maastamuutto on kasvanut jo jonkin aikaa, mutta aivan viimeisimmät luvut voivat viitata siihen, että kasvu on mahdollisesti hidastumassa – joskin on liian aikaista sanoa, jatkuuko suunta.
Varjosisäministeri Chris Philp syyttää työväenpuoluetta tilanteesta ja väittää, että ”brittiläiset kansalaiset lähtevät maasta massiivisessa mittakaavassa työväenpuolueen korkeiden verojen ajamina”. Samalla hän katsoo, että EU:n ulkopuolelta tuleva maahanmuutto, ”pääosin matalatuloisista maista”, on yhä ”liian korkeaa”.
Philpin mukaan Labourin on ”mentävä pidemmälle” uudistamalla pysyvän oleskeluluvan (indefinite leave to remain) järjestelmä ennen kuin puolueen ”äärivasen laita pakottaa luopumaan siitä kokonaan”. Konservatiivipuolue ajaa sitovaa, hyvin matalaa vuosittaista maahanmuuttokiintiötä, jonka puitteissa maahan tulisi vain ”pieni määrä korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia” eikä lainkaan matalapalkkaista työvoimaa.
Britannian maahanmuuttolinja kiinnostaa myös Suomessa
Iso-Britannian tiukentuva maahanmuuttopolitiikka ja keskustelu rajavalvonnasta heijastuvat laajempaan eurooppalaiseen kehitykseen. Myös Suomessa on käyty kiivasta keskustelua siitä, miten työn perässä muuttavia, opiskelijoita ja turvapaikanhakijoita tulisi kohdella sekä millainen vaikutus heillä on julkiseen talouteen.
Suomalaisille lukijoille Britannian tilanne tarjoaa vertailukohtia esimerkiksi siihen, miten nopeasti kiristykset voivat muuttaa maahanmuuttoprosesseja ja työmarkkinoita – sekä siihen, miten poliittinen keskustelu kärjistyy, kun puhutaan raja- ja maahanmuuttokysymyksistä. Vastaavanlaisia jännitteitä on nähty myös Suomessa, kuten kotimaiset tapaukset ja niitä käsittelevät uutiset maahanmuutosta, ulosotosta ja talousvaikeuksista ovat osoittaneet.
Iso-Britannian esimerkki herättääkin kysymyksen: miten tasapainottaa talouden, työvoimatarpeen, humanitaarisen vastuun ja kansallisen turvallisuuden tavoitteet niin, että maahanmuuttopolitiikka pysyy sekä tehokkaana että oikeudenmukaisena?
Ei sisällä instagram post:eja
