Kategoriat

Bolivian presidentti julistaa hätätilan – viikkoja jatkuneet protestit lamauttavat maan

Bolivian presidentti Rodrigo Paz on julistanut hätätilan viikkoja jatkuneiden protestien ja tiesulkujen vuoksi. Mielenosoitukset liittyvät maareformiin, polttoainetukiin ja perustuslakiuudistukseen.
Facebook
Twitter
LinkedIn

Bolivian presidentti julistaa hätätilan – viikkoja jatkuneet protestit lamauttavat maan

Bolivian presidentti Rodrigo Paz on julistanut koko maahan hätätilan viikkoja jatkuneiden hallituksenvastaisten protestien ja tiesulkujen vuoksi. Mielenosoittajat vaativat erityisesti presidentin eroa, polttoaine­tukien palauttamista ja talouskuritoimien perumista.

Hätätilan julistus antaa Pazille laajemmat valtuudet purkaa tiesulkuja ja käyttää turvallisuusjoukkoja protestien hajottamiseen. Laajat tie-estot ovat aiheuttaneet vakavia puutteita peruselintarvikkeista ja polttoaineesta sekä halvaannuttaneet merkittävän osan maan taloudesta.

Mitä hätätila tarkoittaa käytännössä?

Presidentti Pazin mukaan hätätilan tarkoituksena on ”vapauttaa maan tiet” ja ”palauttaa normaali tila”. Lain mukaan Bolivian kongressilla on 72 tuntia aikaa hyväksyä tai hylätä hätätilapäätös. Mikäli kongressi hyväksyy julistuksen, hallitus voi nopeutetusti käyttää poliisia ja armeijaa tiesulkujen purkamiseen ja järjestyksen palauttamiseen.

Paz perusteli päätöstä sillä, että bolivialaiset eivät voi ”jatkaa tiesulkujen panttivankeina”, jotka estävät työnteon, opiskelun, terveydenhuoltoon pääsyn sekä ruoan ja muiden välttämättömien tarvikkeiden hankkimisen.

Kaivostyöläiset, viljelijät ja alkuperäiskansat protestien kärjessä

Protestit alkoivat huhtikuun lopussa, kun presidentti Paz esitteli kiistellyn maareformin. Kritiikin mukaan uudistus olisi helpottanut suurmaanomistajien mahdollisuuksia ostaa pienviljelijöiden maita ja lisännyt maatalouden keskittymistä harvojen käsiin.

Vaikka hallitus on sittemmin vetänyt maareformin takaisin, mielenosoitukset eivät ole laantuneet. Viljelijöiden rinnalle on liittynyt kaivostyöläisiä ja useita alkuperäiskansojen ryhmiä, jotka vastustavat erityisesti polttoainetukien leikkauksia ja muita säästötoimia. Tiesulkuja on pystytetty eri puolille maata, ja ne ovat halvaannuttaneet sekä sisäisen kaupan että kansainvälisen liikenteen.

Levottomuuksissa on saanut surmansa useita ihmisiä, ja satoja on pidätetty. Tämä on entisestään kiristänyt hallituksen ja mielenosoittajien välejä.

Talouden kiristystoimet ja polttoainetuet kiistan ytimessä

Yksi protestien keskeisistä syistä on hallituksen päätös leikata pitkään voimassa olleita polttoainetukia ja toteuttaa muita talouskuritoimia. Näiden tavoitteena on ollut tasapainottaa valtiontaloutta ja houkutella yksityisiä investointeja, mutta käytännössä ne ovat nostaneet elinkustannuksia ja lisänneet köyhimpien väestöryhmien ahdinkoa.

Mielenosoittajat vaativat polttoainetukien täysimääräistä palauttamista, säästötoimien perumista sekä laajempaa sosiaalista vuoropuhelua. Monien mielestä hallitus ei ole kuunnellut riittävästi maaseudun ja pienituloisten kaupunkilaisten huolia.

Kiista perustuslakiuudistuksesta ja luonnonvarojen hallinnasta

Protesteja on kiihdyttänyt myös hallituksen ajama perustuslakiuudistus. Presidentti Paz, joka valittiin virkaan lokakuussa keskustaoikeistolaisella ohjelmalla, on perustellut muutoksia tarpeella avata taloutta laajemmin yksityisille sijoittajille.

Vastustajien mielestä ehdotetut muutokset heikentäisivät valvontaa luonnonvarojen – kuten kaasun, öljyn ja mineraalien – hyödyntämisessä ja muilla talouden avainsektoreilla. Alkuperäiskansojen ryhmät ja kansalaisjärjestöt pelkäävät, että uudistus syventäisi taloudellista eriarvoisuutta ja kaventaisi paikallisyhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia.

Syytökset poliittisesta pelistä ja entisen presidentin rooli

Paz on syyttänyt vasemmistolaista entistä presidenttiä Evo Moralesta protestien orkestroinnista ja pyrkimyksestä horjuttaa nykyhallitusta. Morales on kuitenkin kiistänyt väitteet. Poliittinen vastakkainasettelu syvenee samalla, kun mielenosoitukset jatkuvat ja hallitus pyrkii leimaamaan liikehdinnän osaksi laajempaa vallan horjuttamisen kampanjaa.

Vastaavat jännitteet poliittisen eliitin, maaseudun köyhien ja alkuperäiskansojen välillä ovat tuttuja myös muista Latinalaisen Amerikan maista. Esimerkiksi Kolumbian pitkäaikainen, väkivaltainen sisälliskonflikti ja sen vaikutus maan presidentinvaaleihin osoittavat, miten syvät rakenteelliset ristiriidat voivat kärjistyä, kun talous- ja maapolitiikka koetaan epäoikeudenmukaiseksi.

Yritykset rauhoittaa tilannetta eivät ole tehonneet

Paz on pyrkinyt rauhoittamaan tilannetta useilla eleillä. Hän on vaihtanut osan hallituksensa ministereistä, puolittanut sekä oman että ministeriensä palkan ja ilmoittanut perustavansa neuvoston, jonka tehtävänä olisi neuvotella niiden yhteiskuntaryhmien kanssa, jotka kokevat jääneensä hallituksen ulkopuolelle.

Toistaiseksi nämä myönnytykset eivät ole riittäneet lopettamaan levottomuuksia. Monet protestijohtajat pitävät toimia kosmeettisina ja vaativat konkreettisia päätöksiä tukien palauttamisesta sekä talous- ja maapolitiikan suunnan muuttamisesta.

Sopimus suurimman ammattiliiton kanssa ei riittänyt

Presidentti ilmoitti hätätilasta vain tunteja sen jälkeen, kun hän kertoi päässeensä sopimukseen maan suurimman ammattiliiton, Bolivian Työntekijäin Konfederaation, kanssa. Sopimuksen yksityiskohtia ei ole täysin avattu julkisuudessa, mutta sen oli tarkoitus lieventää jännitteitä työmarkkinoilla ja luoda pohjaa laajemmalle vuoropuhelulle.

Kaikki ryhmät eivät kuitenkaan sitoutuneet sopuun. Useat alkuperäiskansojen järjestöt ilmoittivat jatkavansa protesteja ja pitävänsä tiesulut voimassa, uutistoimisto AFP raportoi. Lauantaina toimittajat kuvasivat poliisin ja armeijan vahvistettua läsnäoloaan suurten kaupunkien keskusaukioilla.

Taustalla aiempi laki hätätilan helpottamisesta

Tilannetta varjostaa se, että kongressi hyväksyi jo aiemmin lakimuutoksen, joka helpottaa hätätilan julistamista ja mahdollistaa sotilaiden entistä joustavamman käytön mielenosoitusten hillitsemiseksi. Tämä on herättänyt huolta ihmisoikeusjärjestöissä, jotka pelkäävät liiallista voimankäyttöä ja kansalaisvapauksien kaventumista.

Hätätilan jatkokehitys riippuu nyt siitä, miten kongressi reagoi presidentin päätökseen ja suostuvatko protestiryhmät neuvottelupöytään. Mikäli kompromissia ei löydy, Bolivia saattaa ajautua entistä syvempään poliittiseen ja taloudelliseen kriisiin.

Ei sisällä instagram post:eja

Jaa Somessa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinulle Suositeltua:

Afrikan jalkapallo
Autourheilu
Digitaalinen talous
autouutiset
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
EU-politiikka
Ilmasto ja ympäristö
autouutiset
Helena Koivu
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
Kansainvälinen viihde
Kansainvälinen viihde
Rikokset ja onnettomuudet
Kansainvälinen viihde
Autourheilu
EU-politiikka
Afrikan jalkapallo
Helena Koivu
Eurooppa
Kansainvälinen viihde
Helena Koivu
EU-politiikka
Kansainväliset konfliktit
autouutiset
Digitaalinen talous
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
Autourheilu
Ihmiset ja ilmiöt
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
Digitaalinen talous
Kaupunkikulttuuri
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
EU-politiikka
Autourheilu
Autourheilu
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
Digitaalinen turvallisuus
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
Viihde
Viihde
Salaliitot
Onlyfans
Salaliitot
Salaliitot
Urheilu
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Onlyfans
Uutiset
Uutiset
Ulkomaat
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset