Putin torjuu Zelenskyin kasvokkain neuvottelupyynnön: ”Ei mitään mieltä tavata”
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo, ettei näe tällä hetkellä mitään syytä tavata Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä kasvokkain, vaikka tämä on avoimessa kirjeessä pyytänyt suoria neuvotteluja sodan lopettamiseksi.
Zelensky julkaisi torstaina avoimen kirjeen, jossa hän vaati suoria keskusteluja Putinin kanssa ja korosti, että olisi ”väärin vain odottaa”, että vuonna 2022 alkaneesta täysimittaisesta hyökkäyssodasta tulisi jälleen Yhdysvaltojen huomion keskipiste. Kirjeessä hän esitti myös tulitaukoa koskevan pyynnön, mutta sävy oli samalla uhmakas ja paikoin ivallinen.
Putin: rauhansopimus ensin, tulitauko vasta sitten
Putin kuvaili Zelenskyin kirjettä ”töykeäksi” ja torjui tapaamispyynnön. Hänen mukaansa mahdolliset rauhanneuvottelut tulisi käydä ennen tulitaukoa, ei päinvastoin.
”En näe tällä hetkellä mitään mieltä sellaisessa tapaamisessa”, Putin sanoi vastatessaan kysymykseen Zelenskyin ehdotuksesta Venäjän vuosittaisessa talousfoorumissa Pietarissa perjantaina.
”Oliko kyse kasvokkaisten neuvottelujen edellytysten luomisesta vai keinosta estää kasvokkainen tapaaminen? Mielestäni kyse oli jälkimmäisestä”, hän jatkoi viitaten Zelenskyin kirjeen sävyyn.
Zelensky kommentoi Putinin vastausta sanomalla, että Venäjä ”valitsee jälleen sodan”.
”Hän ei yksinkertaisesti halua lopettaa sotaa. Luulen, että moni maailmassa pettyi tähän vastaukseen”, Zelensky kirjoitti viestipalvelu Telegramissa.
Puheissaan Putin toisti pitkään esittämänsä näkemyksen, jonka mukaan yksipuolinen tulitauko antaisi Ukrainalle vain aikaa ryhmittyä uudelleen, samalla kun Venäjän vaatimukset Kiovalle jäisivät täyttymättä.
”Tulitauon ainoa tarkoitus olisi Ukrainan asevoimien etenemisen pysäyttäminen. Me tarvitsemme sopimuksia – ei puoleksi vuodeksi tai kolmeksi kuukaudeksi, vaan pitkäksi ajaksi”, Putin sanoi.
Hänen mukaansa ensin asiantuntijoiden pitäisi neuvotella ja löytää ratkaisuja, ja vasta sitten voisi olla kasvokkaisen huippukokouksen aika: ”Antakaa asiantuntijoiden työskennellä ja esittää ratkaisuja. Sen jälkeen voimme tavata.”
Venäjän tavoitteet: aluevaatimukset ja Nato-lupaukset
Putin korosti jälleen, että sota päättyy vain, kun Venäjän strategiset tavoitteet saavutetaan.
”Sotatoimet loppuvat jonain päivänä, siitä olemme varmoja. Ne päättyvät siinä vaiheessa, kun olemme saavuttaneet ne tavoitteet, jotka olemme itsellemme asettaneet”, hän sanoi.
Venäjän pitkäaikainen virallinen linja on, että Ukrainan tulisi vetäytyä Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueilta, jotka Moskova on ilmoittanut liittäneensä itseensä, sekä luopua pyrkimyksistään Natoon. Kiova on johdonmukaisesti kieltäytynyt luovuttamasta mitään alueitaan ja varoittaa, että myönnytykset vain rohkaisisivat Venäjää uuteen hyökkäykseen tulevaisuudessa.
Ukraina muistuttaa, että täysimittainen hyökkäys vuonna 2022 seurasi kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun Venäjä oli laittomasti liittänyt Krimin niemimaan itseensä.
Zelensky iskee sanoilla – Putin puhuu ”röyhkeydestä”
Avoimessa kirjeessään Zelensky viittasi Putinin pitkään valtakauteen todeten, että ”26 vuoden vallassa olon jälkeen ikä alkaa näkyä” Venäjän johtajassa. Hän nosti esiin myös viimeaikaiset Ukrainan iskut Venäjän alueelle, muun muassa torstaisen iskun Pietariin, jota hän kuvaili ”vierailuksi”.
Putin sanoi kirjeen sisältäneen ”melkoisen röyhkeitä huomautuksia” ja käytti tätä perusteluna sille, ettei kasvokkaiselle tapaamiselle ole hänen mielestään todellisia edellytyksiä.
Zelenskyin kirje herätti kuitenkin joissakin piireissä toiveita siitä, että rauhanneuvottelut voisivat liikahtaa eteenpäin. Valkoisessa talossa kirje tulkittiin mahdollisena avauksena, ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump totesi, että ”olisi hienoa”, jos kaksi johtajaa lopulta tapaisivat.
Iskut merellä ja rintamalla jatkuvat
Samaan aikaan kun diplomaattinen sanasota kiihtyy, taistelut jatkuvat useilla rintamilla. Ukrainan mukaan sen joukot iskivät perjantaina viiteen laivaan Azovinmerellä ja Venäjän miehittämien rannikkoalueiden vesillä. Drone-yksikköä johtavan Robert Brovdin mukaan alukset kuljettivat ”laitonta lastia”, muun muassa varastettua ukrainalaista viljaa sekä polttoainetta ja sotilaallisia tarvikkeita.
Azerbaidžanin ulkoministeriö vahvisti, että kahteen alukseen Azovinmerellä kohdistuneissa iskuissa sai surmansa viisi ihmistä. Se ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, kuka iskun teki, vaan korosti, etteivät alukset olleet Azerbaidžanin omistuksessa.
Yksi Ukrainan droneista räjähti Romanian Mustanmeren satamassa Constantassa. Ukrainan operaattorien mukaan laite ajautui harhaan Venäjän elektronisen häirinnän vuoksi.
Ukrainalaisviranomaisten mukaan ainakin 13 ihmistä on kuollut ja 70 loukkaantunut viimeisen vuorokauden aikana Venäjän iskuissa eri puolilla maata. Neljä ihmistä sai surmansa, kun maitotuotetehdas pommitettiin Kiovan ulkopuolella, ja Hersonissa tankkausasemaan kohdistunut drooni-isku tappoi 35-vuotiaan naisen.
Sota jatkuu – rauhanedellytykset kaukana
Putinin ja Zelenskyin viimeisimmät lausunnot osoittavat, kuinka kaukana mahdollinen rauhansopimus yhä on. Moskova vaatii laajoja alueluovutuksia ja Nato-lupausten purkamista, kun taas Kiova pitää kiinni alueellisesta koskemattomuudestaan ja vetoaa kansainväliseen oikeuteen.
Tilanne muistuttaa monin tavoin myös muista urheilun ja politiikan rajapinnoista tunnettuja tarinoita, joissa altavastaaja ei suostu luovuttamaan. Esimerkiksi Mirra Andreevan Ranskan avointen voitto ja Chwalinskan satumainen finaalitaival ovat tuore esimerkki siitä, miten sitkeys ja periksiantamattomuus voivat muuttaa ennakkosuosikkien asetelmia – aivan kuten Ukrainassa uskotaan, että kestävyys ja tuki lännestä voivat vielä kääntää sodan kulun.
Toistaiseksi sekä Moskova että Kiova valmistautuvat jatkamaan taistelua, vaikka kansainvälinen paine neuvottelujen käynnistämiseksi kasvaa. Ilman konkreettista edistystä pöydän ääressä sota jatkuu rintamilla, merellä ja ilmassa, ja sen inhimillinen hinta nousee päivä päivältä.
Ei sisällä instagram post:eja
