Armenia valmistautuu ratkaiseviin vaaleihin Venäjän puristuksessa

Armenia äänestää 7. kesäkuuta tilanteessa, jossa Venäjä kiristää taloudellista painostustaan maan länsimielistä hallitusta vastaan. Pääministeri Nikol Pašinjan tavoittelee kolmatta kauttaan ja lupaa viedä Armenian kohti syvempää Euroopan-integraatiota.

Pieni Etelä-Kaukasian valtio suurvaltapolitiikan puristuksessa

Noin kolmen miljoonan asukkaan Armenia on viime vuosina noussut kansainvälisen huomion keskipisteeseen. Maa on tiivistänyt suhteitaan länteen, mutta sen talous on edelleen vahvasti sidoksissa Venäjään, joka on Armenian tärkein kauppakumppani.

Lähentyminen länteen on ennen kaikkea Pašinjaniin henkilöitynyt linjanmuutos. Vuodesta 2018 vallassa ollut pääministeri on systemaattisesti irrottanut maataan Moskovan vaikutuspiiristä ja hakenut uusia turvallisuus- ja talousratkaisuja Euroopasta ja muualta maailmasta.

Kurssi kohti Eurooppaa ja rauhaa Azerbaidžanin kanssa

Pašinjan on ajanut lakia, joka käynnistäisi prosessin Armenian EU-jäsenyyden tavoittelusta, sekä vauhdittanut rauhanprosessia naapurimaa Azerbaidžanin kanssa Yhdysvaltain välittämän sopimuksen kautta. Tämä lähestymistapa on tuonut hänelle myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin julkisen tuen.

Vuoden alussa Jerevanissa järjestettiin suuri huippukokous, johon osallistui EU-johtajia sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Tapahtuma nähtiin vahvana signaalina siitä, että Armenia pyrkii asemoitumaan yhä tiiviimmin eurooppalaiseen yhteyteen.

Kotimainen tuki romahtanut – Nagorno-Karabah jakaa kansaa

Ulko- ja turvallisuuspoliittisista onnistumisista huolimatta Pašinjaniin kohdistuva kotimainen kannatus on heikentynyt selvästi. Vuonna 2021 hänen tukeaan mittaavat luvut olivat noin 54 %, mutta nyt hänen taakseen ilmoittautuu vain noin 30 % äänestäjistä.

Suurin syy tyytymättömyyteen on Nagorno-Karabahin kipeä kysymys. Vuoristoinen enklaavi Azerbaidžanin sisällä oli pitkään noin 100 000 etnisen armenialaisen koti, kunnes Azerbaidžan otti alueen sotilaallisesti haltuunsa vuonna 2023.

Pašinjanin kriitikot eivät ole antaneet anteeksi myönnytyksiä, joita hän on tehnyt rauhan nimissä. Erityistä närää ovat herättäneet hänen kieltäytymisensä kampanjoida Azerbaidžanissa vangittujen Nagorno-Karabahin entisten johtajien vapauttamisen puolesta sekä se, että Armenia on hyväksynyt tosiasiallisesti alueen menetyksen osana laajempaa rauhanratkaisua.

Rauhansopimus Azerbaidžanin kanssa jakaa syvästi armenialaista yhteiskuntaa. Erään tuoreen mielipidemittauksen mukaan 44 % kannattaa sopimusta, kun taas 41 % vastustaa sitä. Lähes tasan jakautunut mielipide tekee vaaleista poikkeuksellisen jännitteiset.

Oppositio pirstaloitunut – Venäjä-mieliset ex-presidentit näyttämöllä

Pašinjanin vastustajat ovat järjestäytyneet useiksi oppositiopuolueiksi ja vaaliliitoiksi. Kaksi näkyvimmistä ryhmistä on entisten presidenttien Robert Kocharjanin ja Serž Sargsjanin johtamia. Molemmat edustavat ennen vuotta 2018 vallinnutta, vahvasti Venäjä-suuntautunutta valtarakennetta.

Nämä ex-presidentit ja heidän liittolaisensa väittävät, että Armenian ainoa todellinen turvallisuustakuu on syvä sotilaallinen ja taloudellinen liittosuhde Moskovaan. Heidän mukaansa länteen nojaava linja on riskialtis ja voi jättää Armenian ilman turvatakuita kriisitilanteessa.

Pašinjanin tärkein haastaja on venäläisellä liiketoiminnalla rikastunut miljardööri Samvel Karapetjan. Hän on kotiarestissa syytettynä hallituksen kaatamisen suunnittelusta, ja kampanjaa hänen puolestaan vetää hänen veljenpoikansa. Karapetjanin tausta Venäjällä ja läheiset taloussuhteet Moskovaan nähdään sekä mahdollisuutena että riskinä – osa äänestäjistä toivoo taloussuhteiden vahvistamista, toiset taas pelkäävät maan ajautuvan takaisin liialliseen riippuvuuteen Venäjästä.

Kansainvälisen Republican Institute -järjestön tuore kysely osoittaa, että Pašinjanin Siviilisopimus-puolue johtaa noin 32 %:n kannatuksella. Samalla noin 40 % vastaajista ilmoittaa, ettei luota kehenkään poliittiseen johtajaan, mikä kertoo syvästä pettymyksestä koko poliittiseen eliittiin.

Jos oppositiovoimat kykenisivät yhdistämään rivinsä, ne voisivat mielipidemittausten perusteella haastaa Pašinjanin vakavasti. Pirstaloituneina ne kuitenkin kilpailevat keskenään eivätkä kykene yksinään ohittamaan nykyistä pääministeriä.

Moskova kiristää talousruuvia

Vaalien ylle varjonsa heittää Venäjä. Presidentti Vladimir Putin on viime viikkoina julkisesti muistuttanut Armenian taloudellisesta riippuvuudesta Moskovasta ja varoittanut, mitä etuja maa voi menettää, jos se jatkaa tiivistä länsiyhteistyötä.

Putin on myös viitannut Ukrainan kriisiin varoittavana esimerkkinä ja todennut, että se alkoi maan pyrkimyksistä EU-jäsenyyteen. Viesti on suunnattu suoraan Jerevaniin: liian nopea irtautuminen Venäjän vaikutuspiiristä voi johtaa ankariin seurauksiin.

Sanoja ovat seuranneet konkreettiset toimet. Vaalien alla, kahden viikon aikana, Venäjä on kieltänyt useiden armenialaisten vientituotteiden pääsyn markkinoilleen, mukaan lukien kukat, kivennäisvesi, konjakki, tuoreet vihannekset ja hedelmät. Armenia on voimakkaasti riippuvainen Venäjän markkinoista, ja maa kattoi vuonna 2025 noin 36 % Armenian ulkomaankaupasta.

Armenian sosioekonomisten tutkimusten keskuksen asiantuntija Haykaz Fanjan arvioi, että Moskova pyrkii selvästi vaikuttamaan vaalien lopputulokseen. Hänen mukaansa Venäjän vaikutusvalta sotilaallisella puolella on heikentynyt, koska Armenia on monipuolistanut asehankintojaan: arviolta 95 % maan sotilaallisista tuontihankinnoista tulee nykyisin Intiasta, Ranskasta, Kiinasta ja muista maista. Talouspakotteet ovat siksi jääneet Venäjän pääasialliseksi painostuskeinoksi.

Taloudellinen vipuvoima on edelleen merkittävä. Venäjä toimittaa Armenialle maakaasua noin 177,50 dollarin hintaan 1 000 kuutiometriltä, kun taas Euroopan markkinahinnoiksi on arvioitu yli 600 dollaria. Hintavertailu on toistuvasti nostettu esiin Venäjän viesteissä Jerevanille.

Venäjä vaatii kansanäänestystä – EU tarjoaa tukea

Toukokuun lopussa Putin kehotti Armeniaa järjestämään mahdollisimman pian kansanäänestyksen, jossa valittaisiin EU-jäsenyyden ja Venäjän johtaman Euraasian talousliiton (EAEU) välillä. Armenia hyötyy tällä hetkellä EAEU:n tarjoamista tullieduista, mutta EU-suuntautunut linja kyseenalaistaa pitkällä aikavälillä tämän jäsenyyden.

Pašinjan väisti haasteen. Hän muistutti, ettei Armenialla ole vielä edes EU-ehdokasmaan asemaa ja että mahdollinen jäsenyys on kaukana tulevaisuudessa. Hänen mukaansa maa jatkaa toistaiseksi yhteistyötä EAEU:ssa, kunnes tilanne pakottaa tekemään lopullisen valinnan. Tällä hetkellä jako EU:n ja EAEU:n välillä on hänen mielestään vielä teoreettinen.

Euroopan unioni ei kuitenkaan ole jäänyt sivustakatsojaksi. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti torstaina 50 miljoonan euron tukipaketista Armenialle vastatoimena sille, mitä hän kuvaili Moskovan taloussuhteiden politisoimiseksi ja aseellistamiseksi. EU on myös luvannut helpottaa sellaisten armenialaisten tuotteiden pääsyä eurooppalaisille markkinoille, joita Venäjä on alkanut rajoittaa.

Kireä vaalikampanja ja syytökset autoritarismista

Pašinjan kampanjoi iskulauseella ”Seiso rauhan puolesta!”. Rauhanviesti on kuitenkin saanut rinnalleen kasvavaa sisäpoliittista vastakkainasettelua, erityisesti suhteessa Karabahin armenialaisiin siirtolaisiin.

Eräässä näkyvässä välikohtauksessa Pašinjan käytti loukkaavaa kieltä kansalaisaktivisti Artur Osipyania kohtaan. Osipyan pidätettiin myöhemmin epäiltynä vaalikampanjan häirinnästä, ja hän aloitti protestiksi nälkälakon. Tapaus on nostanut esiin huolen poliittisista pidätyksistä ja sananvapauden kaventumisesta.

Oppositiotoimijat ovat syyttäneet Pašinjania autoritaarisuuden lisäämisestä ja valtion resurssien väärinkäytöstä. Heidän mukaansa virkamiehiin kohdistetaan painetta osallistua hallituspuolueen vaalitilaisuuksiin, ja hallinto käyttää kaikkia mahdollisia hallinnollisia keinoja kilpailijoiden heikentämiseen.

Armenia-allianssia edustava parlamentaarikko Artur Khachatryan kuvailee kampanjaa poikkeuksellisen jännittyneeksi ja väittää, ettei muista toista yhtä kireää vaalitaistelua. Hänen mukaansa vallanpitäjät luovat pelon ilmapiiriä ja turvautuvat kiristykseen vahvistaakseen asemiaan.

“Todellinen Armenia” – Pašinjaniin henkilöityvä suuntavalinta

Pašinjan rakentaa kampanjaansa niin kutsutun ”Todellisen Armenian” doktriinin varaan. Sen ytimessä on visio valtiosta, joka elää rauhassa Azerbaidžanin kanssa, hakee tiivistä integraatiota Eurooppaan ja pyrkii irtautumaan liiallisesta riippuvuudesta Moskovasta. Tämä näkemys haastaa perinteisen, alueellisiin tavoitteisiin ja Venäjä-keskeiseen turvallisuusajatteluun nojaavan linjan.

Vaikka Pašinjaniin kohdistuva kansansuosio on monin paikoin romahtanut, monet äänestäjät pitävät häntä edelleen ainoana vaihtoehtona paluulle menneisyyteen, jota leimasivat korruptio, oligarkkivalta ja autoritaariset käytännöt. Vaalit ovatkin monille enemmän valinta kahden suunnan välillä kuin yksittäisten poliitikkojen kannatusmittaus.

Armenian kohtalonhetki – talouskivun ja kaukaisen Euroopan välillä

Armenialaisten tavallisten äänestäjien ratkaisu ei ole helppo. He joutuvat pohtimaan, ovatko valmiita kantamaan taloudelliset seuraukset linjasta, jonka Pašinjan on valinnut – seuraukset, joita Moskova pyrkii tietoisesti tekemään mahdollisimman näkyviksi ja tuntuviksi. Samalla he tiedostavat, että mahdollinen eurooppalainen tulevaisuus on vielä kaukana, eikä EU-jäsenyys ole lyhyellä aikavälillä realistinen.

Venäjän kiristyvä painostus, sisäpoliittinen vastakkainasettelu ja Nagorno-Karabahin trauman käsittely tekevät 7. kesäkuuta järjestettävistä vaaleista yhden Armenian lähihistorian merkittävimmistä. Äänestys ratkaisee, jatkaako maa nykyisellä länteen suuntautuvalla kurssilla vai palaako se lähemmäs Moskovan johtamaa turvallisuus- ja talousjärjestelmää.

Kysymys on tuttu monille muillekin jalkapallosta ja politiikasta kiinnostuneille, jotka seuraavat Euroopan ja Venäjän välistä jännitettä myös urheilun kautta. Esimerkiksi Declan Ricen nimittäminen Englannin varakapteeniksi jalkapallon MM-kisoihin herätti keskustelua kansallisesta identiteetistä ja kansainvälisestä edustamisesta – teemoista, jotka ovat Armeniassakin nyt konkreettisesti esillä vaaliuurnilla.

Ei sisällä instagram post:eja