Avustettu kuolema palaa parlamenttiin – kansanedustaja vaatii lordeja viemään lain maaliin

Englannissa ja Walesissa on käynnistetty uusi yritys laillistaa avustettu kuolema. Aloitteen taustalla oleva kansanedustaja Lauren Edwards kertoo haluavansa nyt ”viedä työn loppuun” ja tuoda parlamentin käsittelyyn täsmälleen saman lakiesityksen, joka hyväksyttiin alahuoneessa niukasti viime vuonna.

Lauren Edwards tuo edellistä esitystä vastaavan lain takaisin

Rochesterin ja Stroodin vaalipiiriä edustava työväenpuolueen (Labour) kansanedustaja Lauren Edwards aikoo esitellä identtisen lakiesityksen kuin se, jonka Labour-kansanedustaja Kim Leadbeater vei läpi alahuoneessa vuonna 2025.

Tuolloin Terminally Ill Adults (End of Life) Bill -niminen lakiesitys kaatui ylähuoneessa eli House of Lordsissa huhtikuussa sen jälkeen, kun ennätysmäärä muutosehdotuksia hidasti käsittelyä niin paljon, että aika loppui kesken. Vastustajat väittivät esityksessä olevan merkittäviä puutteita, joiden vuoksi haavoittuvat ihmiset voisivat joutua painostetuiksi päättämään elämänsä ennenaikaisesti.

Mitä avustetun kuoleman lakiesitys sisältää?

Terminally Ill Adults (End of Life) Bill olisi sallinut yli 18-vuotiaille, kuolemansairaille aikuisille avustetun kuoleman tietyin tiukoin edellytyksin. Ehtona olisi ollut, että henkilön elinajanodote on enintään kuusi kuukautta, ja että hän täyttää tarkat turvatoimet ja arvioinnit.

Kyse ei ole yleisestä eutanasialaista, vaan rajatusta mallista, jossa kuolemansairas aikuinen saisi lääkinnällistä apua oman elämänsä päättämiseen, jos hän täyttää lain määrittelemät kriteerit. Esityksen tukijoiden mukaan tämä antaisi ihmisille mahdollisuuden välttää pitkällinen ja vaikea kärsimys, kun taas vastustajat pelkäävät liukumäkeä, jossa painostus ja taloudelliset tai sosiaaliset paineet voisivat vaikuttaa päätökseen.

Harvinainen veto-oikeuden ohitus: Parliament Act pöydällä

Edwardsin päätös tuoda täsmälleen sama lakiteksti uudelleen parlamentin käsittelyyn avaa mahdollisuuden käyttää harvinaista Parliament Act -menettelyä. Normaalisti laki tulee voimaan vain, jos sekä alahuone (House of Commons) että ylähuone (House of Lords) hyväksyvät sen lopullisen sanamuodon.

Parliament Act -menettelyn mukaan, jos alahuone hyväksyy identtisen lakiesityksen kahdessa peräkkäisessä istuntokaudessa, lordeilla ei ole enää oikeutta estää lain voimaantuloa toista kertaa. Näitä valtuuksia on käytetty viimeisen sadan vuoden aikana vain seitsemän kertaa, mikä korostaa tilanteen poikkeuksellisuutta.

Ylähuone voi edelleen ehdottaa muutoksia, jotka alahuone voi halutessaan hyväksyä. Mutta jos lordi ei hyväksy lakiesitystä kokonaisuudessaan ennen ensi istuntokauden päättymistä – yleensä noin vuoden kuluessa – voi alkuperäinen, muuttamaton esitys tulla voimaan ilman heidän suostumustaan.

Kritiikkiä: huoli haavoittuvista ja psykiatrisista vaikutuksista

Parliament Act -menettelyn käyttö juuri näin kiistanalaisessa kysymyksessä on herättänyt vastustusta. Useat tahot, mukaan lukien Royal College of Psychiatrists, vammaisjärjestöt ja saattohoitoa tarjoavat hospissit, ovat ilmaisseet syviä huolia lakiesityksen vaikutuksista.

Vastustajien mukaan on olemassa todellinen riski, että taloudellisesti, sosiaalisesti tai psyykkisesti haavoittuvat ihmiset kokevat painetta valita avustettu kuolema. Myös psyykkisen terveyden vaikutuksia ja masennuksen roolia päätöksenteossa on pidetty liian heikosti huomioituina.

Edwards kuitenkin korostaa noudattavansa parlamentin sääntöjä ja vaatii lordeja toimimaan samoin. Hänen mukaansa alahuoneen tehtävä on säätää lait, ja ylähuoneen rooli on tarkentaa ja hioa niitä – ei estää kansan valitseman edustajakokouksen tahtoa.

”Pyydämme lordeja viemään työn loppuun”

BBC:lle antamassaan haastattelussa Edwards sanoi ”pelaavansa sääntöjen mukaan” ja odottavansa samaa myös House of Lordsilta.

”Alahuoneessa hyväksytyt lait hiotaan ylähuoneessa, mutta heillä ei pitäisi olla mahdollisuutta estää niitä kokonaan”, Edwards totesi. ”On täysin kohtuullista pyytää House of Lordsia viemään työn loppuun.”

Jyrkkä vastareaktio omasta puolueesta

Kaikki Labour-puolueen edustajat eivät kuitenkaan seiso Edwardsin rinnalla. Työväenpuolueen kansanedustaja Ashley Dalton kertoi olevansa ”syvästi huolissaan” menettelystä ja koko lakihankkeesta.

”Äänestäjät antoivat meille vallan, jotta laskisimme elinkustannuksia ja korjaisimme NHS:n ongelmat. Olemme keskustelleet tästä syvästi jakavasta ja puutteellisesta avustetun kuoleman esityksestä yli vuoden, ja sen tukijat ovat kieltäytyneet kuuntelemasta tai tekemästä tarvittavia muutoksia”, Dalton sanoi.

Hänen mukaansa lakiesitys ”antaisi tuleville hallituksille ja terveydenhuoltojärjestelmälle laajat, käytännössä valvomattomat valtuudet päättää elämästä ja kuolemasta”. Dalton pelkää, että pitkäaikaiset rakenteelliset ongelmat NHS:ssä ja saattohoidossa voisivat vaikuttaa siihen, miten lakia käytännössä sovelletaan.

Taustalla tiukka äänestys ja poliittinen hajanaisuus

Edellinen yritys laillistaa avustettu kuolema Englannissa ja Walesissa hyväksyttiin alahuoneessa niukasti kesäkuussa 2025. Hallitus pysyi virallisesti neutraalina, vaikka useat silloiset ministerit – mukaan lukien terveysministeri Wes Streeting – ilmoittivat vastustavansa lakia.

Työväenpuolueen silloinen puheenjohtaja ja pääministeri Sir Keir Starmer äänesti lain puolesta. Ennen parlamenttivaaleja hän lupasi toimittaja Dame Esther Rantzenille – joka on ollut yksi näkyvimmistä avustetun kuoleman laillistamisen puolestapuhujista – varata parlamentissa aikaa perusteelliselle keskustelulle ja äänestykselle aiheesta.

Kaikki eivät kuitenkaan ole varmoja, suhtautuisiko mahdollinen tuleva pääministeri Andy Burnham yhtä myönteisesti. Burnham pidättäytyi äänestämästä avustetun kuoleman laillistamisesta vuonna 2015, mutta kertoi BBC Radio Manchesterille vuonna 2024 muuttaneensa kantaansa henkilökohtaisten perhekokemusten myötä ja ”todennäköisesti äänestäisi periaatteen puolesta” nykytilanteessa.

Burnham: saattohoito kuntoon ennen lain muutosta

Vaikka Burnham on asettunut periaatteellisesti avustetun kuoleman taakse, hän korosti, että lain käytännön toteutus edellyttäisi merkittäviä parannuksia saattohoitoon ja hospissijärjestelmään.

”Toteutuksen osalta sanoisin, että edellytyksenä pitäisi olla se, että tämän maan hospissit rahoitetaan kunnolla ja laitetaan kuntoon ennen lain muutosta”, Burnham totesi. Hänen mukaansa palliatiivinen hoito ei ole ”siinä vahvassa asemassa, jossa sen pitäisi olla”.

Burnhamin mukaan on mahdotonta säätää näin perustavanlaatuista lakia tilanteessa, jossa hospissit ja saattohoito ovat aliresursoituja. Hänen näkemyksensä mukaan ihmisille täytyy aina olla realistinen ja laadukas vaihtoehto hyvään saattohoitoon, jotta avustettu kuolema ei näyttäydy ”halvempana” tai ainoana ulospääsynä.

Laajempi eettinen ja oikeudellinen konteksti

Avustettu kuolema jakaa mielipiteitä niin Britanniassa kuin muuallakin Euroopassa. Kannattajat korostavat yksilön autonomiaa, oikeutta päättää omasta kärsimyksestään ja mahdollisuutta kuolla arvokkaasti. Vastustajat painottavat ihmiselämän ehdotonta arvoa, väärinkäytön riskiä ja sitä, että taloudelliset ja sosiaaliset paineet voivat vaikuttaa päätöksiin tavoilla, joita lainsäädäntö ei kykene täysin ehkäisemään.

Myös Suomessa on käyty kiivasta keskustelua eutanasiasta ja avustetusta kuolemasta. Oikeusprosessit, kuten Henry Nowakin tapauksen hovioikeuskäsittely, ovat nostaneet esiin monimutkaisia kysymyksiä siitä, missä kulkee laillisen hoidon, potilaan tahdon ja rikosoikeudellisen vastuun raja.

Englannin ja Walesin uusi yritys säädellä avustettua kuolemaa lainsäädännön kautta tulee todennäköisesti toimimaan vertailukohtana myös muille maille. Se, päätyykö Parlamentti lopulta käyttämään poikkeuksellista Parliament Act -menettelyä, voi luoda tärkeän ennakkotapauksen siitä, miten demokraattisissa järjestelmissä käsitellään syvästi eettisiä ja jakavia lakihankkeita.

Ei sisällä instagram post:eja