Britannian asevoimat vaarassa leikata operaatioita ilman lisärahoitusta
Iso-Britannian asevoimat joutuvat puolustusvoimien komentajan mukaan ”vetämään toimintaa takaisin”, ellei hallitus myönnä enemmän rahaa kuin mitä nykyisessä suunnitelmassa on varattu. Puolustusvoimien komentaja, ilmavoimien kenraali Sir Richard Knighton, varoittaa, että hallituksen Defence Investment Plan (DIP) -investointiohjelma ei lyhyellä aikavälillä kata riittävästi puolustusvoimien päivittäistä toimintaa.
Puolustusministerin ero paljasti rahoituskiistan
Edellinen puolustusministeri John Healey erosi tehtävästään viime viikolla vedoten siihen, että ehdotettu rahoitusratkaisu ”heikentäisi joukkojen valmiutta ja lisäisi riskiä operaatioissa palveleville sotilaille”. Alahuoneelle antamassaan lausunnossa hän totesi, että ero oli hänen mielestään ”välttämätön Britannian asevoimien ja liittolaissuhteiden tulevaisuuden turvaamiseksi”.
”Päätökseni viime viikolla koski maatani, ei uraani”, Healey sanoi kansanedustajille. Samalla hän arvosteli valtiovarainministeri Rachel Reevesiä, jonka hän katsoo olleen ”haluton” myöntämään riittävää rahoitusta vastaamaan maahan kohdistuviin uhkiin. Healey muistutti, että ”vastustajamme eivät noudata valtiovarainministeriön asettamia aikatauluja”.
Kiista Nato-tavoitteista ja puolustusbudjetin tasosta
Hallituksen linjauksena on nostaa puolustusmenot 3,5 prosenttiin kansantulosta vuoteen 2035 mennessä, mikä olisi linjassa Naton sotilasliittolaisten kanssa. Puolustusinvestointisuunnitelma oli tarkoitus julkaista jo viime viikolla, mutta Healeyn eron jälkeen sen julkaisu on jälleen viivästynyt.
Uusi puolustusministeri Dan Jarvis tarkastelee parhaillaan, miten käytettävissä olevat varat kohdennetaan. Pääministerin kansliasta ei kuitenkaan ole kuulunut viitteitä siitä, että puolustusvoimille löytyisi lisää rahaa nykyisen kehyksen päälle.
Healeyn mielestä Britannian tulisi käyttää puolustukseen jo vuoteen 2030 mennessä 3 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Alahuoneelle antamassaan eroilmoituksessa hän sanoi: ”Tässä vaarallisessa tilanteessa pidän nykyisiä puolustuksen investointisuunnitelmia selvästi riittämättöminä. Lisäys on vain 0,08 prosenttiyksikköä vuodesta ensi vuodesta vuoteen 2030, ilman päivämäärää 3 prosentin saavuttamiselle ja ilman uskottavaa polkua 3,5 prosenttiin.”
Hänen mukaansa vuoteen 2030 mennessä yli puolet Naton jäsenmaista käyttää puolustukseen 3 prosenttia tai enemmän. ”Kun liittolaisemme odottavat Britannialta johtajuutta, meillä ei ole varaa jäädä jälkeen”, Healey varoitti.
Eroilkirjeessään hän arvosteli kymmenvuotista DIP-ohjelmaa siitä, että menolisäykset on ”painotettu loppupäähän”. Hänen mukaansa Britannian asevoimien tarvitsisi juuri päinvastoin ”nopeuttaa taisteluvalmiuden kohottamista ensimmäisten kahden vuoden aikana”.
Puolustusvoimien komentaja: harjoituksia ja operaatioita joudutaan karsimaan
Sir Richard Knighton tuki Healeyn huolia esiintyessään ylähuoneen International Relations and Defence -valiokunnan kuulemisessa tiistaiaamuna. Hän korosti, että suurin huoli kohdistuu päivittäisen toiminnan rahoitukseen, niin sanottuun resource departmental expenditure limit -määrärahaan.
”Tämä rahoituskanava kattaa operatiivisen toiminnan, harjoitukset ja koulutuksen”, Knighton selitti. ”Juuri nämä asiat varmistavat, että asevoimiemme miehet ja naiset ovat mahdollisimman valmiita niillä varusteilla, jotka heillä tällä hetkellä on. Ilman muutosta rahoitusratkaisuun – kuten John Healey kuvasi – nämä osa-alueet joutuvat paineen alle.”
Hänen mukaansa uudelle puolustusministerille on annettava aikaa viimeistellä rahoitussuunnitelma, joka ei ole vielä valmis. Knighton kuitenkin totesi suoraan: ”Meidän on pakko vähentää toimintaamme sekä harjoituksia että operatiivista toimintaa, jos käytettävissä oleva toimintamääräraha ei kasva. Tämä on vielä keskustelun ja päätöksenteon alla.”
Lisää eroja puolustusministeriöstä ja kritiikkiä droonisodankäynnin laiminlyönnistä
Healeyn jälkeen puolustusministeriöstä erosi myös asevoimaministeri Al Carns. Eroilmoituksessaan Carns kirjoitti, että DIP-investointitason rahoitus on ”riittämätön tehtävään”, eli maan puolustamiseen nykyisessä turvallisuusympäristössä.
Alahuoneelle antamassaan lausunnossa Carns arvosteli lisäksi sitä, että DIP ei kiinnitä riittävästi huomiota droonisodankäyntiin ja on hänen mielestään liian vahvasti sidottu perinteiseen puolustuskalustoon. Tämä kritiikki heijastaa laajempaa kansainvälistä keskustelua siitä, miten nopeasti asevoimien tulisi mukautua uuteen teknologiseen todellisuuteen, jossa miehittämättömät järjestelmät, kyberuhat ja pitkän kantaman täsmäaseet korostuvat.
Hallitus puolustaa linjaansa – painotus tulevaisuuden suorituskykyyn
Pääministeri Sir Keir Starmer on puolustanut hallituksen linjaa ja todennut, että puolustusbudjettia nostetaan 2,3 prosentista BKT:sta 2,6 prosenttiin. Toimittajille G7-huippukokouksessa Evianissa, Ranskassa, hän sanoi, että DIP tulee antamaan Britannialle ”tulevaisuuden suorituskyvyn” ja että puolustukseen on jo siirretty lisärahoitusta muista hallinnonaloista.
”Uusi puolustusministeri perehtyy parhaillaan kokonaisuuteen, ja käymme hänen kanssaan läpi, miten ja mihin kyvykkyyksiin käytämme nämä varat”, Starmer selitti. ”Hänellä on omia näkemyksiään siitä, mitkä ovat tärkeimmät prioriteetit, ja juuri tätä keskustelua käymme nyt.”
Laajempi turvallisuuskonteksti ja liittolaissuhteet
Britannian sisäinen kiista puolustusrahoituksesta heijastaa laajempaa kansainvälistä jännitettä, jossa länsimaat joutuvat samanaikaisesti vastaamaan kasvaviin turvallisuusuhkiin ja kiristyviin budjettiraameihin. Naton itäisellä sivustalla jännitteet Venäjän kanssa jatkuvat, Lähi-idässä konfliktit heijastuvat koko alueen turvallisuuteen, ja teknologinen murros pakottaa armeijat uudistumaan.
Esimerkiksi Lähi-idässä jännitteet ovat kasvaneet, kun Israelin jatkuvat iskut Libanoniin ja niihin liittyvä kansainvälinen kritiikki muistuttavat siitä, miten nopeasti turvallisuustilanne voi kärjistyä ja vetää suurvaltoja mukaan kriiseihin. Tällaisessa ympäristössä Britannian kaltaiselta Nato-johtajamaalta odotetaan korkeaa valmiutta ja kykyä toimia nopeasti sekä itsenäisesti että osana liittoumaa.
Healeyn ja Carnsin erojen ytimessä on kysymys siitä, pystyykö Britannia nykyisellä rahoitustasolla ylläpitämään uskottavaa pelotetta ja vastaamaan liittolaisten odotuksiin. Puolustusvoimien johdon varoitukset operaatioiden ja harjoitusten leikkauksista viittaavat siihen, että ilman lisäpanostuksia maan sotilaallinen valmius voi heikentyä juuri aikana, jota moni asiantuntija pitää vaarallisimpana sitten kylmän sodan.
Ei sisällä instagram post:eja
