Kategoriat

Curacao tekee jalkapallohistoriaa – pieni Karibian saari maailman suurimmalla näyttämöllä

Curacao on nousemassa jalkapallon MM-lavoille historian pienimpänä kisamaana. Lue, miten hollantilaisdiaspora, Dick Advocaat ja “sininen aalto” veivät pienen Karibian saaren maailman suurimmalle jalkapallonäyttämölle.
Facebook
Twitter
LinkedIn

Curacao tekee jalkapallohistoriaa – pieni Karibian saari maailman suurimmalla näyttämöllä

Curacao tunnetaan monille ennen kaikkea kirkkaansinisestä likööristään, mutta pian tämä pieni Karibian helmi muistetaan myös jalkapallosta. Saari on tekemässä historiaa olemalla pinta-alaltaan ja väkiluvultaan pienin koskaan jalkapallon MM-lopputurnaukseen selvinnyt maa.

Pienempi kuin Isle of Man – mutta sydän on suuri

Curacao on kooltaan pienempi kuin Isle of Man ja sen noin 158 000 asukasta mahtuisivat reilusti alle 40 Britannian kaupungin ja kunnan väkilukuihin. Saari ei ole edes täysin itsenäinen valtio, vaan kuuluu Alankomaiden kuningaskuntaan yhdessä Aruban ja Sint Maartenin kanssa.

Silti jalkapallomenestys on nostanut kansallisen ylpeyden uudelle tasolle. Curacaon jalkapalloliiton (FFK) puheenjohtaja Gilbert Martina kuvaa tunnelmaa BBC Sportille:

“Se tuo saarelle niin paljon iloa ja ylpeyttä, ettei sitä voi sanoin kuvailla. Koko saari muuttuu siniseksi.”

Vahva hollantilaisdiaspora joukkueen ytimessä

Curacaon MM-joukkue on poikkeuksellinen: vain yksi pelaaja, Tahith Chong, on syntynyt itse saarella. Muut 25 pelaajaa ovat syntyneet Alankomaiden mantereella ja edustavat Curacaon laajaa diasporayhteisöä.

Perinteisestä “paikalliset pelaajat ensin” -ajattelusta on tietoisesti siirrytty malliin, jossa hyödynnetään saaren vahvaa yhteyttä Alankomaihin. Peräti 18 nykyisestä maajoukkuepelaajasta on edustanut Hollantia nuorisomaajoukkueissa, ja kaksi – Riechedly Bazoer ja Joshua Brenet – on pelannut myös A-maajoukkueessa.

Muutos sai vauhtia vuonna 2015, kun Curacao alkoi palkata nimekkäitä hollantilaisvalmentajia. Ensimmäisenä ruoriin astui Patrick Kluivert. Miami FC:n maalivahti Eloy Room oli ensimmäisiä nykyjoukkueen pelaajia, joka liittyi ryhmään samana vuonna. Pian perässä tulivat muun muassa entinen Aston Villan ja Cardiffin keskikenttäpelaaja Leandro Bacuna, joka debytoi Curacaossa 2016.

Kapteeni Leandro ja veli Juninho – perheen unelma toteutuu

Joukkueen kapteeni Leandro Bacuna on yksi Curacaon tarinan symboleista. Hän on ollut mukana projektissa lähes alusta lähtien.

“Olemme tehneet jotain todella hienoa Curacaolle. Aloitin tämän matkan 10 vuotta sitten ja halusin tehdä curacaolaisista ylpeitä. Valmentaja muistuttaa meitä koko ajan, että emme ole vielä valmiit. Haluamme näyttää, että vaikka olemme pieniä, meillä on suuri sydän. Kun sydän on suuri, voi päästä pitkälle”, Bacuna sanoo.

Myös hänen veljensä Juninho, joka on pelannut muun muassa Huddersfieldissä, Rangersissa ja Birminghamissa, on tärkeä osa joukkuetta. Hän liittyi maajoukkueeseen vuonna 2019, ja kertoo BBC:lle lapsuuden unelmasta:

“Haaveilimme lapsina, että pelaamme yhdessä samassa joukkueessa, samalla kentällä. Siksi päätin jo varhain edustaa Curacoa, jotta voisin olla hänen kanssaan samassa joukkueessa, tehdä vanhemmistamme ylpeitä ja ennen kaikkea saaresta ylpeän.”

“Sininen aalto” täyttää stadionit ja kadut

Curacao on arvottu MM-turnauksen haastavaan E-lohkoon yhdessä Saksan, Ecuadorin ja Norsunluurannikon kanssa. Avausottelussa he kohtaavat Saksan Houstonissa klo 18.00 Britannian aikaa.

“Blue Wave” -lempinimen saanut kannattajajoukko seuraa joukkuetta sankoin joukoin. Saarelta järjestetään jopa saman päivän tilauslentoja Houstoniin, jotta mahdollisimman moni pääsee todistamaan historiallista debyyttiä.

Kapteeni Leandro Bacuna korostaa, että ilo ja tanssi vaihtuvat nopeasti taistelutahdoksi:

“Meidät tunnetaan siitä, että pidämme hauskaa ja tanssimme, olemme yhtenäisiä. Mutta kun tuomari viheltää pelin käyntiin, mielessä on vain yksi asia – tuloksen hakeminen.”

Dick Advocaat – MM-historian vanhin päävalmentaja

Curacaon tarinaan liittyy myös valmentajalegenda Dick Advocaat, josta tulee 78-vuotiaana kaikkien aikojen vanhin päävalmentaja MM-kisoissa. Advocaat on ollut joukkueelle valtava henkinen ja taktinen tuki.

FFK:n puheenjohtaja Gilbert Martina tiivistää menestyksen taustatekijät kahteen pääkohtaan: huippuvalmentajan saapumiseen ja joukkueen taloudelliseen panostukseen.

“Dick Advocaatin kaltainen huippuvalmentaja luo aaltoilmiön – se synnyttää uskoa. Hän muutti joukkueen ajattelutavan: nyt pelataan tuloksesta, ei vain huvin vuoksi”, Martina kertoo.

Advocaatin vaikutus näkyi karsinnoissa, joissa Curacao pysyi tappiottomana: seitsemän voittoa ja kolme tasapeliä. Historian hetki tapahtui maalittomassa tasapelissä Jamaikaa vastaan, joka varmisti paikan MM-lopputurnauksessa. Ottelussa joukkuetta johti kuitenkin apuvalmentaja Dean Gorre, sillä Advocaat oli poissa perhesyiden takia.

Gorren isä–poika-tarina: historian suurin ottelu yhdessä

Dean Gorren poika, entinen Swansean laitahyökkääjä Kenji Gorre, on yksi joukkueen hyökkäyspään pelaajista. Hän kuvailee kokemusta ainutlaatuiseksi:

“Paikkamme varmistaneessa ottelussa isäni johti joukkuetta kentän laidalla ja minä olin kentällä. Se oli Curacaon jalkapallohistorian tärkein peli. Tuo hetki on ainutlaatuinen – tarina, jonka kerron lapsilleni ja lastenlapsille.”

Dean Gorre kertoo paineen olleen valtava:

“Yhtäkkiä johdat jotain, mitä koko saari seuraa henkeään pidätellen. Jos olisimme hävinneet, syy olisi ollut minun. Se oli suurin mahdollinen paine.”

Valmentajavaihtojen draama ja paluu juurille

Advocaat jätti tehtävänsä helmikuussa keskittyäkseen sairaan tyttärensä hoitoon. Tilalle tuli kokenut Fred Rutten, mutta hänen aikansa jäi lyhyeksi kahden tappiollisen ottelun jälkeen. Median mukaan pelaajat ja sponsorit toivoivat Advocaatin paluuta, ja lopulta Rutten myönsi jännitteet astuessaan sivuun.

Perhetilanteen parannuttua Advocaat palasi tehtävään. Paluunsa jälkeen Curacao hävisi harjoitusottelussa Skotlannille 4–1 Hampden Parkilla, mutta otti heti perään 4–0 -voiton naapuri Arubaasta.

“Hän on ollut tämän kampanjan alusta lähtien johtaja. Pelaajat ovat tottuneet hänen ääneensä, tyyliinsä ja kasvaneet hänen kanssaan erityisellä tavalla”, Dean Gorre kuvaa.

Ei täysin itsenäinen, mutta yksi jalkapallon suurista tarinoista

Curacao kuuluu harvinaiseen joukkoon maita, jotka eivät ole täysin itsenäisiä valtioita mutta ovat silti selvinneet MM-lopputurnaukseen. Ryhmään kuuluvat myös Englanti, Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti (osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa) sekä vuoden 1938 kisojen Hollannin Itä-Intia (nykyinen Indonesia).

Curacaolaiset kantavat Hollannin passia, ja vuoteen 2010 asti saari oli osa Alankomaiden Antilleja. Nykyinen maajoukkue nähdään jatkumona tuolle perinteelle, mutta samalla se on oma ylpeyden aiheensa.

Curacaolainen Boudino de Jong, FFK:n digitaalinen kumppaniyritys Profoundin toinen perustaja, korostaa diasporan merkitystä:

“Olemme tottuneet siihen, että suuri osa kansastamme elää saaren ulkopuolella. Siksi se, missä pelaaja on syntynyt, ei määritä, kokeeko hän itsensä curacaolaiseksi. Vaikka pelaaja ei olisi syntynyt täällä, hän voi tuntea vahvan yhteyden ja identifioitua curacaolaiseksi.”

Yhteinen identiteetti Alankomaiden varjosta

Ennen omaa maajoukkuettaan curacaolaiset kannattivat intohimoisesti Hollannin maajoukkuetta. Nyt painopiste on muuttunut.

“Ennen kuin edes pystyimme edustamaan Curacoa näin suurella näyttämöllä, suuri osa kansasta oli vuosikymmeniä die hard -Hollanti-faneja. Mutta nyt laitamme Curacaon etusijalle”, De Jong sanoo.

Curacaon diaspora Alankomaissa on suunnilleen saaren väkiluvun kokoinen. Se selittää, miksi niin moni MM-kisapelaaja on syntynyt mantereella. Kysymys siitä, pitäisikö joukkueessa olla enemmän paikallisia, ei nouse esiin samalla tavalla kuin monissa muissa maissa – identiteetti on jaettu yli valtameren.

Unelma kohtaamisesta Hollannin kanssa

Curacaon kannattajien ja pelaajien mielissä elää romanttinen ajatus kohtaamisesta Hollannin kanssa pudotuspeleissä. Juninho Bacuna, joka pelasi viime kauden lainalla Volendamissa, ei peittele motivaatiotaan:

“Jos se ottelu toteutuu, annan enintään 100:n tai 200:n sijasta 1000 prosenttia. Haluamme näyttää maailmalle, että olemme pieni saari, mutta meillä on suuri sydän, uskoa ja paljon lahjakkuutta.”

MM-paikka mullistaa saaren – talous, matkailu ja yhtenäisyys

De Jong kutsuu MM-kisoihin selviytymistä “yhdellä saaren historian suurimmista saavutuksista”. Hänen mukaansa vaikutukset näkyvät turismin kasvuna, investointeina ja ennen kaikkea kansallisena yhtenäisyytenä.

“Kun varmistimme paikan MM-kisoihin, liikenne pysähtyi. Autot pysäköitiin kaduille, ihmiset nousivat ulos autoistaan. En ole koskaan nähnyt yhtä massiivista, koko kansakunnan yhteistä juhlaa. Uskon, että se oli vasta alku sille, mitä näemme tulevissa otteluissa. Moni matkustaa Curacaolle vain kokeakseen pelit yhdessä saarelaisten kanssa”, De Jong kertoo.

FFK:n puheenjohtaja Martina kuvailee samaa ilmiötä:

“Näet sinisen aallon rakennuksissa, autoissa, kaikkialla. Rakennuksia koristellaan, autoissa liehuvat liput, jotkut autot on teipattu kokonaan sinisiksi. Se on valtava sysäys ylpeydelle ja kansakunnan rakentamiselle.”

Curacaon realistinen urheilullinen tavoite on selvitä lohkostaan jatkoon yhtenä parhaista kolmanneksi sijoittuneista joukkueista. Mutta jo pelkkä osallistuminen on monille suurempi kuin yksikään tulos.

Tarina toivosta: “mahdoton on mahdollista”

Juninho Bacuna korostaa, mitä MM-kisat merkitsevät hänen perheelleen ja saarelle:

“Päivänä, jolloin päätin edustaa Curacoa, vanhempani olivat ylpeitä – he ovat molemmat kotoisin Curacaolta. Kun pääsimme MM-kisoihin, he olivat sanattomia. He näkivät molempien poikiensa pelaavan jalkapallon suurimmalla näyttämöllä saaren puolesta, jossa he syntyivät.”

Hyökkääjä Kenji Gorre tiivistää MM-unelman merkityksen:

“Tämä on tarina siitä, miten mahdoton on mahdollista. Tarina toivosta. Tarina, jonka voin kertoa lapsilleni ja lastenlapsilleni. Tämä tarina elää sukupolvesta toiseen sekä Gorrejen perheessä että koko Curacaon kansan keskuudessa.”

Jalkapallon pienet suuret maat

Curacaon menestys nostaa esiin laajemman ilmiön: pienet jalkapallomaat, jotka yllättävät suuret. Se muistuttaa siitä, miten oikea valmennus, vahva diaspora ja yhteinen identiteetti voivat nostaa pienenkin kansakunnan maailman huipulle – ainakin hetkeksi.

Samankaltaisia tarinoita löytyy myös Euroopasta. Esimerkiksi brittiläisen median historiasta tuttu tutkiva journalisti Roger Cook osoitti omalla urallaan, miten yksittäinen, määrätietoinen toimija voi muuttaa koko alan toimintatapoja. Curacaon jalkapallojoukkue tekee nyt samankaltaista historiaa omalla sarallaan – se näyttää, että rohkeus ja periksiantamattomuus voivat murtaa myös jalkapallon perinteiset valtasuhteet.

Ei sisällä instagram post:eja

Jaa Somessa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinulle Suositeltua:

EU-politiikka
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
Kansainvälinen viihde
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
Rikokset ja onnettomuudet
Autourheilu
Autourheilu
Kansainvälinen viihde
Autourheilu
Helena Koivu
EU-politiikka
Autot ja liikenne
Afrikan jalkapallo
Festivaalit
Autourheilu
Autourheilu
Kriisit ja onnettomuudet
Kriisit ja onnettomuudet
EU-politiikka
Ihmissuhteet
Autourheilu
Mielenterveys
Internet ja some
Afrikan jalkapallo
autouutiset
Autot ja liikenne
ilmailu
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
Digitaalinen talous
Afrikan jalkapallo
Kansainvälinen viihde
Kotimaa
Juorut
Digitaalinen turvallisuus
Digitaalinen talous
EU-politiikka
Digitaalinen talous
Ilmasto ja sää
Afrikan jalkapallo
Digitaalinen talous
Eläinten hyvinvointi
autouutiset
EU-politiikka
Viihde
Viihde
Salaliitot
Onlyfans
Salaliitot
Salaliitot
Urheilu
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Onlyfans
Uutiset
Uutiset
Ulkomaat
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset