Ennätysmäärä – 274 kiipeilijää valloitti Mount Everestin Nepalin puolelta yhden vuorokauden aikana
Kevään kiipeilykausi Mount Everestillä on saanut dramaattisen käänteen, kun peräti 274 kiipeilijää saavutti maailman korkeimman vuoren huipun Nepalin puolelta yhden ainoan päivän aikana. Kyseessä on uusi ennätys, joka syntyi myöhästyneestä kauden alusta huolimatta.
Kiipeilykausi viivästyi tänä vuonna, koska suuri jäälohkare tukki reitin ja esti etenemisen ylemmille leireille. Kun sää vihdoin rauhoittui ja reitti saatiin auki, huiputusta yrittäneet tarttuivat tilaisuuteen nopeasti.
Huiputusruuhka 11 tunnin aikajänteellä
Nepalin matkailuviranomaisen edustaja Khimlal Gautam kertoi Everest Chronicle -julkaisulle, että kiipeilyryhmät aloittivat huiputusyrityksensä keskiviikkona paikallista aikaa kello 03.00, ja nousu jatkui yhtäjaksoisesti 11 tunnin ajan. Tänä aikana ennätykselliset 274 kiipeilijää pääsi 8 849 metrin korkeudessa sijaitsevalle huipulle.
Uusi ennätys rikkoi aiemman, 22. toukokuuta 2019 tehdyn ennätyksen, jolloin 223 kiipeilijää saavutti Everestin huipun Nepalin eteläiseltä, eli klassiselta reitiltä. Tuolloin myös vuoren pohjoispuolelta Tiibetin kautta huiputtiin runsaasti: 113 kiipeilijää saavutti huipun Kiinan puolelta samana päivänä. Tänä vuonna Kiina on kuitenkin sulkenut pohjoisreitin ulkomaalaisilta kiipeilijöiltä, mikä on lisännyt painetta Nepalin reitille.
Ennätysmäärä lupia – ruuhka ja turvallisuus puhuttavat
Nepal on myöntänyt tänä keväänä lähes 500 ulkomaiselle kiipeilijälle luvan yrittää Everestin huiputusta – sekin on ennätyslukema. Suurin osa kiipeilijöistä liikkuu vähintään yhden nepaliaisen vuoristo-oppaan kanssa, eikä oppailta itseltään vaadita erillistä lupaa. Tämä tarkoittaa, että todellinen ihmismäärä vuorella on luvan saaneita ulkomaalaisia suurempi.
Asiantuntijat ovat varoittaneet jo vuosia Everestin ylikuormittumisesta. Ruuhkautuneet kiipeilyjonot lisäävät onnettomuusriskiä, altistumista äärimmäiselle kylmyydelle sekä viivästyksiä, jotka voivat muodostua kohtalokkaiksi etenkin korkealla niin sanotulla kuolemanvyöhykkeellä.
Sosiaalisessa mediassa on jälleen jaettu kuvia pitkästä, yhtenäisestä jonosta kiipeilijöitä, jotka etenevät hitaasti jäistä rinnettä pitkin yli 8 000 metrin korkeudessa. Tämä vyöhyke on tunnettu siitä, että ilman happipitoisuus on niin matala, ettei ihmiskeho pysty sopeutumaan siihen pitkiksi ajoiksi.
Kuolemanvyöhyke ja lisähappi – kriittinen aikaraja 20 tuntia
Yli 8 000 metrin korkeudessa, kuolemanvyöhykkeellä, suurin osa kiipeilijöistä käyttää lisähappea. Siitä huolimatta kokeneet vuoristo-oppaat ja lääketieteen asiantuntijat varoittavat, ettei tässä korkeudessa saisi viipyä 20 tuntia pidempään. Jonot ja odottaminen köysiosuuksilla voivat helposti pidentää vuorella vietettyä aikaa riskirajan yli.
Everestin suosion kasvu näkyy myös taloudessa. Syyskuusta lähtien huiputusluvan hinta on noussut 11 000 dollarista 15 000 dollariin (noin 12 180 puntaa). Kyseessä on ensimmäinen merkittävä hinnankorotus lähes kymmeneen vuoteen, mutta korkeampi hinta ei ole hillinnyt kiinnostusta, vaan päinvastoin – vuori vetää puoleensa enemmän kiipeilijöitä kuin koskaan.
Järjestäjät: ruuhkaa voidaan hallita
Retkikuntia järjestävät yritykset myöntävät, että väentungos lisää riskejä, mutta heidän mukaansa tilannetta voidaan hallita hyvällä suunnittelulla ja riittävällä hapen määrällä.
Itävaltalaisen Furtenbach Adventures -yrityksen perustaja Lukas Furtenbach totesi Reutersille, että jos joukkueilla on mukanaan riittävästi lisähappea, ruuhka ei välttämättä muodostu suureksi ongelmaksi. Hänen mukaansa joillakin Alppien huipuilla nähdään tuhansia kiipeilijöitä päivässä, joten 274 huiputtajaa Everestillä ei hänen mielestään ole valtava luku, kun ottaa huomioon, että kyseinen vuori on mittakaavaltaan moninkertaisesti suurempi.
Ennätyksiä kokeneilta konkarilta ja uusilta nimiltä
Kulunut viikko on ollut merkittävä myös yksilötason saavutusten kannalta. Sekä kokeneet konkarit että ensikertalaiset ovat tehneet historiaa Everestillä.
Legendaarinen nepaliaine vuoriopas Kami Rita Sherpa, 56, rikkoi sunnuntaina jälleen oman maailmanennätyksensä noustuaan Everestin huipulle jo 32. kerran. Hänestä on tullut elävä symboli Sherpa-yhteisön osaamisesta ja sitkeydestä.
Saman päivän aikana 52-vuotias Lhakpa Sherpa, lempinimeltään ”Vuoristokuningatar”, paransi omaa ennätystään naiskiipeilijöiden huiputusten määrässä. Hänen 11. nousunsa Everestille vahvisti asemaa kaikkien aikojen menestyneimpänä naisena maailman korkeimmalla vuorella.
Torstaina huipulle noussut 34-vuotias venäläinen Rustam Nabiev teki vaikutuksen eri tavalla: kaksijalka-amputoitu kiipeilijä saavutti huipun ilman proteeseja. Hänen nousunsa on herättänyt laajalti huomiota ja kunnioitusta esimerkkinä poikkeuksellisesta fyysisestä ja henkisestä kestävyydestä.
Tragediat varjostavat kautta
Huipputuloksista ja ennätyksistä huolimatta kulunut kiipeilykausi on ollut myös synkkä. Useat kiipeilijät ja oppaat ovat menettäneet henkensä Everestillä.
Yksi heistä on 35-vuotias Bijay Ghimere, joka oli ensimmäinen Nepalin syrjitystä hindu-dalittyöhteisöstä lähtöisin oleva kiipeilijä, joka onnistui nousemaan Everestin huipulle. Raporttien mukaan hän sairastui vuoristotautiin ja menehtyi myöhemmin komplikaatioihin.
Myös 21-vuotias Phura Gyaljen Sherpa kuoli traagisesti liukastuttuaan lumella ja pudottuaan railoon lähellä Camp 3 -leiriä. Toinen kokenut opas, 51-vuotias Lakpa Dendi Sherpa, menehtyi matkalla kohti perusleiriä 3. toukokuuta.
Nämä kuolemantapaukset muistuttavat karulla tavalla siitä, että vaikka Everest on yhä useammalle kiipeilijälle tavoiteltu unelma ja kaupallinen elinkeino, se pysyy äärimmäisen vaarallisena ympäristönä, jossa pienikin virhe tai odottamaton säämuutos voi olla kohtalokas.
Everest, massaturismi ja vuorikiipeilyn tulevaisuus
Everestin kasvava suosio heijastaa laajempaa ilmiötä, jossa äärimmäisistä luontoelämyksistä on tullut osa kansainvälistä massaturismia. Kysymykset kestävyydestä, turvallisuudesta ja paikallisyhteisöjen asemasta ovat nousseet keskustelun ytimeen.
Samankaltainen kehitys näkyy myös huipputason joukkourheilussa ja muilla areenoilla, joissa yksittäiset huippusuoritukset ja ennätykset houkuttelevat lisää harrastajia ja sijoituksia. Esimerkiksi Valioliigassa nuoret tähdet, kuten hyökkääjä William Osula, ovat nousseet esiin ratkaisevissa otteluissa – Newcastlen 3–1-voitto West Hamista Osulan ratkaisumaalilla on tuore esimerkki siitä, miten yksilösuoritukset voivat muuttaa koko kauden kulun. Samoin Everestillä yksittäiset kiipeilijät ja heidän saavutuksensa symboloivat laajempia trendejä vuorikiipeilyssä, taloudessa ja kulttuurissa.
Kun lupamäärät kasvavat ja yhä useampi tavoittelee maailman kattoa, paine Nepalia ja kansainvälisiä järjestäjiä kohtaan kasvaa. Turvallisuusprotokollien, kiipeilijämäärien rajoittamisen ja ympäristönsuojelun kaltaiset kysymykset ratkaisevat, säilyykö Everest jatkossa saavutettavana mutta hallittuna haasteena – vai muuttuuko se hallitsemattoman massaturismin symboliksi.
Ei sisällä instagram post:eja
