Katya Adler: Budapest juhlii, Bryssel huokaisee helpotuksesta – mutta Moskovalle karvas tappio

Budapestin ikoninen Ketjusilta yhdistää kauniin Budan ja vilkkaan Pestin Tonavan yli. Yleensä se on yksi Unkarin suosituimmista selfie-paikoista, mutta tämän sunnuntain jälkeen sillasta tuli koko maan poliittisen muutoksen symboli.

Historiallisten vaalien jälkeen, jotka sysäsivät pääministeri Viktor Orbánin vallasta 16 vuoden jälkeen, Ketjusilta valaistiin Unkarin lipun värein – vihreäksi, valkoiseksi ja punaiseksi. Monille unkarilaisille se merkitsi hetkeä, jolloin he kokivat saaneensa maansa takaisin.

Péter Magyarin vaalivoitto: “Otimme isänmaamme takaisin”

Vaalien kiistaton voittaja, Péter Magyar ja hänen Tisza-puolueensa, juhlivat tulosta tuhansien kannattajien kanssa. Tunnelma oli vapautunut ja epäuskoinen samaan aikaan – kuin pitkän aikakauden päättyminen.

“Me teimme sen”, Magyar julisti voitonpuheessaan. “Me kaadoimme Orbánin järjestelmän – yhdessä vapautimme Unkarin. Otimme isänmaamme takaisin! Kiitos teille kaikille!”

Äänestysaktiivisuus nousi ennätyslukemiin. Tästä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – Orbán kärsi murskatappion. Tämä tapahtui siitäkin huolimatta, että hän oli vuosien varrella muokannut vaalijärjestelmää Fidesz-puolueen eduksi, pitänyt tiukan otteen valtiollisesta mediasta ja täyttänyt yhteiskunnan avainpaikkoja lähipiirillään. Unkarin itse määrittelemä “epäliberaali demokratia” ei enää riittänyt pitämään häntä vallassa.

Budapestin takakujilla juhlineet ensikertalaisäänestäjät kuvasivat tunnelmaa historialliseksi. Nuori äänestäjä Zofia kertoi itkeneensä, kun merkitsi äänestyslippuunsa rastin. “En vieläkään oikein usko, että teimme sen. Mutta me teimme!” hän sanoi.

Hänen ystäväporukkansa huusi samaan aikaan iskulauseita: “Venäläiset kotiin!”

Orbánin täyskäännös Moskovan suuntaan

Iskulause “Venäläiset kotiin” tekee Orbánin uran kannalta ironisen täyden kierroksen. Juuri tällä lauseella hän nousi tunnetuksi vuonna 1989, kun Neuvostoliiton aika oli päättymässä ja Unkari oli yhä kommunistinen maa. Sama huuto kaikui Budapestissa jo vuoden 1956 epäonnistuneen kansannousun aikana.

Vuosikymmenten aikana Orbán siirtyi kuitenkin yhä oikeammalle, omaksui autoritaarisia piirteitä ja rakensi läheisen suhteen Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Nuoruuden iskulause kääntyi lopulta häntä itseään vastaan, kun kriitikot syyttivät häntä liiasta myötämielisyydestä Moskovaa kohtaan.

Orbánin syrjäyttäminen onkin selkeä tappio Putinille, joka menetti tärkeän liittolaisen Euroopan unionin sisältä. Orbán jarrutti EU:n Venäjä-pakotteita Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa ja esti pitkään mittavan EU-lainan myöntämisen Kiovalle.

Orbánin Venäjä-linjassa ja sisäisessä vallankäytössä on nähty piirteitä laajemmasta poliittisesta kulttuurista, jossa autoritaarisuus, epäasiallinen käytös ja naisvihamieliset asenteet sekoittuvat populistiseen retoriikkaan. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista, että muualla Euroopassa on nähty oikeudellisia kiistoja ja syytöksiä, joissa nostetaan esiin kiusaamista, seksismiä ja naisvihaa – esimerkiksi tapauksessa, jossa entinen juontajapari syyttää Dan Walkeria kiusaamisesta, seksismistä ja naisvihasta työllisyystuomioistuimessa. Nämä tapaukset valottavat laajempaa keskustelua vallankäytöstä ja vastuusta länsimaissa.

Uusi suunta Ukrainalle ja EU:lle

Venäjän tappio on samalla Ukrainan voitto. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi onnitteli Péter Magyaria nopeasti sosiaalisen median X-palvelussa ja totesi odottavansa “rakentavaa yhteistyötä” Unkarin uuden johdon kanssa.

Viesti ei ollut ylenpalttisen innostunut – ja syystä. Zelenskyi tiedostaa hyvin, että monet unkarilaiset suhtautuvat Ukrainaan varauksella. Orbán käytti vaalikampanjassa ahkerasti pelkoa sodan leviämisestä Unkarin rajojen yli ja väitti olevansa ainoa, joka voisi pitää unkarilaiset turvassa.

Magyar tulee todennäköisesti liikkumaan ulkopolitiikassa varovasti. Hän on luvannut EU:lle, että Unkari ei enää estä Orbánin aiemmin blokkaamaa noin 90 miljardin euron lainapakettia Kiovalle. Sen sijaan hän tuskin ryhtyy lähettämään Ukrainalle aseapua – se voisi vieraannuttaa kansalaisia, joille sodan laajeneminen on todellinen pelko.

Euroopan pääkaupungeissa Orbánin lähtöä seurattiin helpotuksella. Brysselissä hänet tunnettiin lempinimellä “The Obstructor” – jarrumies – ja hänen nähtiin usein heikentävän EU:n yhtenäistä rintamaa suhteessa Moskovaan, Pekingiin ja viime aikoina myös Yhdysvaltoihin.

Iso-Britannian pääministeri Sir Keir Starmer kuvaili vaali-iltaa historialliseksi hetkeksi Euroopan demokratialle. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, että Unkari oli “valinnut Euroopan”.

Trump menetti läheisimmän liittolaisensa Euroopassa

Washingtonissa tunnelma oli toisenlainen. Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump menetti vaalien myötä läheisimmän liittolaisensa Euroopassa. Trump tuki Orbánia avoimesti, lähetti jopa varapresidenttinsä Budapestiin Iranin sodan keskellä esiintymään tämän tukimielenosoituksessa.

Trump ja Orbán ihailevat toisiaan kristillisen nationalistisen, “anti-globalistisen” oikeiston keulakuvina. Steve Bannon, Trumpin entinen päästrategi ja eurooppalaisten populistiliikkeiden tukija, kutsui Orbánia “sankariksi”.

Monet analyytikot ovat nyt valmiita julistamaan, että populistinen nationalismi on Euroopassa saavuttanut lakipisteensä ja kääntynyt laskuun. Olen kuitenkin varovainen tällaisten johtopäätösten suhteen. Unkarin tilanne on omaleimainen, kuten ovat myös Ranskan ja Italian viimeaikaiset poliittiset käänteet.

Ranskassa Marine Le Penin Kansallinen liittouma jäi viime kuussa odotettua heikompaan tulokseen paikallisvaaleissa. Italiassa pääministeri Giorgia Meloni kärsi tappion kansanäänestyksessä oikeuslaitoksen uudistuksista, joka kääntyi käytännössä arvosteluksi hänen hallitustaan kohtaan. Jokainen tapaus on kuitenkin vahvasti sidoksissa kansallisiin olosuhteisiin.

Korruptiosyytökset, elinkustannuskriisi ja lopullinen selkäänkääntö

Orbán oli jo pitkään vieraannuttanut itsestään osan yhteiskunnasta: vasemmistolaiset, HLBTQ+-yhteisön ja monet naiset, jotka kokivat oikeuksiensa kaventuneen perhe- ja sukupuolirooleihin nojaavan politiikan myötä. Lopullinen niitti tuli kuitenkin, kun myös monet hänen perinteiset kannattajansa hylkäsivät hänet.

Vaalipäivää edeltävänä päivänä vierailimme Orbánin kotikylässä Felcsútissa. Kerran vaatimattomista oloista lähtenyt pääministeri oli ohjannut valtavasti rahaa kotiseudulleen: oma jalkapallostadion ja akatemia, vävy ylellisen golfkentän taustalla ja isän rakentama yksityinen kartano, jonka hinnaksi arvioidaan noin 30 miljoonaa dollaria.

Orbán on aina kiistänyt korruptiosyytökset. Niin kauan kuin Unkarin talous voi paremmin, monet olivat valmiita katsomaan epäkohtia läpi sormien. Viime vuosina inflaatio on kuitenkin karannut, elintaso laskenut ja samaan aikaan Orbánin lähipiiri näytti vain rikastuvan.

“Hän petti meidät. Hän petti maansa. Hän huijasi meitä”, kuvaili entinen Orbánin tukija ja Felcsútin ex-pormestari Gyárfás Oláh turhautuneena.

Kuka on Péter Magyar – ja millainen pääministeri hänestä tulee?

Monet äänestivät nyt ennen kaikkea Orbánia vastaan, eivät välttämättä Magyaria puolesta. Magyar ei ole vielä testattu vallankäyttäjänä, ja siksi moni kysyykin: kuka hän on ja millaiseksi pääministeriksi hän osoittautuu niin kotimaassa kuin kansainvälisissä neuvottelupöydissä?

Magyar on 45-vuotias, energinen, koulutettu ja telegeninen poliitikko, joka on itsekin lähtöisin Fideszistä. Hän on konservatiivinen nationalisti kuten Orbánkin ja kantaa mielellään Unkarin lippua mukanaan jokaisessa tilaisuudessa. Juuri tällainen keskustaoikeistolainen profiili saattoi olla edellytys sille, että konservatiivinen Unkari oli valmis kääntämään selkänsä Orbánille.

On todennäköistä, että osa Orbánin maahanmuuttovastaisesta linjasta jatkuu myös uuden hallituksen aikana. Unkari on sosiaalisesti konservatiivinen maa, eikä Magyar ole kampanjassaan luvannut radikaalia suunnanmuutosta esimerkiksi turvapaikkapolitiikassa.

Sen sijaan hän on luvannut laajoja uudistuksia “Orbánin järjestelmän purkamiseksi”: suhteiden heikentämistä Venäjään ja “siltojen rakentamista uudelleen Eurooppaan”. Tämä tarkoittaisi läheisempää yhteistyötä EU-kumppaneiden kanssa ja halukkuutta toimia osana yhteistä eurooppalaista rintamaa.

Unkarilaisten prioriteetit: talous, arki ja julkiset palvelut

Vaikka kansainvälinen huomio kiinnittyy nyt siihen, mitä Unkarin suunnanmuutos merkitsee Moskovalle, Brysselille ja Washingtonille, useimpien unkarilaisten katse on huomattavasti lähempänä kotia. Heidän ensisijaiset huolensa liittyvät talouteen, nouseviin hintoihin, arjen kustannuksiin ja julkisten palvelujen rapautumiseen.

Magyar on itsekin korostanut tätä. Vaali-iltana, onnesta loistaen ja kannattajien ympäröimänä, hän sanoi: “Tänä iltana juhlimme. Huomenna aloitamme työt.”

Virallisesti Magyarista ei vielä ole tullut pääministeriä. Se tapahtuu vasta, kun Unkarin presidentti pyytää häntä muodostamaan hallituksen – tämän odotetaan tapahtuvan noin kuukauden kuluessa. Siihen asti maa elää odotuksen, toivon ja epävarmuuden välimaastossa.

Yksi asia on kuitenkin selvä: Budapestin vihreä-valko-punaisena loistanut Ketjusilta muistuttaa pitkään yöstä, jolloin unkarilaiset päättivät kääntää uuden sivun historiassaan – ja samalla lähettää vahvan viestin Moskovaan, Brysseliin ja koko maailmalle.

Ei sisällä instagram post:eja