Rachel Reeves: Yhdysvaltain sota Irania vastaan oli virhe – talousriskit uhkaavat Britanniaa
Iso-Britannian valtiovarainministeri Rachel Reeves on arvostellut poikkeuksellisen suorasanaisesti Yhdysvaltain päätöstä keskeyttää diplomaattiset neuvottelut Iranin kanssa ja siirtyä sotilaalliseen konfliktiin. Hänen mukaansa Yhdysvallat teki virheen, joka ei ole tehnyt maailmasta turvallisempaa – mutta on lisännyt talouskriisin riskiä etenkin Britanniassa.
Diplomatiasta sotaan – Reeves: ”Se oli virhe”
Reevesin mukaan paras talouspolitiikka tällä hetkellä ei ole lisäeskalaatio, vaan jännitteiden purkaminen.
– Paras talouspolitiikka nyt, ei vain Britannialle vaan koko maailmalle, on de-eskaloida, Reeves sanoi CNBC:n Invest in America -foorumissa Washingtonissa.
Hän muistutti, että ennen sotatoimia Iranin kanssa oli avoin diplomaattinen kanava: viralliset keskustelut etenivät ja neuvotteluyhteys toimi.
– Diplomaattinen kanava oli auki, keskusteluja käytiin. Mielestäni oli virhe lopettaa ne ja siirtyä konfliktiin, koska en ole vakuuttunut, että olemme nyt turvallisempia kuin muutama viikko sitten, Reeves totesi.
Reeves painotti, että Iranilla ei tällä hetkellä ole ydinasetta, ja hänen mukaansa tehokkain tapa estää sen hankkiminen on nimenomaan diplomatia – ei sota.
Hormuzinsalmi, energiakriisi ja globaalin taantuman uhka
Yhdysvallat on käynnistänyt sotilaallisen saarron strategisesti elintärkeässä Hormuzinsalmessa, jonka kautta kulkee merkittävä osa maailman öljy- ja kaasukuljetuksista. Britannian hallitus on ilmoittanut, ettei se aio osallistua Yhdysvaltain johtamaan saartoon.
Reeves huomautti, että jos Yhdysvaltain tavoitteena on vain avata Hormuzinsalmi uudelleen öljy- ja kaasukuljetuksille, tämä tavoite oli itse asiassa jo toteutunut ennen konfliktia:
– Jos tavoite on avata Hormuzinsalmi, se oli auki vielä muutama viikko sitten. Ei ollut tulleja eikä estettä liikenteelle, hän sanoi.
Sodan ja saarron seuraukset näkyvät nyt energiamarkkinoilla. Öljyn ja kaasun hinnat ovat nousseet jyrkästi, ja liikenne Hormuzinsalmen kautta on vähentynyt selvästi. Tämä kasvattaa inflaatiopaineita ja syö kasvua erityisesti energiaa tuovissa maissa, kuten Britanniassa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoitti tällä viikolla, että Yhdysvaltain ja Israelin sota Iraniin vastaan voi sysätä maailmantalouden taantumaan. IMF:n mukaan juuri Britannia olisi kehittyneistä talouksista pahimmin kärsivä, jos konflikti pitkittyy.
IMF leikkasi kasvuennustetta – Britannia haavoittuvassa asemassa
IMF:n tuoreessa World Economic Outlook -raportissa Britannian tämän vuoden kasvuennustetta laskettiin 1,3 prosentista 0,8 prosenttiin. Leikkaus tehtiin sen jälkeen, kun vihollisuudet olivat jo alkaneet.
Reeves myönsi, että konflikti iskee erityisen kovaa Britanniaan, joka on nettotuontimaa kaasussa ja riippuvainen tuontienergiasta.
– Kasvumme olisi korkeampaa ja inflaatio matalampaa, jos konflikti päättyisi, hän sanoi.
Samalla Reeves kuitenkin korosti, että Britannia on aiemminkin onnistunut yllättämään ennusteet positiivisesti.
– Voitimme ennusteet viime vuonna. Olen luottavainen, että teemme niin uudelleen, hän lisäsi viitaten siihen, että hallitus pyrkii pitämään talouden kasvussa energiahintojen shokista huolimatta.
Ystävyyssuhde Yhdysvaltoihin koetuksella – ”Ystävillä on lupa olla eri mieltä”
Reevesin puheenvuorot ovat herättäneet huomiota, koska ne kohdistuvat suoraan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon linjauksiin. Silti hän kiistää, että maiden välinen ”erityissuhde” olisi katkeamassa.
Kysyttäessä, ovatko erimielisyydet heikentäneet Britannian ja Yhdysvaltojen välistä erityissuhdetta, Reeves vastasi kieltävästi, mutta lisäsi:
– Ystävillä on lupa olla eri mieltä.
Hänen mukaansa Britannia ja Yhdysvallat ylläpitävät yhä ”erittäin hyvää suhdetta”, mitä kuvastaa muun muassa kuninkaan tuleva vierailu Yhdysvaltoihin.
Trump puolestaan antoi Sky Newsin haastattelussa viileämmän kuvan suhteista, kun häneltä kysyttiin, miten hän kuvailisi ”erityissuhdetta”.
– Kenen kanssa?, Trump vastasi aluksi.
Lisäkysymysten jälkeen hän myönsi, että suhde on ”ollut parempi” ja kuvaili tilannetta ”surulliseksi”. Trumpin mukaan Britannia ei ollut paikalla, kun Yhdysvallat tarvitsi apua, vaikka Yhdysvallat oli tarjonnut Britannialle ”hyvän kauppasopimuksen, paremmankin kuin olisi tarvinnut” – sopimuksen, joka hänen mukaansa voidaan aina muuttaa.
Britannia hakee liittolaisiaan – Starmer ja Macron koolle
Reeves kertoi, että Britannian pääministeri Sir Keir Starmer sekä Ranskan presidentti Emmanuel Macron isännöivät perjantaina neuvotteluja, joissa käsitellään meriliikenteen turvaamista Hormuzinsalmessa mahdollisen ”varsinaisen tulitauon” jälkeen.
– Olemme valmiita tekemään oman osamme. Mutta Hormuzinsalmi oli auki vielä muutama viikko sitten, Reeves muistutti painottaen, että kriisi on suurelta osin itse aiheutettu seuraus sotilaallisesta eskalaatiosta.
Konfliktin hinta: talous vastaan turvallisuus
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent arvioi BBC:lle, että ”pieni annos taloudellista kipua” on hyväksyttävä hinta pitkäaikaisesta kansainvälisestä turvallisuudesta. Hänen mukaansa Iranin aiheuttama uhka globaalille turvallisuudelle on suurempi riski kuin lyhyen aikavälin talousvaikutukset.
Bessent väitti, että Yhdysvaltojen ja Israelin sotilaallinen toiminta on poistanut ”hännänriskin” – pienen mutta vakavan vaaran – Iranin mahdollisista ydiniskusta länsimaihin. Britannian hallitus on kuitenkin todennut, ettei sillä ole arviota siitä, että Iran yrittäisi tällä hetkellä kohdistaa ohjuksia Eurooppaan.
Reeves näkee tilanteen toisin. Hänen mukaansa sodan lyhyen aikavälin kustannukset Britanniassa ovat konkreettisia: kalliimpi energia, heikompi kasvu ja painetta tavallisten perheiden ja yritysten arkeen.
– Olen hyvin turhautunut ja vihainen siitä, että Yhdysvallat lähti tähän sotaan ilman selkeää exit-suunnitelmaa, ilman selvää käsitystä siitä, mitä se yritti saavuttaa, Reeves sanoi aiemmin Mirror-lehdelle.
Hänen mukaansa tämä epäselvyys Yhdysvaltain tavoitteista – onko kyseessä pyrkimys hallinnon vaihtoon Iranissa, ydinohjelman pysäyttäminen vai diplomatian uudelleenkäynnistäminen – kasvattaa epävarmuutta ja siten taloudellisia riskejä.
Britannian kotitaloudet maksajina
Reevesin mukaan sodan seuraukset tuntuvat suoraan brittiperheiden ja yritysten taloudessa. Korkeammat energialaskut, kalliimpi kuljetus ja epävarmuus investoinneista muodostavat yhdistelmän, joka voi painaa talouskasvun lähes pysähdyksiin.
– Tämän sodan taloudellinen hinta lankeaa meidän perheillemme ja yrityksillemme, hän korosti.
Britannian hallituksen viesti on selvä: poliittisen ja taloudellisen vakauden kannalta on olennaista, että konflikti saadaan hallitusti päätökseen ja diplomatia palaa keskiöön. Vastaavasti kotimaisessa julkisessa keskustelussa on nähty, kuinka median tapa tulkita ja kärjistää kriisitilanteita voi synnyttää väärinkäsityksiä – tästä hyvä esimerkki on ollut vaikkapa Sara Siepin tapaus, jossa otsikot loivat todellisuutta vääristävän kuvan.
Reevesin mielestä samankaltainen liioittelu ja epäselvyys kansainvälisen politiikan tavoitteista vain lisäävät epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla ja vaikeuttavat rationaalista talouspolitiikkaa.
Ei sisällä instagram post:eja
