Snap irtisanoo 1 000 työntekijää – tekoäly vähentää toistotyötä ja kiristää kilpailua
Snap Inc., suositun Snapchat-sovelluksen taustalla oleva yhtiö, ilmoittaa mittavista henkilöstövähennyksistä. Yhtiö leikkaa noin 1 000 työpaikkaa, mikä vastaa arviolta 16 prosenttia sen koko henkilöstöstä. Samalla Snap peruu satoja avoinna olleita rekrytointeja ja hakee merkittäviä kustansäästöjä kiristyvässä teknologia- ja tekoälykilpailussa.
Tavoitteena 500 miljoonan dollarin vuosittaiset säästöt
Yhtiön taloustiedoista käy ilmi, että Snap tähtää noin 500 miljoonan Yhdysvaltain dollarin (noin 368 miljoonan punnan) vuosittaisiin kulusäästöihin. Leikkaukset ovat osa laajempaa uudelleenjärjestelyä, jonka tarkoituksena on kääntää pitkään tappiollisena jatkunut liiketoiminta kohti kannattavaa kasvua.
Toimitusjohtaja ja toinen perustaja Evan Spiegel kuvaili tilannetta henkilöstölle lähettämässään muistiossa ”koetinkivivaiheeksi”, jossa yhtiön on pakko muuttua nopeammaksi, kevyemmäksi ja tehokkaammaksi. Hänen mukaansa Snap tarvitsee ”uuden tavan tehdä työtä, joka on nopeampi ja tehokkaampi, samalla kun yhtiö suuntaa kohti kannattavaa kasvua”.
Tekoäly korvaa toistotyötä ja muuttaa työnkuvia
Spiegelin mukaan Snap aikoo nojata yhä vahvemmin tekoälytyökaluihin. Jäljelle jäävien työntekijöiden odotetaan käyttävän tekoälyä vähentämään rutiininomaista, toistuvaa työtä ja nopeuttamaan kehitystyötä. Yhtiössä on jo jonkin aikaa testattu mallia, jossa pienet tiimit hyödyntävät tekoälyä ohjelmistokehityksessä ja muissa tehtävissä, ja tulokset ovat rohkaisevia.
Spiegel painotti, että näin suuri muutos näin lyhyessä ajassa ”ei ole helppo eikä saumaton”. Samalla tämä on ensimmäinen kerta, kun hän nimeää nimenomaisesti tekoälyn yhdeksi selittäväksi tekijäksi henkilöstöratkaisujen taustalla. Snap on tehnyt suuria irtisanomisia jo aiemminkin: vuonna 2022 yhtiö vähensi kerralla noin 20 prosenttia henkilöstöstään. Nyt nähtävä kierros on vähintään kolmas laaja leikkausaalto lyhyen ajan sisällä.
Aktivistisijoittajat painostavat: 15 vuotta ilman voittoa
Taustalla vaikuttaa myös omistajien kasvava paine. Aktivistisijoittaja Irenic Capital Management on ostanut osuuden Snapista ja kritisoinut yhtiön tuloskehitystä julkisesti. Irenicin mukaan on ”outoa”, että Snap ei ole onnistunut kääntämään liiketoimintaansa voitolliseksi 15 toimintavuoden ja satojen miljoonien kuukausikäyttäjien jälkeen.
Sijoittaja huomauttaa, että jos joku olisi sijoittanut yhteen dollariin Snapin listautumisannissa vuonna 2017, sijoituksen arvo olisi nykyään vain noin 23 senttiä. Aktivistisijoittajat pyrkivät tavallisesti ostamaan osuuksia heikosti suoriutuvista yhtiöistä ja painostamaan johtoa tekemään rakenteellisia muutoksia – henkilöstövähennykset ja tehokkuusohjelmat ovat usein osa tätä painetta.
Laajempi teknologia-alan trendi: tekoäly ja massiiviset leikkaukset
Snap ei ole yksin. Vuoden 2024 alussa useat suuret teknologiajätit, kuten Amazon, Meta, Block, Pinterest ja Atlassian, ovat ilmoittaneet tuhansien työntekijöiden irtisanomisista. Yhteinen nimittäjä on usein sama: tekoälyyn halutaan investoida valtavia summia, ja se edellyttää säästöjä muualta.
Monet yhtiöt perustelevat leikkauksia sillä, että uudet tekoälytyökalut, erityisesti ohjelmistokehitystä tehostavat ratkaisut, vähentävät ihmistyön tarvetta. Toiset taas korostavat, että satojen miljardien dollarien vuotuiset panostukset tekoälyinfrastruktuuriin, kuten palvelinkeskuksiin ja laskentakapasiteettiin, pakottavat karsimaan kustannuksia esimerkiksi henkilöstöstä ja tukitoiminnoista.
Blockin toimitusjohtaja ja entinen Twitter-johtaja Jack Dorsey kuvasi helmikuun lopussa tilannetta toteamalla, että tekoäly ”muuttaa perustavanlaatuisesti sitä, mitä yrityksen rakentaminen ja johtaminen tarkoittaa”. Hänen mukaansa alalla on syytä varautua siihen, että ”valtaosa yhtiöistä” tekee lisää irtisanomisia seuraavan vuoden aikana.
Tekoälyinvestointien varjopuolia: sääntely, energia ja datakeskukset
Tekoälyn nousu ei vaikuta vain henkilöstöön, vaan myös energiankulutukseen ja infrastruktuuriin. Suuret kielimallit ja generatiivisen tekoälyn palvelut vaativat valtavia määriä laskentatehoa ja sähköä. Tämä näkyy erityisesti datakeskushankkeissa, joiden toteuttaminen on yhä useammin riippuvainen energian hinnasta, sähkön saatavuudesta ja viranomaissääntelystä.
Hyvä esimerkki tästä on se, että myös muut tekoälyjätit joutuvat tarkastelemaan investointejaan kriittisesti. Viime aikoina on uutisoitu, kuinka OpenAI joutui keskeyttämään miljardiluokan Britannian datakeskushankkeen energian hinnan ja sääntelyn kiristyessä. Tämä osoittaa, että tekoälyn ympärille rakentuva talous ei ole immuuni kustannuspaineille, ja sekä investoinnit että henkilöstömäärät voivat elää nopeasti markkina- ja sääntelytilanteen mukaan.
Mitä Snapin työntekijöille ja sijoittajille seuraavaksi?
Irtisanotuille työntekijöille muutos merkitsee epävarmuutta, mutta teknologia-alan yleisen tilanteen vuoksi kilpailu uusista paikoista voi olla poikkeuksellisen kovaa. Toisaalta tekoälyosaaminen ja kyky hyödyntää uusia työkaluja on entistä arvokkaampaa, mikä voi avata mahdollisuuksia erityisesti osaajille, jotka hallitsevat sekä ohjelmistokehityksen että tekoälyratkaisut.
Sijoittajien näkökulmasta Snapin liike on yritys osoittaa määrätietoisuutta kannattavuuden tavoittelussa. Kysymys kuuluu, riittävätkö kululeikkaukset ja tekoälyn hyödyntäminen kääntämään vuosia jatkuneen tappiokierteen, vai tarvitaanko lisäksi muutoksia liiketoimintamalliin, mainosratkaisuihin ja tuotteiden kehitykseen.
Varmaa on, että Snapin päätös heijastaa laajempaa murrosta, jossa tekoäly muokkaa sekä työelämää että yritysten strategioita – ja jossa kustannustehokkuus, datakeskukset, energia ja sääntely kietoutuvat yhä tiukemmin yhteen.
Ei sisällä instagram post:eja
