Israel ja Libanon aloittivat ensimmäiset suorat rauhanneuvottelut sitten vuoden 1993
Israel ja Libanon ovat käynnistäneet ensimmäiset suorat diplomaattiset neuvottelunsa yli kolmeen vuosikymmeneen. Washingtonissa järjestetty tapaaminen on poikkeuksellinen avaus, jonka tavoitteena on lopettaa Israelin ja Iranin tukeman Hizbollahin välinen taistelu ja luoda pohja pitkäaikaiselle vakaudelle Libanonin eteläosissa.
Vaikka välittömiä läpimurtoja ei odotettu, Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kuvaili keskusteluja sekä historialliseksi tilaisuudeksi että mahdollisuudeksi vähentää Hizbollahin vaikutusvaltaa alueella. Israelin ja Libanonin välillä ei ole diplomaattisuhteita, ja viimeksi maat kävivät vastaavantasoisia suoria neuvotteluja vuonna 1993.
Väkivalta ja siviiliuhrit taustalla
Neuvottelut käynnistyivät tilanteessa, jossa yli 2 000 ihmistä on saanut surmansa Israelin sotilasoperaatioiden alettua Libanonissa 2. maaliskuuta. Operaatiot käynnistyivät vain päiviä sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel olivat iskeneet kohteisiin Iranissa. Samalla noin miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan, mikä on syventänyt Libanonin jo entuudestaan vakavaa humanitaarista ja taloudellista kriisiä.
Libanonin johto toivoo, että neuvottelut johtavat tulitaukoon, Hizbollahin aseistariisuntaan sekä siihen, että uusi pitkäaikainen Israelin miehitys Etelä-Libanonissa voidaan estää. Monille libanonilaisille muisto Israelin aiemmista miehityksistä ja sodista on yhä tuore, ja pelkona on, että konflikti juurtuu jälleen pysyväksi osaksi arkea.
Rubio: prosessi, ei yksittäinen tapahtuma
Ulkoministeri Rubio painotti ennen tapaamista, että kyseessä ei ole nopea ratkaisu vaan pitkä prosessi.
Rubion mukaan neuvottelut ovat ”enemmän prosessi kuin yksittäinen tapahtuma” ja niiden vaikutuksia mitataan kuukausien ja vuosien, ei päivien aikajänteellä. Hänen mukaansa kyse on historiallisesta kokoontumisesta, jolle Yhdysvallat pyrkii rakentamaan jatkoa sekä diplomaattisesti että alueellisen turvallisuuden tasolla.
Libanonin presidentti: kärsimyksen on loputtava
Libanonin presidentti Joseph Aoun ilmaisi virallisessa lausunnossaan toiveen, että neuvottelut merkitsevät ”käännekohtaa libanonilaisten kärsimyksen päättymisessä, erityisesti etelän asukkaiden osalta”. Etelä-Libanon on kärsinyt toistuvista iskuista, väestön pakenemisesta ja infrastruktuurin tuhoutumisesta.
Aoun korosti, että ainoa kestävä ratkaisu olisi Libanonin armeijan uudelleenryhmittäminen kansainvälisesti tunnustetulle rajalle ja sen yksinomainen vastuu alueen turvallisuudesta. Presidentin mukaan turvallisuutta ei voida enää jakaa muiden aseellisten ryhmien kanssa, mikä on selkeä viesti Hizbollahin roolin rajoittamisesta.
Hizbollah torjuu neuvottelujen sitovuuden
Hizbollah on yksi Lähi-idän vahvimmista ja parhaiten aseistetuista ei-valtiollisista toimijoista. Vuonna 1982 perustettu järjestö hallitsee laajasti Libanonin pääosin šiialaisia eteläisiä alueita sekä Beirutin eteläisiä esikaupunkeja. Lisäksi Hizbollahin poliittiset liittolaiset pitävät hallussaan kaksi ministerinsalkkua Libanonin hallituksessa.
Järjestön ja Libanonin keskushallinnon suhteet ovat kiristyneet entisestään sen jälkeen, kun Hizbollah syvensi osallistumistaan Israelin ja sen tukijan Iranin väliseen konfliktiin. Ennen Washingtonin neuvotteluja Hizbollahin poliittisen neuvoston jäsen Wafiq Safa ilmoitti uutistoimisto AP:lle, ettei järjestö katso olevansa sidottu Yhdysvalloissa sovittaviin ratkaisuihin.
”Emme ole millään tavoin kiinnostuneita tai sitoutuneita Israelin ja Israelin vihollisen välisen neuvottelun tuloksiin”, Safa sanoi viitaten Israeliin vihollisena. ”Meitä ei sido se, mihin he päätyvät.”
Neuvottelupäivänä Hizbollah ilmoitti tehneensä vähintään 24 iskua Israeliin ja Israelin joukkoihin Libanonissa. Pohjois-Israelin yhteisöissä kuultiin useita kertoja raketti- ja droonihälytyksiä, mikä osoitti, että taistelut jatkuvat diplomatiasta huolimatta.
Israelin tavoitteena Hizbollahin aseistariisunta
Israel perustelee sotilasoperaatioitaan Libanonissa pyrkimyksenä hajottaa ja aseistariisua Hizbollah. Israel on taistellut järjestöä vastaan useaan otteeseen, mukaan lukien vuosien 2023 ja 2024 aikana samaan aikaan, kun Gazan sota on jatkunut.
Israelin turvallisuusjohdon näkökulmasta Hizbollah edustaa merkittävää uhkaa pohjoisrajalla pitkän kantaman rakettiarsenaalinsa, drooni- ja ohjuskykyjensä sekä Iran-yhteyksiensä vuoksi. Samaan aikaan Libanonin puolella pelätään, että pitkäkestoinen operaatio ja mahdollinen uusi miehitys syventäisivät maan poliittista hajaannusta ja taloudellista romahdusta.
Yhdysvallat ja Iran eri linjoilla Libanonin roolista
Israelin ja Libanonin keskustelujen rinnalla Yhdysvallat ja Iran ovat käyneet erillisiä neuvotteluja Pakistanissa. Iranin neuvottelijat ovat vaatineet, että Libanon sisällytetään mahdolliseen laajempaan tulitaukosopimukseen. Sekä Yhdysvallat että Israel ovat kuitenkin torjuneet tämän, korostaen, että Libanonia koskevat ratkaisut tehdään erillisessä prosessissa.
Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja kertoi BBC:lle, että Israel–Libanon-neuvottelut suunniteltiin jo kuukautta aiemmin, ennen kuin Islamabadin keskustelut Iranin kanssa varmistuivat. ”Presidentti on tehnyt selväksi, ettei Yhdysvaltain ja Iranin neuvotteluilla Islamabadissa ole yhteyttä Israel–Libanon-keskusteluihin”, virkamies sanoi.
Virkamiehen mukaan Iran ”raahasi Libanonin kansan sotaan eikä voi teeskennellä olevansa Libanonin suojelija”. Lisäksi hän painotti, ettei Iranille anneta enää mahdollisuutta sanella Libanonin tulevaisuutta.
Libanonin valtion rajallinen toimintakyky
Vaikka Libanonin johto puhuu aseistariisunnasta ja armeijan vahvistamisesta, maan kyky haastaa Hizbollahin sotilaallinen valta-asema on käytännössä hyvin rajallinen. Valtiontalouden romahdus, syvä poliittinen kriisi ja laaja korruptio ovat heikentäneet armeijan resursseja ja uskottavuutta.
Monet analyytikot katsovat, että ilman merkittävää kansainvälistä tukea ja sisäistä poliittista yksimielisyyttä Libanonin hallituksella on vain vähän käytännön mahdollisuuksia pakottaa Hizbollah luopumaan aseistaan. Tässä tilanteessa kansainväliset neuvottelut nähdään sekä mahdollisuutena vähentää jännitteitä että riskinä, jos odotukset asetetaan liian korkealle.
Alueellisen energiapolitiikan ja turvallisuuden yhteys
Turvallisuustilanne Libanonissa ja Israelin pohjoisrajalla kytkeytyy yhä tiiviimmin koko Lähi-idän energia- ja turvallisuuspolitiikkaan. Alueen vakaus vaikuttaa paitsi kansainvälisiin energiareitteihin myös investointipäätöksiin, jotka voisivat tukea maiden talouskehitystä ja jälleenrakennusta. Esimerkiksi puhtaan ja vakaasti tuotetun energian hankkeet, kuten Walesiin suunniteltu Ison-Britannian ensimmäinen pienydinvoimala, osoittavat, millaista pitkäjänteistä vakauden ja energiavarmuuden yhdistelmää moni valtio tavoittelee – toisin kuin konfliktialueilla, joissa infrastruktuuri tuhoutuu toistuvasti.
Libanonin kohdalla vastaavanlainen pitkän aikavälin visio on toistaiseksi kaukana, mutta juuri siksi nykyisiä neuvotteluja pidetään ratkaisevan tärkeinä. Ilman turvallisuutta ei ole investointeja, eikä ilman investointeja ole kestävää taloudellista pohjaa poliittiselle vakaudelle.
Tulevaisuus avoinna – diplomatia vastaan aseet
Israelin ja Libanonin välisten suorien neuvottelujen avaaminen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993 merkitsee tärkeää symbolista ja poliittista askelta. Kuitenkin se, että Hizbollah kieltäytyy tunnustamasta keskustelujen sitovuutta ja jatkaa iskujaan, osoittaa, että tie kestävään ratkaisuun on pitkä ja täynnä esteitä.
Diplomaattinen prosessi Washingtonissa voi parhaimmillaan johtaa tulitaukoon, Hizbollahin sotilaallisen roolin kaventumiseen ja Libanonin armeijan aseman vahvistumiseen. Pahimmillaan se jää vain väliaikaiseksi hengähdystauoksi, jonka aikana taistelut jatkuvat ja siviilit kantavat suurimman hinnan.
Varmaa on vain se, että yli 2 000 kuollutta ja miljoona kodeistaan paennutta ihmistä ovat karu muistutus siitä, kuinka kiireellinen pysyvän ratkaisun tarve on – sekä Libanonille että koko alueelle.
Ei sisällä instagram post:eja
