Shell jatkoi öljyn pumppaamista Nigerian putkessa vuosia saastumisnäytöistä huolimatta
Brittiläinen monikansallinen öljyjätti Shell jatkoi vuosien ajan toimintaansa keskeisellä öljyputkella Nigeriassa, vaikka yhtiö tiesi sen aiheuttavan laajaa ympäristön pilaantumista. BBC:n haltuunsa saamat sisäiset asiakirjat – sähköposteja, muistioita ja esityksiä – osoittavat, että Shell ohitti sekä omat tekniset standardinsa että henkilöstönsä varoitukset.
Nembe Creek -runkojohto: kriittinen, kallis ja ongelmallinen
Kiistan keskiössä on noin 96,5 kilometrin pituinen Nembe Creek Trunk Line -runkojohto, joka kulkee sisämaan öljykentiltä rannikon käsittely- ja vientilaitoksiin Nigerian eteläisessä Nigerjoen suistossa. Putki, jonka Shell myi eteenpäin vuonna 2023, oli yksi yhtiön suurimmista ja kalleimmista infrastruktuurihankkeista Nigeriassa – ja samalla yksi ongelmallisimmista.
Putki pystyi kuljettamaan jopa 150 000 tynnyriä raakaöljyä päivässä, mutta sitä vaivasivat toistuvat vuodot, massiivinen öljyn laiton anastaminen ja rakenteelliset viat. Öljyvarasryhmät porasivat putkeen laittomia liitäntöjä, syöttivät öljyä tankkeihin ja veneisiin ja jalostivat sitä alkeellisissa, suistoon kätketyissä laitoksissa.
Decennien öljyvuodot ovat tuhonneet Nigerjoen suiston
Nigerjoen suisto on yksi maailman pahimmin öljystä saastuneista alueista. YK:n arvioiden mukaan vuodesta 1958 lähtien, jolloin Shell kuljetti ensimmäisen öljylastinsa Nigeriasta, maahan on valunut vähintään 13 miljoonaa tynnyriä – noin 1,5 miljoonaa tonnia – raakaöljyä yli 7 000 vuototapauksessa.
Suiston kosteikot, mangrovemetsät ja kalavedet ovat monin paikoin muuttuneet mustiksi öljyisiksi soiksi. Sedimentit ovat saastuneita, ja kalakannat sekä simpukat ja muut merenelävät ovat romahtaneet. Paikalliset yhteisöt raportoivat lisääntyneistä terveysongelmista, kuten ihosairauksista ja hengitystieoireista.
Billen yhteisö: kalavedet myrkyttyivät ja toimeentulo romahti
Bille on jokisuistoalueella sijaitseva yhteisö, joka koostuu 45 saaresta Nembe Creek -putken läheisyydessä. BBC:n vieraillessa Billelä monet asukkaat kuvasivat, miten ennen elinvoimaiset kalavedet ovat muuttuneet myrkyllisiksi ja käyttökelvottomiksi.
64-vuotias kalastaja Balafama Augustus Bruce kertoo, että ennen vuotta 2011 alue oli kaunis ja eläväinen.
Hänen mukaansa ennen vuotoja verkoista nousi runsaasti erilaisia kaloja – sardiineja, monneja, tilapioita ja jopa ostereita. Nyt saalista on vaikea löytää, ja monet kalat ovat epämuodostuneita tai kuolleita.
“Ennen kalastimme tässä. Vuotojen aiheuttamien vahinkojen takia kukaan ei enää kalasta täällä. Olen köyhtynyt, elän kädestä suuhun”, Bruce sanoo.
Billen asukkaat ja muut Nigerjoen suiston yhteisöt ajavat parhaillaan kansainvälistä oikeusjuttua Shelliä vastaan Iso-Britanniassa. He vaativat yhtiötä vastuuseen yli sadasta vuodosta, jotka liittyvät öljyn varkauksiin ja laittomaan jalostukseen vuosina 2011–2013. Oikeusjutussa haetaan noin miljardin dollarin (noin 742 miljoonan punnan) korvauksia ja varoja ympäristön puhdistamiseen.
Sisäiset varoitukset jo vuodesta 2008
BBC:n haltuunsa saamista asiakirjoista käy ilmi, että Shellin johto oli tietoinen riskeistä jo varhain. Lokakuussa 2008 käydyssä sisäisessä sähköpostiketjussa yhtiön silloinen tekninen varatoimitusjohtaja Markus Droll kyseenalaisti päätöksen jatkaa Nembe Creek -runkojohdon käyttöä normaalien ohjeiden vastaisesti.
Droll varoitti, että uusi massiivinen räjähdys tai hyökkäys voisi pakottaa Shellin sulkemaan tuotannon kokonaan. Hän kyseenalaisti, olivatko turvatoimet riittäviä, ja vihjasi, että muutkin putkiosuudet saattaisivat olla heikossa kunnossa. Rahoituksen puute ei hänen mukaansa saanut olla este korjaaville toimille:
“Tämä lähestymistapa saa minut teknisenä varatoimitusjohtajanasi melko epämukavaksi”, hän kirjoitti.
Alueellinen johtaja Ann Pickard vastasi sähköpostiin moittimalla Drollia siitä, ettei tämä ollut merkinnyt viestiä “oikeudellisesti suojatuksi”, mikä olisi rajoittanut sen käyttöä mahdollisissa oikeusprosesseissa. Pickardin mielestä toiminnan jatkaminen edusti “pienempää riskiä ihmisille ja ympäristölle” kuin muut vaihtoehdot – vaikka hän myönsi, että seurauksia jouduttaisiin mahdollisesti käsittelemään tulevaisuudessa.
Vuonna 2012 putki luokiteltiin sisäisesti punaiselle tasolle
Yksi BBC:n hankkimista asiakirjoista on aiemmin luottamuksellinen lomake vuodelta 2012, jolloin Billen alueen vuotojen väitetään olleen pahimmillaan.
Asiakirjassa Shell tunnustaa, ettei Nembe Creek -putki enää täyttänyt yhtiön omia teknisiä standardeja. Tietyt osuudet oli luokiteltu “punaiselle” tasolle laajojen laittomien liitäntöjen takia – näissä kohdissa varkaat olivat poranneet putkeen reiän ja asentaneet oman johdon öljyn imemistä varten.
Shellin omien määritelmien mukaan punainen luokitus edellytti joko välitöntä putkilinjan sulkemista tai välittömiä korjaavia toimia. Silti asiakirja osoittaa, että johto päätti jatkaa pumppausta. Perusteluna esitettiin, että putken sulkeminen voisi johtaa “merkittävään määrään uusia laittomia liitäntöjä” muualla järjestelmässä.
Shellin mukaan päätökset tehtiin monimutkaisessa toimintaympäristössä, jossa öljyn laajamittainen varkaus, laiton jalostus ja aseellinen militanssi olivat arkipäivää. Yhtiö väittää tehneensä tiivistä yhteistyötä Nigerian viranomaisten ja paikallisyhteisöjen kanssa vuotojen ehkäisemiseksi ja puhdistamiseksi riippumatta niiden syystä.
Paikallisjohtajat syyttävät Shelliä välinpitämättömyydestä
Billen paikallisjohtajien neuvoston tiedottaja, päällikkö Boma Renner Dappa, myöntää, että öljyn varkaus on ollut alueella laajamittaista. Hänen mukaansa tämä ei kuitenkaan vapauta Shelliä vastuusta, koska vuodot tapahtuivat yhtiön omasta infrastruktuurista.
“Heitä ei kiinnosta, mitä sinulle tapahtuu. Heitä kiinnostaa vain voiton tekeminen”, Dappa sanoo ja kuvaa, kuinka ihmisten elinkeinot ovat kadonneet ja terveysvaikutukset ovat vielä suurelta osin tuntemattomia.
“Kaikki, mitä tässä ympäristössä on tapahtunut, on seurausta huolimattomuudesta”, hän lisää.
Pelko sisäisestä auditoinnista: ”saattaa tehdä enemmän haittaa kuin hyvää”
Muita BBC:n hankkimia tiedostoja ovat sähköpostiketjut vuodelta 2013, joissa Shellin johtajat pohtivat mahdollista auditointia öljynvarkauksien hallinnasta ja putki-infrastruktuurin kunnosta vuosina 2009–2012.
Silloinen Shellin Nigerian maapuolen omaisuuksista vastannut johtaja Vincent Holtam varoitti kollegoitaan, että auditointi voisi “tehdä enemmän haittaa kuin hyvää”.
Hänen mukaansa oli todennäköistä, että auditointi arvioisi tilanteen “täysin hyväksymättömäksi”, mikä voisi altistaa yhtiön hallituksen öljyhäviövaateille sekä yhteisöjen korvausvaatimuksille. Asiakirjoista ei käy ilmi, toteutettiinko auditointi lopulta.
Projekt Madrid: “erittäin luottamuksellinen” hanke hallita vuotoja
Maaliskuussa 2013 Shell käynnisti asiakirjojen mukaan “erittäin luottamuksellisen” hankkeen nimeltä Project Madrid selvittääkseen, miten Nigerian vuotoihin tulisi suhtautua strategisesti.
36-sivuinen sisäinen esitys arvioi, että pelkästään Nembe Creek -putken ympärillä toimi noin 100 laitonta jalostamoa. Niiden aiheuttaman saastumisen arvioitiin ulottuvan noin 9 000 hehtaarin (22 000 hehtaarin) vesialueelle ja samankokoiselle maa-alueelle.
Esityksen mukaan Shellin tiimit puhdistivat 18 ilmoitettua vuotoa, vaikka bunkrauspisteitä – eli putkeen tehtyjä laittomia liitäntöjä – arvioitiin olleen noin 60. Johdolle esiteltiin useita vaihtoehtoja: lyhyistä huoltokatkoista ja peruskorjauksista aina vuosia kestäviin tuotannon keskeytyksiin, joiden aikana olisi pyritty kitkemään öljynvarkaus ja korjaamaan infrastruktuuri perusteellisesti.
Asiakirjat eivät paljasta, mihin vaihtoehtoon lopulta päädyttiin. Tiedossa kuitenkin on, että runkoputki palasi käyttöön useiden väliaikaisten huoltokatkojen jälkeen vuoden 2013 aikana.
Shell: asiakirjat irrotettu kontekstista
Shellin tiedottaja korostaa, että BBC:lle luovutetut asiakirjat “on valikoitu ja esitetty ilman kriittistä kontekstia Nigerjoen suiston toimintaympäristöstä tuohon aikaan”. Yhtiön mukaan pelkät yksittäiset dokumentit eivät heijasta “laajamittaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen” liittyvien haasteiden kokonaiskuvaa.
Shell kertoo tehneensä merkittäviä toimia öljynvarkauksien torjumiseksi, mutta väittää Nigerian heikon turvallisuustilanteen tehneen infrastruktuurin suojelemisen käytännössä mahdottomaksi. Yhtiö muistuttaa myös, että sen näkemyksen mukaan osa Billen asukkaista osallistui öljyn anastamiseen.
Nigerian hallitusta pyydettiin kommentoimaan Shellin väitettä, jonka mukaan viranomaiset eivät kyenneet puuttumaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Vastausta ei ole toistaiseksi saatu.
Oikeusjuttu Lontoossa: kuka kantaa vastuun?
Ison-Britannian oikeudessa Billen ja muiden Nigerjoen suiston yhteisöjen asiamiehenä toimiva Leigh Day -asianajotoimisto väittää, että Shell plc Lontoossa teki lopulta keskeiset päätökset, jotka johtivat ympäristön tuhoutumiseen Nigeriassa. Tavoitteena on saada emoyhtiö vastuuseen saastumisesta, joka “varjostaa ihmisten elämää vielä tänäkin päivänä”.
Shellin mukaan se “uskoo vahvasti oman kantansa oikeellisuuteen” ja aikoo puolustautua jämäkästi oikeudenkäynnissä, joka on määrä käydä ensi vuonna. Yhtiö kertoo keskustelleensa kolmen asiakirjoissa mainitun entisen johtajan kanssa, mutta kukaan heistä ei halunnut kommentoida asiaa julkisesti.
“Emme hyödy mitään – me vain kärsimme”
Monille Billen asukkaille oikeusprosessi on viimeinen toivo saada ympäristö puhdistettua. 49-vuotias periwinkle-simpukoiden kerääjä Taminoibitein Philip kertoo, että nämä Nigerjoen suiston herkkuna pidetyt merietanat ovat nykyään harvassa.
“Kun menet mangroveen, et enää näe periwinkle-simpukoita”, hän sanoo. “Ja haju tappaa meidät… toisissa paikoissa on raakaöljyä, toisissa kaasua.”
Philipin mukaan yhteisö ei ole hyötynyt öljyvaroista, vaikka putkesta on kulkenut miljardeja dollareita arvoa vuosikymmenten aikana. “Me emme hyödy. Me vain kärsimme.” Hänen toiveensa on, että oikeus määrää Shellin puhdistamaan jokivedet: “Tulkoon Shell ja huuhdelkoon joki meille puhtaaksi.”
Ympäristövahingot ja mielenosoitukset: globaali ilmiö
Nigerjoen suiston tapaus heijastaa laajempaa ilmiötä, jossa paikallisyhteisöt ympäri maailmaa nousevat vastustamaan suuryritysten aiheuttamia ympäristötuhoja ja oikeuden puutetta. Ympäristön pilaantuminen, koettu viranomaisten ja yhtiöiden välinpitämättömyys sekä oikeusprosessien hitaus johtavat yhä useammin jännitteisiin ja avoimiin yhteenottoihin.
Samanlaisia jännitteitä nähtiin hiljattain myös Euroopassa, kun Southamptonissa järjestetty mielenosoitus kärjistyi väkivaltaiseksi ja poliiseja kohti heiteltiin esineitä Henry Nowakin murhasta nousseessa mielenosoituksessa Southamptonissa. Vaikka tapahtumien tausta ja mittakaava ovat erilaiset kuin Nigeriassa, molemmissa tapauksissa yhteinen nimittäjä on kokemus epäoikeudenmukaisuudesta ja halu saada vastuulliset tahot tilille teoistaan.
Ei sisällä instagram post:eja
