Zelensky ja Trump tapaavat Floridassa – tavoitteena sopu Venäjän hyökkäyssodan lopettamisesta
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky on vahvistanut, että hän tapaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Floridassa tulevana viikonloppuna. Sunnuntaille suunnitellun huippukokouksen päätavoitteena on edistää neuvotteluja Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan lopettamiseksi.
20-kohtainen rauhansuunnitelma ja turvallisuustakuiden neuvottelut
Zelensky kertoi, että Floridan tapaamisessa keskitytään erityisesti Yhdysvaltojen välittämään 20-kohtaiseen rauhansuunnitelmaan sekä erilliseen asiakirjaan, joka koskee Yhdysvaltain antamia turvallisuustakuita Ukrainalle. Kyseinen suunnitelma on päivitys aiemmasta 28-kohtaisesta luonnoksesta, jonka laati Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff ja jota pidettiin laajalti Venäjälle suotuisana.
Ukraina on sittemmin onnistunut neuvottelemaan useita muutoksia suunnitelmaan, pyrkien tasapainoisempaan ja maan suvereniteettia paremmin kunnioittavaan ratkaisuun. Zelensky korosti, että ennen vuodenvaihdetta voidaan hänen mukaansa saada aikaan merkittäviä päätöksiä, jos poliittista tahtoa löytyy.
Neuvottelut etenevät myös Moskovan ja Washingtonin välillä
Samaan aikaan Kremlin mukaan presidentti Vladimir Putinin korkea neuvonantaja on jatkanut puhelinkeskusteluja Yhdysvaltain viranomaisten kanssa. Venäjä on ilmoittanut sitoutuvansa jatkamaan neuvotteluprosessia ja kuvannut edistymistä “hidasta mutta vakaata”.
Moskova ei kuitenkaan ole julkisesti kommentoinut Zelenskyn tarjousta, jonka mukaan Ukraina voisi vetää joukkojaan taaksepäin Itä-Ukrainan Donbasissa, jos Venäjä tekisi samoin omilta asemiltaan. Juuri Donbasin tulevaisuus ja alueellinen hallinta ovat yksi neuvottelujen vaikeimmista kysymyksistä.
Demilitarisoitu talousvyöhyke Donbasiin?
Yhdysvaltain esittämässä rauhunsuunnitelmassa hahmotellaan Itä-Ukrainaan käytännössä demilitarisoitua vyöhykettä, jolle kummankaan osapuolen joukot eivät saisi sijoittua. Ratkaisulla pyrittäisiin kiertämään vaikea kiistakysymys kiistellyn alueen lopullisesta oikeudellisesta omistuksesta, keskittyen sen sijaan turvallisuuteen ja taloudelliseen toimeliaisuuteen.
Zelensky viittasi keskiviikkona mahdollisuuteen, että Ukraina voisi vetäytyä jopa 40 kilometrin päähän nykyiseltä rintamalinjalta itäosissa, jolloin alueelle voitaisiin perustaa niin sanottu “vapaa talousvyöhyke”. Vastineeksi Venäjän olisi vedettävä joukkojaan vastaavasti pois Donbasin venäläisjoukkojen miehittämiltä alueilta.
Ukraina näkee tällaisen demilitarisoidun talousvyöhykkeen keinona yhdistää turvallisuus, investoinnit ja jälleenrakennus – ilman että se luopuisi muodollisesti vaatimuksistaan omiin kansainvälisesti tunnustettuihin rajoihinsa.
Turvallisuustakuut Naton 5. artiklan mallin mukaan
Viimeisimpien vuotaneiden tietojen mukaan päivitetty rauhunsuunnitelma sisältää voimakkaita turvallisuustakuita Ukrainalle. Yhdysvallat ja Euroopan maat sitoutuisivat tarjoamaan suojan, joka muistuttaa Naton 5. artiklaa: uusi Venäjän hyökkäys laukaistaisi automaattisen sotilaallisen tuen Ukrainalle.
Suunnitelman mukaan Ukrainan asevoimien vahvuus säilyisi noin 800 000 sotilaassa, vaikka Moskova on aiemmin vaatinut merkittäviä leikkauksia Ukrainan armeijan kokoon. Tämä on yksi kohdista, joiden arvioidaan olevan Venäjälle vaikeita hyväksyä.
Zaporižžjan ydinvoimala ja aluekysymykset vaikeimpina solmukohtina
Zelensky on toistuvasti painottanut, että kaksi kaikkein vaikeinta neuvottelukysymystä ovat alueellinen koskemattomuus sekä Euroopan suurimman ydinvoimalan, Venäjän joukkojen hallussa olevan Zaporižžjan ydinvoimalan, tulevaisuus.
Valkoinen talo on ehdottanut, että Ukraina ja Venäjä jakaisivat voimalan tuottaman energian, vaikka alue on tällä hetkellä venäläisjoukkojen miehittämä. Tällainen järjestely voisi olla teknisesti toteutettavissa, mutta se herättää kysymyksiä turvallisuudesta, valvonnasta ja kansainvälisestä oikeudesta.
Korkean tason yhteydet: Witkoff, Kushner ja puhelinneuvottelut
Floridan huippukokouksen varmistuminen tuli pian sen jälkeen, kun Zelensky kertoi puhuneensa Trumpin pääneuvottelijoiden, erityislähettiläs Steve Witkoffin ja tämän vävyn Jared Kushnerin, kanssa tunnin mittaisessa puhelussa joulupäivänä.
Zelensky kuvaili viimeisintä neuvottelukierrosta “todella hyväksi keskusteluksi”, jonka aikana syntyi hänen mukaansa uusia ideoita sodan päättämiseksi. Lisäksi hän sai perjantaina tuoreimman tilannekatsauksen teknisistä neuvotteluista maansa pääneuvottelijalta Rustem Umerovilta.
Aiemmin helmikuussa Valkoisessa talossa järjestetty tapaaminen Zelenskyn ja Trumpin välillä ajautui vihamieliseen sanaharkkaan, mutta lokakuun uudempi vierailu Washingtonissa sujui selvästi rakentavammissa merkeissä. Floridan kokous nähdäänkin mahdollisuutena jatkaa nyt hieman rauhoittunutta dialogia.
Kremlin sisäpiiri aktiivisessa roolissa
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vahvisti, että Venäjän ja Yhdysvaltain delegaatioiden väliset keskustelut jatkuvat myös tulevina päivinä. Viime viikonloppuna Miamissa pidetyn tapaamisen jälkeen, jossa Venäjää edusti presidentti Putinin erityislähettiläs Kirill Dmitrijev, on käyty lisää puhelinkeskusteluja muun muassa Putinin lähipiiriin kuuluvan Juri Ušakovin johdolla.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova syytti samalla useita länsieurooppalaisia maita siitä, että nämä pyrkisivät hänen mukaansa sabotoimaan saavutettua diplomaattista edistystä. Lausunto kuvastaa, kuinka herkkiä ja poliittisesti latautuneita neuvottelut ovat myös Moskovan sisäisessä keskustelussa.
Taistelut jatkuvat – sota ei pysähdy neuvotteluiden ajaksi
Vaikka diplomaattinen rintama on selvästi aktivoitunut, sotatoimet eivät ole tauonneet. Ukrainan viranomaiset ovat raportoineet ainakin neljästä kuolonuhrista ilmaiskuissa 25. joulukuuta aamusta lähtien. Ukrainan ilmavoimien mukaan 73 miehittämätöntä lennokkia ammuttiin alas yön aikana.
Myös Venäjä ilmoitti torjuneensa yön aikana useita ohjuksia ja lennokkeja, mukaan lukien brittiläisvalmisteisia Storm Shadow -ohjuksia. Ukrainan ilmavoimat puolestaan kertoivat iskeneensä öljy- ja kaasunjalostamoihin Rostovin ja Krasnodarin alueilla, mikä painostaa Venäjän sotataloutta ja logistiikkaa.
Media- ja kustannusmaailma seuraa tarkasti sotaa ja sen kertomuksia
Kansainvälinen julkinen keskustelu sodasta, sen taustoista ja mahdollisesta rauhasta näkyy myös kulttuurin ja kustannusmaailman tasolla. Esimerkiksi tapaus, jossa lastenkirjailija David Walliams pudotettiin HarperCollinsin kirjoittajalistalta ja kustantaja lopetti uusien teosten julkaisemisen, on herättänyt keskustelua siitä, miten kustantamot ja media suhtautuvat kiistanalaisiin aiheisiin ja mielipiteisiin. Tapausta taustoitetaan tarkemmin artikkelissa David Walliams pudotettiin HarperCollinsin kirjoittajalistalta – kustantaja lopettaa uusien teosten julkaisemisen, joka kuvaa, miten laajasti geopoliittiset jännitteet ja sensuurikeskustelu voivat ulottua myös kirjallisuuteen ja viihteeseen.
Kun Zelensky ja Trump valmistautuvat tapaamiseensa Floridassa, sekä diplomaattiset käytävät että kansainvälinen mediakenttä seuraavat tarkasti, muuttuuko Ukrainan sota vihdoin neuvottelupöydässä kohti pysyvämpää ratkaisua.
Ei sisällä instagram post:eja
