Trump hyökkää takaisin: kutsuu Iran-äänestyksessä vastaan äänestäneitä ”epäisänmaallisiksi”

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on hyökännyt jyrkästi kongressiedustajia vastaan, jotka äänestivät hänen sotavaltuuksiensa rajoittamisesta Iranin konfliktissa. Trump leimasi ryhmän Truth Social -julkaisussaan ”epäisänmaallisiksi” ja syytti erityisesti demokraatteja sekä neljää oman puolueensa republikaania.

Edustajainhuone jarruttaa Iranin sodan laajentamista

Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi keskiviikkona päätöslauselman, joka pyrkii estämään Trumpia ryhtymästä uusiin sotilaallisiin toimiin Irania vastaan ilman kongressin lupaa. Kyseessä on niin sanottu war powers -päätöslauselma, jonka tavoitteena on rajoittaa presidentin valtuuksia käydä sotaa ilman lainsäätäjien suostumusta.

Äänestys meni läpi niukasti äänin 215–208. Päätöslauselma velvoittaisi presidenttiä joko vetämään Yhdysvaltain joukot pois konfliktista tai hakemaan kongressilta nimenomaisen hyväksynnän sotatoimille.

Kyseessä oli edustajainhuoneen neljäs yritys rajoittaa Trumpin sotavaltuuksia Iranin sodan yhteydessä. Senaatti hyväksyi jo toukokuussa samansisältöisen aloitteen, mutta ei ole vielä järjestänyt täysistunnon lopullista äänestystä.

Trump: ”Merkityksetön äänestys” ja ”epäisänmaallinen temppu”

Trump reagoi päätökseen nopeasti Truth Social -palvelussa julkaistulla viestillä. Hänen mukaansa edustajainhuoneen hyväksymä päätöslauselma on käytännössä merkityksetön ja ajoitukseltaan vahingollinen kesken hänen mukaansa ”viimeisten neuvottelujen” Iranin sodan lopettamiseksi.

”Eilen, merkityksettömässä äänestyksessä, edustajainhuone päätti – 4 huonoa republikaania ja kaikki ‘Dumocrats’ – rajoittaa sotavaltuuksiani, aivan keskellä lopullisia neuvotteluja sodan lopettamiseksi Iranin islamilaisen tasavallan kanssa. Kuka tekisi jotain noin epäisänmaallista?”, Trump kirjoitti.

Trump jatkoi torstaina julkaisemassaan viestissä hyökkäystä demokraatteja vastaan ja väitti heidän olevan ”Trump Derangement Syndromen” riivaamia – eli hänen mukaansa pakkomielteisen Trump-vastaisuuden sokaisemia. Hän väitti demokraattien mieluummin näkevän Yhdysvaltain epäonnistuvan kuin hyväksyvän hänelle uuden poliittisen voiton.

Neljän republikaanin ”suurieleinen” kapina

Trumpin erityinen raivo kohdistui neljään republikaaniedustajaan, jotka äänestivät yhdessä demokraattien enemmistön kanssa päätöslauselman puolesta. Nämä olivat Thomas Massie, Brian Fitzpatrick, Tom Barrett ja Warren Davidson.

”Nuo neljä republikaania, se on aivan eri tarina – he ovat pelkkiä huomionhakijoita! Heidän pitäisi hävetä itseään”, Trump kirjoitti viitaten heihin englanninkielisellä termillä ”grandstanders”.

Michiganista valittu republikaani Tom Barrett perusteli äänestystään sillä, että perustuslain mukaan vain kongressilla on valta julistaa sota. ”Kongressi yksin julistaa sodan, ja siitä meidän on pidettävä tiukasti kiinni”, Barrett sanoi. Kysyttäessä, pelkääkö hän kostotoimia Trumpilta, Barrett totesi äänestävänsä omantuntonsa mukaan sen puolesta, minkä näkee oikeaksi, ja olevansa valmis kantamaan seuraukset.

Demokraattien puolelta merkittävä käänne nähtiin Mainen edustajan Jared Goldenin kohdalla. Hän oli aiemmin vastustanut vastaavia sotavaltuuksia rajoittavia aloitteita, mutta tällä kertaa hän asettui niitä tukemaan, mikä vahvisti demokraattien yhtenäistä rintamaa.

Vallan kolmijako ja presidentin sotavaltuudet puntarissa

Valkoinen talo on mitätöinyt edustajainhuoneen päätöksen merkityksen ja kuvannut sitä perustuslain vastaiseksi yritykseksi riisua presidenttiä hänen komentajanjoukkovaltuuksistaan. Juridisesti päätöslauselman voima onkin epäselvä.

Kyseessä on rinnakkainen päätöslauselma (concurrent resolution), joka ei edes senaatin mahdollisen hyväksynnän jälkeen vaadi presidentin allekirjoitusta tullakseen voimaan. Samalla se on altis oikeudelliselle haastamiselle, jos se tulkitaan yritykseksi rajoittaa toimeenpanovallan perustuslaillisia oikeuksia.

Silti äänestys nähdään poliittisesti merkittävänä signaalina. Se korostaa kongressin halua palauttaa perustuslaissa säädettyä vallanjakoa, jossa lainsäädäntövalta kontrolloi sodankäyntiä, ja rajoittaa liittovaltion hallinnon taipumusta laajentaa presidentin sotavaltuuksia ilman selkeää poliittista mandaattia.

Sisäiset ristiriidat repivät republikaanipuoluetta

Äänestys Iranin sotavaltuuksista oli uusin osoitus kasvavista jakolinjoista Trumpin johtamassa republikaanipuolueessa. Vain muutamaa päivää aiemmin konservatiivien kapina kongressissa pakotti hallinnon vetäytymään 1,8 miljardin dollarin suuruisesta ”anti-weaponization”-rahastosta, jonka oli tarkoitus tukea poliittisia liittolaisia ja vastata viranomaisten väitettyyn vallan väärinkäyttöön.

Nyt neljän republikaanin irtiotto sotavaltuuskysymyksessä vahvistaa kuvaa puolueesta, jossa osa edustajista on valmis haastamaan presidentin, kun kyse on perustuslaillisista valtaoikeuksista, ulkopolitiikan suunnasta ja sodankäynnin rajoista.

Vaikutus Iranin sotaan, bensan hintaan ja mielipiteisiin

Vaikka päätöslauselmaa pidetään osin symbolisena, se lisää painetta Valkoista taloa kohtaan löytää tie ulos Iranin sodasta. Konfliktin seurauksena öljymarkkinat ovat heilahdelleet, ja bensan hinnan nousu on alkanut tuntua amerikkalaisten arjessa – tekijä, joka on perinteisesti poliittisesti herkkä vaalikysymys.

Samalla yleinen mielipide on kääntynyt yhä kriittisemmäksi pitkään jatkunutta ja epäselvien tavoitteiden varassa olevaa sotilaallista läsnäoloa kohtaan. Julkinen vastustus sodalle on kasvanut, mikä näkyy sekä mielipidemittauksissa että kongressin lisääntyneenä halukkuutena rajoittaa presidentin vapautta eskaloida konfliktia.

Trumpin kannalta tilanne on kaksijakoinen: toisaalta hän pyrkii esiintymään vahvana komentajana, joka ei taivu vastustajiensa edessä, toisaalta hän on sidottu kasvavaan paineeseen osoittaa, että sota voidaan lopettaa ilman, että Yhdysvallat menettää kasvojaan tai turvallisuutensa.

Poliittisen vallan ja ihmissuhdedraaman risteyskohdat

Yhdysvaltain sisäpolitiikan kovassa pelissä henkilökohtaiset lojaalisuudet, valtakamppailut ja julkinen mielikuva sekoittuvat tiiviisti. Samanlaista dynamiikkaa nähdään myös viihde- ja julkkismaailmassa, jossa taloudellinen valta, maine ja yksityiselämän dramaattiset käänteet kulkevat käsi kädessä. Hyvä esimerkki tästä on tapaus, jossa Sofia Belórfin miljonäärimies, hänen vaimonsa Tijana ja kolmiodraama Jeff Coheniin liittyen nostivat esiin kysymyksiä vallasta, uskollisuudesta ja julkisesta imagosta – aivan kuten Washingtonissa käynnissä oleva kiista sotavaltuuksista heijastaa vallan ja uskollisuuden rajoja poliittisella näyttämöllä.

Ei sisällä instagram post:eja