Teksaasin valamiehistö vapautti poliisin syytteistä Uvalden koulusurman hoitamisesta

Teksaasilainen valamiehistö on todennut poliisikonstaapeli Adrian Gonzalesin syyttömäksi kaikkiin häntä vastaan nostettuihin syytteisiin, jotka liittyivät vuoden 2022 Uvalden koulusurman aikaisiin toimiin – tai toimettomuuteen. Gonzalesia syytettiin siitä, että hän laiminlöi velvollisuutensa suojella lapsia Robb Elementary -alakoulussa, jossa 18-vuotias hyökkääjä surmasi 19 oppilasta ja kaksi opettajaa.

Tapauksen oikeudenkäynnistä tuli yksi Yhdysvaltain harvoista esimerkeistä, joissa poliisia on syytetty rikosoikeudellisesti lasten suojelematta jättämisestä kouluampumisen aikana. Syyttäjät katsoivat, että Gonzales, 52, epäonnistui ratkaisevalla hetkellä – mutta valamiehistö hylkäsi väitteet noin seitsemän tunnin harkinnan jälkeen.

Taustalla yksi Yhdysvaltain tuhoisimmista koulusurmista

Robb Elementary -koulun ampuminen Uvaldessa, Texasissa, toukokuussa 2022 järkytti koko Yhdysvaltoja. 18-vuotias aseistautunut hyökkääjä tunkeutui kouluun ja tappoi 19 alakoululaista ja kaksi opettajaa, ennen kuin poliisi lopulta ampui hänet.

Liittovaltion oikeusministeriön vuonna 2024 julkaistun raportin mukaan paikalle saapui kaiken kaikkiaan lähes 400 lainvalvontaviranomaista eri yksiköistä. Silti kului 77 minuuttia siitä, kun ensimmäiset poliisit saapuivat kouluun, siihen hetkeen, kun hyökkääjä lopulta pysäytettiin. Raportti kuvaili tilannetta räikeäksi esimerkiksi siitä, kuinka hidas ja sekava viranomaisten reagointi voi pahentaa uhrien kohtaloa.

Syytteet: 29 kohtaa lasten vaarantamisesta

Adrian Gonzales oli syytettynä 29 syytekohdasta, jotka liittyivät sekä 19 kuolleen oppilaan että 10 selviytyneen lapsen väitettyyn hylkäämiseen ja vaarantamiseen. Syyttäjien mukaan Gonzales oli ensimmäinen poliisi, joka saapui koululle, ja hänellä olisi ollut velvollisuus ryhtyä välittömiin toimiin hyökkääjän pysäyttämiseksi.

Erikoissyyttäjä Bill Turner painotti loppulausunnoissaan, ettei poliisi voi seistä sivussa, kun lapset ovat hengenvaarassa. Turnerin mukaan ratkaisevat minuutit ammuskelun alussa olisivat voineet pelastaa henkiä, jos hyökkääjä olisi kohdattu heti.

Puolustuksen mukaan syyttäjät kuitenkin etsivät syntipukkia traagisen päivän aiheuttamalle tuskalle. Gonzalesin asianajaja Jason Goss kuvaili syytteitä yritykseksi vierittää kollektiivisen epäonnistumisen vastuu yhden rivipoliisin harteille ja saada hänet „maksamaan siitä päivästä aiheutunut kipu“.

Valamiehistön ratkaisu: syytön kaikkiin syytekohtiin

Kolme viikkoa kestäneen oikeudenkäynnin päätteeksi valamiehistö vapautti Gonzalesin kaikista 29 syytekohdasta. Päätös syntyi noin seitsemän tunnin harkinnan jälkeen. Vapauttava tuomio tarkoittaa, että rikosoikeudellisesti Gonzales ei ole vastuussa siitä, ettei hän edennyt välittömästi kohti hyökkääjää tai yrittänyt pysäyttää tätä aikaisemmin.

Päätös herättää laajaa keskustelua siitä, missä kulkee yksittäisen poliisin rikosoikeudellinen vastuu tilanteissa, joissa organisaation, komentoketjun ja koulutuksen puutteet ovat ilmeisiä. Monien uhrien omaisten kannalta ratkaisua on vaikea hyväksyä, vaikka se ei poista mahdollisuutta siviilikanteisiin ja muihin oikeudellisiin toimiin viranomaisia vastaan.

Liittovaltion raportti: „kiireellisyyden puute“ ja johtajuuden romahtaminen

Yhdysvaltain oikeusministeriön vuoden 2024 raportti Uvalden tapahtumista oli poikkeuksellisen tyly. Raportissa kuvattiin viranomaisvastetta „kiireellisyyden puutteeksi“ ja todettiin, etteivät poliisit ymmärtäneet tilanteen olevan aktiivinen kouluampuminen, joka edellyttää välitöntä hyökkääjän kohtaamista.

Raportin mukaan Uvalden operaatiossa ilmeni „ketjuuntuneita johtajuuden, päätöksenteon, taktiikan, ohjeistusten ja koulutuksen epäonnistumisia“. Käytännössä tämä tarkoitti, että paikalla olleet kymmenet ja lopulta sadat poliisit odottivat selkeitä käskyjä sen sijaan, että olisivat murtautuneet luokkahuoneeseen ja yrittäneet pysäyttää ampujan mahdollisimman nopeasti.

Hidas reagointi johti siihen, että Uvalde nousi esimerkiksi siitä, miten viranomaisten päätöksenteko kriisitilanteessa voi joutua suurennuslasin alle. Vastaavia viivytyksiä ja puutteellisia tietoja on nähty myös muualla liikenne- ja turvallisuussektorilla, kuten Manchester–Lontoo-haamujunaa koskevassa rautatiepäätöksessä, jonka on myönnetty perustuneen puutteellisiin tietoihin. Nämä tapaukset korostavat, kuinka kriittistä on, että päättäjillä ja toimijoilla on oikea ja ajantasainen tilannekuva.

Omaisten korvaukset ja oikeudenkäyntien jatko

Uhrien perheet ovat hakeneet oikeutta monin eri tavoin. Vuonna 2024 Uvalden kaupunki sopi 2 miljoonan dollarin (noin 1,49 miljoonan punnan) suuruisesta korvauksesta uhrien omaisten kanssa. Sopimus liittyi kaupungin vastuuseen viranomaistoimista ja hätätilanteen hoitamisesta.

Samalla Uvalden tapaus on vauhdittanut keskustelua poliisien koulutuksesta, toimintamalleista kouluampumisissa ja siitä, miten viranomaisia voidaan asettaa tilivelvollisiksi. Vaikka Gonzalesin vapauttava tuomio sulkee yhden rikosoikeudellisen luvun, lukuisat siviilikanteet ja poliittiset prosessit jatkuvat edelleen.

Harvinainen esimerkkitapaus poliisin rikosoikeudellisesta vastuusta

Gonzalesin oikeudenkäynti oli poikkeuksellinen, sillä Yhdysvalloissa poliiseja syytetään harvoin siitä, etteivät he ole suojelleet uhreja riittävän aktiivisesti. Usein huomio keskittyy päinvastaiseen ongelmaan – liialliseen voimankäyttöön. Uvalden tapaus nosti esiin kysymyksen siitä, milloin passiivisuus ja viivyttely voivat täyttää rikosoikeudellisen laiminlyönnin tunnusmerkistön.

Vaikka valamiehistö katsoi, etteivät todisteet riittäneet tuomioon Gonzalesia vastaan, oikeudenkäynti itsessään luo ennakkotapauksen. Se lähettää viestin, että viranomaisten teot – ja tekemättä jättämiset – voidaan asettaa tarkkaan oikeudelliseen tarkasteluun erityisesti silloin, kun kyse on lasten turvallisuudesta ja massaväkivallasta.

Uvalden tragedia jatkaa keskustelua asevalvonnasta, koulujen turvallisuudesta ja poliisin vastuusta Yhdysvalloissa. Vaikka yksittäiset tuomiot ja sopimukset tuovat joillekin omaisille jonkinlaista päätöstä, monille tämä on vasta pitkäaikaisen taistelun alku paremman lainsäädännön, koulutuksen ja vastuullisuuden puolesta.

Ei sisällä instagram post:eja