Lucas Pinheiro Braathen kirjoitti historiaa – Brasilian ensimmäinen talviolympiakulta suurpujottelussa
Alppihiihtotähti Lucas Pinheiro Braathen on tehnyt historiaa voittamalla Brasilian kaikkien aikojen ensimmäisen talviolympiamitalin – ja vieläpä kultaisena – miesten suurpujottelussa Bormiossa, legendaarisella Stelvio-rinteellä.
Norjan huippunimestä Brasilian olympiasankariksi
Osloossa syntynyt, norjalaiselle isälle ja brasilialaiselle äidille syntynyt Lucas Pinheiro Braathen edusti pitkään Norjaa ja voitti maalleen useita maailmancup-mitaleja. Vuonna 2023 hän kuitenkin järkytti alppihiihtomaailmaa ilmoittamalla lopettavansa uransa vain 23-vuotiaana, koska oli menettänyt, omien sanojensa mukaan, ”elämänilonsa”.
Tasan vuotta myöhemmin kaikki oli toisin. Braathen palasi rinteille, mutta nyt vihreä-keltaisissa Brasilian väreissä, haluten kunnioittaa äitinsä puoleista brasilialaista taustaa ja rakentaa uuden luvun uralleen – ja koko maan talviurheiluhistoriaan.
Mestarinäytös Bormion lumisateessa
25-vuotias Braathen esitti Bormion vaativalla Stelvio-rinteellä todellisen mestarinäytöksen vaikeissa, lumisissa olosuhteissa. Ensimmäisellä kierroksella hän repäisi peräti 0,95 sekunnin etumatkan sveitsiläiseen supertähtiin Marco Odermattiin, joka on hallinnut maailmancupia vuosia.
Toisella laskulla puolustava olympiavoittaja Odermatt teki hurjan kirin ja nosti painetta brasilialaiselle, mutta vain kaatuminen olisi voinut viedä Braathenilta kullan. Hän piti päänsä kylmänä, kesti pahenevat sääolosuhteet ja laski maaliin 0,58 sekunnin erolla Odermattiin. Sveitsin Loic Meillard täydensi palkintopallin pronssilla.
Kisan tasosta kertoo paljon se, että lähtöviivalla oli 81 laskijaa 62 eri maasta, mukaan lukien eksoottiset talviurheilumaat kuten Madagaskar, Eritrea ja Kenia. Silti Braathen oli omaa luokkaansa.
Ensimmäinen talviolympiamitali Brasilialle – ja koko Etelä-Amerikalle
Brasilian kultamitali suurpujottelussa ei ollut vain maan ensimmäinen talviolympiamitali, vaan samalla koko Etelä-Amerikan historian ensimmäinen mitali talviolympialaisissa. Saavutus nostaa Brasilian kertaheitolla talviurheilukartalle ja voi avata oven uudelle sukupolvelle eteläamerikkalaisia alppihiihtäjiä.
Braathen itse korosti, ettei ajatellut historiaa tai mitalia laskun aikana:
”Tänään, siinä hetkessä, ei ollut mitään kognitiivista tilaa. Laskin täysin intuitioni ja sydämeni varassa – se teki minusta olympiavoittajan. Sillä ei ollut mitään tekemistä mitalin tai historian kanssa. Halusin vain laskea omana itsenäni. Tiedän, että voin olla maailman paras, kun teen sen täysillä omalla tavallani.”
Kaksikulttuurinen tausta muovasi mestarin
Braathenin vanhemmat erosivat hänen ollessaan nuori. Vaikka ”ski bum” -isä sai huoltajuuden ja vei poikansa Norjan rinteille, Lucas vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Atlantin molemmin puolin, jatkuvasti kahden kulttuurin ja kahden todellisuuden välissä.
Aluksi hän suorastaan vihasi laskettelua. Sao Paulossa jalkapallo tuntui luonnollisemmalta, ja hänen unelmansa oli tulla ammattilaiseksi idoliaan Ronaldinhoa seuraten. Hän sanoi isälleen, että hänen jalkansa oli ”tehty rantoja, ei kovakuorisia monoja varten”.
Vasta noin kahdeksanvuotiaana vauhdin ja kilpalaskun jännitys alkoivat muuttaa hänen asennettaan. Nomadielämä jatkui kuitenkin pitkään: ennen kuin hän täytti 22, hän oli muuttanut kotia peräti 21 kertaa.
”Olen kulttuurisen kaksinaisuuden ihminen”, hän kuvasi itseään Associated Pressille. ”Kaksi perspektiiviä on ollut läsnä syntymästä asti. En ole koskaan elänyt elämää, jossa näkisin vain yhden todellisuuden, yhden kulttuurin tai yhden tavan elää. Aina on ollut nämä ääripäät, ja se on muovannut minut sellaiseksi kuin olen – ja siihen, miten haluan elää elämäni.”
Värikäs persoona, joka haluaa muuttaa alppihiihdon kuvaa
Braathen tunnetaan myös räväkkänä ja tyylitietoisena persoonana. Hän rakastaa muotia, on kävellyt catwalkilla Kööpenhaminassa ja omistaa asunnon Milanossa, Italian muotipääkaupungissa. Hän lakkaa kyntensä, tanssii sambaa maalialueella ja haluaa tuoda alppihiihtoon enemmän väriä, iloa ja samaistuttavuutta.
”Se, että ihmiset näkevät itsensä lajissa, josta heille on sanottu, ettei se ole heitä varten – se merkitsee minulle paljon”, hän sanoi ennen kisojen alkua. ”Saan viestejä tyyliin: ’En ole koskaan ennen katsonut alppihiihtoa, mutta nyt katson.’ Lapset kysyvät, mistä he voivat löytää lunta. Norja opetti minulle, miten olla urheilija ja kestää kylmää. Brasilia opetti minulle, miten olla oma itseni.”
Yllättävä lopetus, paluu – ja elämän suurin projekti
Norjaa edustaessaan Braathen voitti maailmancupissa 12 mitalia, mutta järkytti lajia ilmoittamalla lopettavansa uransa vain 23-vuotiaana. Tuolloin hän sanoi: ”Ensimmäistä kertaa urallani tunnen itseni vapaaksi” ja varasi yhdensuuntaisen lentolipun Brasiliaan.
Vain 12 kuukautta myöhemmin hän oli takaisin lähtöportilla – nyt uuden lipun alla. Hän kuvasi Brasiliaan siirtymistään ”elämänsä suurimmaksi projektiksi”. Marraskuussa hän voitti ensimmäisen maailmancup-kisansa Brasilian väreissä, ja Bormion olympiakulta kruunasi tarinan.
”En edes kykene hahmottamaan todellisuutta seistessäni tässä”, hän sanoi suurimman voittonsa jälkeen. ”Yritän vain saada jonkinlaisen tunteen kiinni ja kääntää sen sanoiksi, vaikka se on täysin mahdotonta. Toivon, että voin inspiroida lapsia ympäri maailmaa: siitä huolimatta, mitä he pitävät yllään, miltä he näyttävät tai mistä he tulevat, he voivat seurata omia unelmiaan ja olla sitä, mitä he todella ovat. Se on todellinen onnellisuuden lähde elämässä.”
Uudet esikuvat ja murros urheilumaailmassa
Braathenin tarina on osa laajempaa ilmiötä, jossa perinteisesti ”pohjoisen” lajeiksi miellettyihin talviurheilulajeihin nousee tähtiä uusista maista ja taustoista. Samalla tavoin kuin eksoottisempien lajien pariin hakeutuvat suomalaiset julkkikset ja urheilijat – esimerkiksi kohulomalla Miamissa viihtyvät missi- ja fitnessvaikuttajat – myös Braathen rikkoo rajoja ja totuttuja rooleja omalla urheilullaan ja persoonallaan.
Hänen menestyksensä voi avata ovia sekä Etelä-Amerikan nuorille laskijoille että niille, jotka eivät ole perinteisesti kokeneet alppihiihtoa ”omaksi lajikseen”. Brasilian ensimmäinen talviolympiakulta voi olla vasta alkusoittoa talviurheilun uudelle, entistä monimuotoisemmalle aikakaudelle.
Ei sisällä instagram post:eja
