Tere Sammallahti kritisoi Linnea Leinon karhukommenttia – keskustelu miesten maineesta ja metsässä liikkumisen turvallisuudesta kuumeni
Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti on ottanut jyrkästi kantaa näyttelijä Linnea Leinon Ylelle antamaan haastatteluun, jossa Leino kertoi mieluummin kohtaavansa metsässä karhun kuin miehen. Kommentti on herättänyt laajaa keskustelua sosiaalisessa mediassa niin naisten turvallisuuden kokemuksista kuin miesten yleistävästä leimaamisesta.
Ylen haastattelu: yksin vaeltava nainen ja pelon kohteet
Ylen jutussa Linnea Leino kuvaili yksin vaeltamisen kokemuksiaan ja sitä, miten metsä itsessään ei häntä pelota. Sen sijaan ihmiset, erityisesti tuntemattomat miehet syrjäisillä poluilla, voivat joskus herättää epävarmuutta.
Leino kertoi kohdanneensa vaelluksillaan miehiä, joiden käytös on tuntunut epämukavalta ja turvattomalta. Näiden kokemusten taustalla hän totesi, että valitsisi mieluummin karhun kuin miehen, jos joutuisi metsässä kasvotusten toisen kanssa. Lausunto kiteytti monen naisen pelkokokemuksia, mutta samalla se kärjisti vastareaktioita.
Sammallahti: “Psykoottista miesten demonisointia”
Tere Sammallahti julkaisi Instagramissa kuvakaappauksen Ylen jutusta ja kirjoitti pitkän, suorasanaisen vastauksen. Hän syytti Linnea Leinon lausuntoa ja sen ympärille syntynyttä keskustelua miesten kohtuuttomasta leimaamisesta.
– Luulin, että tämä psykoottinen miesten demonisointi riittäisi jo, mutta ei. Ylellä on selvästi missio, Sammallahti aloitti kommenttinsa.
Sammallahden mukaan yksittäiset huonot kokemukset ovat vakavia ja tuomittavia, mutta niiden pohjalta ei tulisi tehdä koko miespuolista väestöä koskevia yleistyksiä. Hän katsoo, että Leinon kommentti vahvistaa vastakkainasettelua ja ruokkii kuvaa miehistä uhkana, vaikka suurin osa miehistä ei hänen mielestään edusta tätä kuvaa.
Haaste eläintarhaan – kärjistetty vertaus karhun ja miehen välillä
Osana kritiikkiään Sammallahti esitti Leinolle myös näyttävän haasteen. Hän kutsui Leinon eläintarhaan testaamaan konkreettisesti, kumpi on vaarallisempi kumppani samaan tilaan.
– Heitänkin pienen haasteen näyttelijä Linnea Leinolle: mennään eläintarhaan ja hän saa valita, viettääkö tunnin karhuaitauksessa vai kanssani sen ulkopuolella, Sammallahti kirjoitti.
Haaste oli selvästi retorinen, mutta tarkoitettu kuvaamaan Sammallahden mielestä epärealistista asetelmaa, jossa mies esitetään vaarallisempana kuin villieläin. Hän kutsui mukaan myös Ylen toimittajat ja muut, jotka hänen sanojensa mukaan toistelevat “mies vai karhu -höpönlöpöä”.
Turvattomuuden tunteet vs. yleistykset miehistä
Leinon kertomat epämiellyttävät kohtaamiset vaelluksilla ovat Sammallahdenkin mukaan vakavia ja paheksuttavia. Hän kuitenkin painottaa, että yksittäisten tapausten perusteella ei tule rakentaa laajaa mielikuvaa miehistä uhkana.
– Tietysti Leinon kertomat tapaukset ovat tuomittavia, mutta eivät ne oikeuta tekemään demonisoivia yleistyksiä miehistä, Sammallahti toteaa.
Keskustelu heijastelee laajempaa ilmiötä, jossa naiset kertovat turvattomuuden tunteista julkisissa tiloissa ja luonnossa liikkuessaan. Samaan aikaan osa miehistä ja myös osa päättäjistä kokee, että puhe turvallisuudesta lipsuu helposti koko sukupuolen leimaamiseen. Sammallahden ulostulo tuo näkyviin tämän jännitteen: miten puhua rehellisesti naisten kokemasta pelosta ilman, että miehiä käsitellään yhtenäisenä riskiryhmänä.
Viesti pojille ja miehille: “Älkää lannistuko”
Kirjoituksensa lopuksi Sammallahti kääntyi erityisesti poikien ja miesten puoleen. Hän halusi korostaa, että valtaosa suomalaisista naisista kokee miehet turvallisina, ja suurin osa miehistä myös on turvallisia naisille.
– Ehdottomasti suurin osa suomalaisista naisista pitää miehiä turvallisina, aivan samoin kuin suurin osa suomalaisista miehistä on turvallisia naisille, Sammallahti kirjoittaa.
Hän kehotti sekä tyttöjä että poikia olemaan lannistumatta keskustelun synkistä sävyistä.
– Älkää sen enempää tytöt kuin pojatkaan lannistuko näiden ankeuttajien puheista, ajan henki vain on nyt tällainen, vielä hetken, Sammallahti päättää.
Laajempi keskustelu luonnossa liikkumisesta ja oikeuksista
Keskustelu Leinon karhukommentista liittyy laajempaan ilmiöön, jossa luonnossa liikkuminen, yksin retkeily ja omien oikeuksien tunteminen kiinnostavat yhä useampia suomalaisia. Esimerkiksi nuoren lontoolaisen tarina keskiaikaisen laidunnusoikeuden käyttämisestä Walesin laaksoissa muistuttaa siitä, miten vahvasti luonto, vapaus ja perinteiset oikeudet kietoutuvat yhteen myös nykypäivän Euroopassa.
Suomessa jokamiehenoikeudet mahdollistavat laajan liikkumisen luonnossa, mutta samalla keskustelu turvallisuudesta – niin eläinten kuin ihmistenkin kohtaamisesta – jatkuu. Leinon lausunto ja Sammallahden kritiikki nostavat esiin kysymyksen siitä, miten voimme lisätä turvallisuuden tunnetta ilman, että kumpaakaan sukupuolta leimataan, ja miten luonnossa liikkumisesta voidaan tehdä mahdollisimman avoin ja turvallinen kokemus kaikille.
