MM 2026 rikkoo maaliennätyksiä – miksi maaleja syntyy hurjaa tahtia?
Vuoden 2026 jalkapallon MM-kisat ovat nousseet historialliseksi maalijuhlaksi. Turnaus on nopein sitten vuoden 1958, jossa sadan maalin rajapyykki on saavutettu – tällä kertaa jo 33. ottelussa. Vauhti on hurja, ja tilastot viittaavat siihen, että kisat voivat nousta kaikkien aikojen maalirikkaimpien joukkoon.
Sadan maalin rajan rikkoi Liverpool-hyökkääjä Cody Gakpo, joka viimeisteli Alankomaiden kolmannen osuman 5–1-voitossa Ruotsista. Edellisen kerran 100 maaliin päästiin näin nopeasti 68 vuotta sitten. Vain Sveitsin MM-kisat 1954 ovat olleet tätäkin tehokkaammat: tuolloin sata maalia syntyi jo 20 ottelussa.
Tilastot kertovat: maalitahti historiallisen kova
USA:n, Meksikon ja Kanadan yhdessä isännöimissä MM-kisoissa on tehty tähän mennessä keskimäärin 3,09 maalia ottelua kohden. Tahti on selvästi nopeampi kuin Qatarin MM-kisoissa 2022, joissa maaleja syntyi 2,69 per ottelu. Nykyvauhdilla turnaus on matkalla yli 300 maalin kokonaismäärään.
Vertailun vuoksi: Brasilian MM-kisoissa 2014 sadan maalin raja ylittyi vasta 36 ottelun jälkeen, samaan lukemaan päästiin Espanjan MM-kisoissa 1982. Argentiinan 1978 ja Yhdysvaltain 1994 turnauksissa 100 maaliin tarvittiin 38 ottelua. Vuoden 2026 turnaus on siis poikkeuksellisen tehokas.
Avausottelusta lähtenyt maalivyöry
Maali-ilottelu alkoi välittömästi kisojen avausottelussa, kun Meksikon Julián Quiñones teki turnauksen ensimmäisen osuman 2–0-voitossa Etelä-Afrikasta 11. kesäkuuta Mexico Cityssä. Sen jälkeen verkot ovat heiluneet tasaisella syötöllä ympäri mannerta.
Saksin 7–1-murskavoitto MM-debytantti Curaçaosta Houstonissa sekä Kanadan 6–0-voitto Qatarista Vancouverissa ovat vain näkyvimpiä esimerkkejä tuloslistoja koristavista murskavoitoista. Silti valtaosa otteluista ei ole ollut yksipuolisia näytöksiä, vaan pikemminkin vauhdikkaita, avoimia ja hyökkäysvoittoisia pelejä.
Adidaksen Trionda-pallo haastaa maalivahdit
Yksi keskeinen syy maalien määrään voi olla otteluissa käytettävä Adidaksen Trionda-pallo. Useat maalivahdit näyttävät kamppailevan pallon lentoradan kanssa, ja kaukolaukaukset ovat nousseet keskiöön.
Ranskan kapteeni Kylian Mbappé teki toistaiseksi pisimmän maalin turnauksessa upottamalla 30 metristä laukauksen Senegalin maalivahti Édouard Mendyn selän taakse. Ensimmäisellä kierroksella nähtiin peräti viisi maalia yli 22 metrin etäisyydeltä.
Ruotsin Yasin Ayari iski kaksi osumaa Tunisiaa vastaan 24,8 ja 24,3 metristä. Australian Connor Metcalfe (25,6 m Tunisiaa vastaan) ja Marokon Ismael Saibari (24,7 m Brasiliaa vastaan) täydentävät kaukolaukausten kärkiviisikon.
Entinen Englannin maajoukkuemaalivahti Joe Hart on todennut BBC Sportille, että veskarit eivät ole vielä täysin tottuneet palloon. Hän kiinnitti huomiota siihen, miten nopeasti pallo ehti Jordan Pickfordin ohi, kun Martin Baturina tasoitti Kroatialle Englantia vastaan 17. kesäkuuta.
Myös toinen entinen Englannin maalivahti Paul Robinson arvioi, että Trionda ei aina käyttäydy odotetulla tavalla. Hänen mukaansa pallo on jo aiheuttanut useita tilanteita, joissa maalivahdin arvio lentoradasta on pettänyt – tuloksena joko suora maali tai kimmokkeesta syntynyt tap-in.
Tilanne muistuttaa Etelä-Afrikan MM-kisoja 2010, jolloin Jabulani-pallo sai laajaa kritiikkiä arvaamattomasta liikkeestään. Silloin 145:stä maalista peräti 26 syntyi rangaistusalueen ulkopuolelta.
Vähäiset maalittomat tasapelit ja debytanttien rohkeus
Maaleja suosiva trendi näkyy myös siinä, kuinka harvinaisia maalittomat tasapelit ovat olleet. Laajennetussa, 104 ottelun MM-turnauksessa on 33 pelin jälkeen nähty vasta yksi 0–0-tasapeli.
Tuo harvinainen maaliton ottelu oli kuitenkin historiallinen: kisadebytantti Kap Verde piti vuoden 2010 maailmanmestarin Espanjan nollilla Atlantassa 15. kesäkuuta. Siniset hait ovat yksi neljästä ensikertalaisesta 48 joukkueen laajennetussa MM-turnauksessa Curaçaon, Jordanian ja Uzbekistanin ohella.
Kap Verden venyminen jättiläistä vastaan on osa laajempaa ilmiötä, jossa pienemmät jalkapallomaat esiintyvät rohkeasti ja yllätysvalmiina. Tästä on kirjoitettu tarkemmin analyysissä Kap Verden sensaatiomaisesta MM-urakasta ja sen mahdollisuuksista edetä jatkoon.
Curaçao, historian pienin MM-kisoihin osallistunut maa sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan, joutui kovaan kyytiin Saksaa vastaan ja taipui 1–7. Jordania (Fifan ranking 68) aloitti kisansa 3–1-tappiolla Itävaltaa vastaan, kun taas Uzbekistan hävisi samoin lukemin Kolumbialle.
Entinen Brentfordin ja Tottenhamin manageri Thomas Frank myöntää, että laajennus on tuonut mukaan enemmän tasoeroja, mutta hänen mukaansa vain harvat ottelut ovat karanneet täysin käsistä – Saksan murskavoitto Curaçaosta on poikkeus, ei sääntö.
Lämpö, pelivälit ja juomatauot – fyysinen rasitus näkyy maaleina
Yksi mahdollinen selitys maalirikkaudelle liittyy Pohjois-Amerikan ilmastoon ja otteluohjelmaan. Meksiko aloitti turnauksen 11. kesäkuuta, mutta pelasi seuraavan ottelunsa Etelä-Koreaa vastaan vasta viikon kuluttua. Pitkät pelivälit voivat auttaa etenkin suuria maita palautumaan ja valmistautumaan taktisella tasolla entistä paremmin – hyökkäyspeli terävöityy, kun jalat ovat tuoreet.
Toisaalta kuumuus ja matkustaminen kuormittavat erityisesti puolustavia joukkueita. Tilastot tukevat tätä: 105 ensimmäisestä maalista 30 on syntynyt 76. minuutin ja varsinaisen peliajan lopun välillä. Se on 28,6 prosenttia kaikista maaleista, vauhti, joka on viemässä turnausta historian kuudenneksi korkeimmalle loppuhetkien maaliosuudelle ja korkeimmalle sitten vuoden 2014.
Myöhäiset maalit kertovat sekä väsymyksestä että virheiden lisääntymisestä. Esimerkiksi Tunisian Ellyes Skhiri menetti pallon vaarallisella alueella Ruotsia vastaan, minkä seurauksena Viktor Gyökeres iski maalin. Tunisia teki avausottelussaan peräti kuusi suoraa virhettä, jotka johtivat laukaukseen – neljä niistä päättyi suoraan maaliin, kun Graham Potterin luotsaama Ruotsi otti vakuuttavan 5–1-voiton.
Myös pakolliset juomatauot ovat nousseet puheenaiheeksi. Jokaisessa 104 ottelussa pidettävät, noin kolmeminuuttiset tauot on virallisesti tarkoitettu nesteytykseen, mutta valmentajat käyttävät niitä myös taktiseen ohjeistukseen ja pelisuunnitelman säätämiseen.
Esimerkiksi Brasilia oli tappiolla Marokkoa vastaan 1–0 avausottelussaan New Jerseyssä, mutta nousi tasoihin kymmenen minuutin sisällä ensimmäisestä juomatauosta. Sveitsin päävalmentaja Murat Yakin myöntää, että tauot antavat mahdollisuuden näyttää pelaajille kuvia, suunnitella vaihdot ja tehdä nopeita korjausliikkeitä – usein hyökkäyspelin terävöittämiseksi.
Tähtipelaajat huippukunnossa – hyökkäysvoima ratkaisee
Toinen merkittävä tekijä maaliryöpyssä on se, että maailman kovimmat hyökkääjät ovat saapuneet kisoihin poikkeuksellisen hyvässä kunnossa. Lionel Messi teki hattutempun Algeriaa vastaan, Mbappé iski kaksi maalia Senegalia vastaan ja Vinícius Jr on osunut molemmissa Brasilian otteluissa.
Norjan Erling Haaland, joka voitti Valioliigan maalipörssin kaudella 2025–26 iskemällä 27 maalia Manchester Citylle, osui kahdesti 4–1-voitossa Irakista. Englannin kapteeni Harry Kane viimeisteli niin ikään kaksi maalia voitossa Kroatiasta.
Thomas Frank muistuttaa, että aiemmissa arvokisoissa moni huippupelaaja on saapunut turnaukseen väsyneenä pitkän seurajoukkuekauden jäljiltä. Esimerkiksi Kane ei ollut parhaassa iskussa EM-kisoissa 2024. Nyt tilanne on päinvastainen: Messi, Haaland, Mbappé ja muut kärkinimet näyttävät olevan fyysisen huippukunnon ja itseluottamuksen yhdistelmässä, mikä näkyy maalitaululla.
Entinen Manchester City -puolustaja Micah Richards kuvailee, että hyökkääjät pelaavat kuin tietäisivät tekevänsä maalin jokaisessa ottelussa. Hänen mukaansa turnauksen tunnelma on sellainen, että rohkeus ja itseluottamus ajavat taktiikan yli – joukkueet uskaltavat hyökätä, ja tähdet viimeistelevät armottomasti.
Virheiden, ilmaston ja taktiikan liitto synnyttää maali-ilottelun
Kun kaikki tekijät yhdistetään – Trionda-pallon arvaamattomuus, pitkät pelivälit, kuumuuden aiheuttama väsymys, juomataukojen tuomat taktiset muutokset, laajennettu turnaus, jossa on enemmän debytantteja, sekä tähtipelaajien erinomainen vire – lopputuloksena on poikkeuksellisen maalirikas MM-turnaus.
Maaleja syntyy kaukaa, vastahyökkäyksistä, erikoistilanteista ja maalivahtien haparoinneista. Puolustaminen on vaikeampaa kuin koskaan, kun taas hyökkääjät pelaavat vapaalla ja itsevarmalla otteella. Jos tahti jatkuu samanlaisena, MM 2026 muistetaan ennen kaikkea maalien, draaman ja hyökkäysvoittoisen jalkapallon kisoina.
Ei sisällä instagram post:eja
