Annimari Korte puhuu suoraan mielenterveydestä: PTSD, uupumus ja taistelu avun saamiseksi
Aitajuoksu-uransa päättänyt olympiatason juoksija Annimari Korte on avautunut sosiaalisessa mediassa raskaista mielenterveysongelmista, jotka ovat seuranneet häntä myös urheilu-uran päättymisen jälkeen. Korte joutui jo aktiiviurallaan pitämään vuosia kestäneen tauon vaikeiden sairastelujen vuoksi, mutta nyt hän kertoo, että haasteet eivät ole jääneet menneisyyteen – erityisesti mielenterveyden saralla.
PTSD-diagnoosi ja nopea apu omalla kohdalla
Instagram-julkaisussaan Korte kertoo saaneensa joulukuussa lähetteen psykiatriselle poliklinikalle traumaperäisen stressihäiriön eli PTSD:n vuoksi. Lähete merkittiin kiireelliseksi, ja apu järjestyi nopeasti.
– Sain itse joulukuussa lähetteen psykiatriselle poliklinikalle traumaperäisen stressihäiriön takia 1–7 päivän kiireellisyydellä ja 3 päivässä ajan ja apua. Olin useamman kuukauden sairaslomalla PTSD:n takia, Korte kirjoittaa.
Kortteen tapaus osoittaa, että järjestelmä voi parhaimmillaan toimia nopeasti ja tehokkaasti, kun hoidon tarve tunnistetaan ja otetaan heti vakavasti. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtä hyvä tuuri.
Ystävän hälyttävät itsetuhoiset ajatukset sivuutettiin
Samassa kirjoituksessa Korte kuvailee ystävänsä pysäyttävää tilannetta. Hän vei ystävänsä päivystykseen, kun tämän vointi oli romahtanut.
– Vein ystäväni päivystykseen reilu viikko sitten, kun hän oli edellisenä yönä toivonut, ettei enää heräisi, ottanut lääkkeitä, soittanut myrkytyskeskukseen ja yrittänyt saada ambulanssia. Ambulanssi ei ollut tullut, Korte kertoo.
Päivystyksessä ystävä kertoi psykiatrille suoraan itsemurha-ajatuksistaan ja arvioi itse itsemurhan todennäköisyydeksi 40 prosenttia. Hänen viestinsä oli selvä: hän tarvitsi apua heti.
Siitä huolimatta ystävä lähetettiin Kortteen mukaan kotiin ilman käytännön ohjeita tai välitöntä tukea.
– Psykiatri teki lähetteen psykiatriselle poliklinikalle 8–30 päivän kiireellisyydellä, ilman mitään neuvoja lähetti ystäväni kotiin ja sanoi, että kuukauden sisään joku ottaa yhteyttä, Korte kirjoittaa.
Ambulanssi vei lopulta suoraan osastolle
Tilanne sai onneksi uuden käänteen jo seuraavana päivänä. Kortteen mukaan ystävä pääsi silloin ambulanssilla suoraan osastolle, missä hoito saatiin vihdoin kunnolla käyntiin.
– Seuraavana päivänä ystäväni pääsi onneksi ambulanssilla suoraan osastolle ja muutaman päivän aikana siellä kunnon avun saaminen saatiin aluilleen, Korte kertoo helpottuneena.
Tapaus korostaa sitä, miten ratkaisevaa on, että itsetuhoiset ajatukset otetaan aina välittömästi vakavasti – eikä apua lykätä viikkojen tai jopa kuukausien päähän. Kortteen viesti on selkeä:
– Mielenterveysapua pitäisi saada silloin kun sitä tarvitsee ja jokainen apua hakeva pitäisi ottaa tosissaan.
Oma romahtaminen: uupumus, itku ja kyvyttömyys arjen perusasioihin
Korte kuvailee myös omaa vointiaan pahimmillaan. Hän kertoo, että sairausloman alkuvaiheessa arjen pienimmätkin tehtävät tuntuivat ylivoimaisilta.
– Alkuun viisi vuorokautta nukuin 22 tuntia vuorokaudessa ja herätessä vain itkin, enkä jaksanut kävellä edes takaovelle päästämään koiria ulos. En kyennyt vastata puhelimeen kenellekään ja näin vaan painajaisia, hän kirjoittaa.
Kortteen kuvaus on pysäyttävä esimerkki siitä, miten voimakkaasti mielenterveyden häiriöt voivat lamaannuttaa ihmisen toimintakyvyn. Urheilutaustasta ja fyysisestä kunnosta huolimatta hän ei jaksanut edes viedä koiriaan ulos – perustarpeetkin jäivät taka-alalle.
Hiljalleen tilanne on kuitenkin alkanut helpottua.
– Vasta viime viikonloppuna olo on alkanut tuntumaan normaalilta, Korte kertoo.
Raskas kokemus yli kymmenen vuoden takaa: ”Ei vaikuta masentuneelta”
Instagram-kirjoituksessaan Korte avaa myös kipeän muiston yli kymmenen vuoden takaa, jolloin hän yritti itsemurhaa. Kokemus avun hakemisesta oli tuolloin hyvin turhauttava ja vähättelevä.
– Itsellä on tosin vielä huonompi kokemus avun saamisesta, kun reilu 10 vuotta sitten yritin itsemurhaa ja pääsin näkemään sairaanhoitajan, joka totesi ”ei vaikuta masentuneelta”. Se oli siinä se apu silloin, Korte kirjoittaa.
Ex-urheilijan mukaan tuo jäi kuitenkin ainutkertaiseksi kerraksi, jolloin itsetuhoiset ajatukset veivät näin pitkälle.
– Onneksi tuo oli ainoa kerta noita ajatuksia, vaikka vaikeita asioita on koettu enemmän kuin tarpeeksi, hän jatkaa.
Kortteen kertomus nostaa esiin tärkeän ongelman: mielenterveysongelmia ei aina tunnisteta, ja potilaan oma kokemus voidaan sivuuttaa, jos ulkoinen olemus ei vastaa hoitajan tai lääkärin ennakkokäsityksiä masentuneesta tai itsetuhoisesta ihmisestä.
Tarve ottaa jokainen avunpyyntö vakavasti
Annimari Korte painottaa, että mielenterveysapua tulee olla saatavilla silloin, kun ihminen sitä tarvitsee – ei vasta viikkojen tai kuukausien päästä. Erityisen tärkeää on, että jokainen avunpyyntö otetaan tosissaan ja arvioidaan huolellisesti.
Kortteen esimerkit – sekä hänen oma PTSD-diagnoosinsa että ystävän vaarallinen tilanne – osoittavat, miten epätasaisesti mielenterveyspalvelut voivat toimia. Toisinaan apu järjestyy ripeästi, toisinaan vakavistakaan oireista huolimatta potilas lähetetään kotiin ilman tukea.
Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon mielenterveyskriisistä, hoitojonojen pituudesta sekä siitä, miten vaikeaa on saada oikea-aikaista apua. Julkisuuden henkilöiden, kuten Kortteen, avoimuus omista kokemuksistaan auttaa tuomaan ongelmia näkyviin ja voi rohkaista muitakin hakeutumaan hoitoon ajoissa.
Mielenterveys ja rahankäytön läpinäkyvyys hyväntekeväisyydessä
Mielenterveysongelmat, hoitoon pääsy ja ihmisten luottamus palveluihin kietoutuvat usein myös taloudellisiin kysymyksiin. Kun resursseja on liian vähän, apua tarvitsevat voivat jäädä yksin, ja sama ilmiö näkyy laajemminkin yhteiskunnassa – esimerkiksi silloin, kun hyväntekeväisyyteen lahjoitetut varat eivät päädy sinne, minne niiden luvataan menevän.
Tästä muistuttaa myös tapaus, jossa kylmälaukkua kantaneen hyväntekeväisyyskerääjän lahjoitukset herättivät kysymyksiä siitä, minne rahat lopulta katosivat. Kun rahankäytön läpinäkyvyys pettää, kärsijöinä ovat usein juuri ne haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, joiden tukemiseen varat oli alun perin tarkoitettu – esimerkiksi mielenterveysongelmista kamppailevat.
Siksi on entistä tärkeämpää, että sekä julkiset palvelut että kolmannen sektorin toimijat toimivat avoimesti ja vastuullisesti, jotta apu todella tavoittaa heidät, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia – hae apua heti
Jos kamppailet itsetuhoisten ajatusten, masennuksen tai ahdistuksen kanssa, älä jää yksin. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, mielenterveyspäivystykseen tai hätänumeroon 112, jos tilanne on akuutti. Kerro avoimesti voinnistasi ja vaadi, että sinut otetaan vakavasti – kuten Annimari Kortekin korostaa, mielenterveysapua tarvitaan silloin, kun hätä on päällä.
