Onko Englannin jalkapallon katsominen vaarallista vai hyväksi terveydelle?

Englannin maajoukkueen kannattaminen on todellinen tunteiden vuoristorata. Kansallislaulun kajahtaessa sydän hakkaa, Harry Kanen maalit saavat pubin räjähtämään riemuun – ja rangaistuspotkukilpailun uhatessa monen kädet hikoavat ja pulssi kiihtyy.

Viime vuosien tappiot Italian ja Espanjan kaltaisille huippumaille EM-finaaleissa ovat jättäneet jälkensä. Jokainen ohilaukaus ja menetetty johto tuntuu kehossa asti. Mutta mitä tämä kaikki oikeasti tekee terveydellemme – onko jalkapallon katsominen vaarallista vai jopa hyväksi?

Tiedekoe pubissa: mitä kehossa oikeasti tapahtuu?

Vastauksen löytämiseksi kaksi Etelä-Walesin yliopiston tutkijaa pakkasi laborationsa auton takakonttiin ja suuntasi toimittajan kanssa Bristolin Wiper and True -olutravintolaan seuraamaan Englannin MM-avauksen Kroatiaa vastaan. Kokeen uskottavuuden vuoksi päätettiin tietoisesti jättää walesilaispubi väliin ja ylittää raja Englannin puolelle.

Pubiin saavuttiin hyvissä ajoin, jotta saatiin hyvä näkymä valkokankaalle ja tilaa kalliille mittalaitteille. Professori Damian Bailey ja tohtoriopiskelija Danny Walmsley alkoivat johdottaa toimittajaa mittalaitteisiin – vasen käsi ja ranne peittyivät antureihin, mansetteihin ja johtoviidakkoon.

Erikoisinta oli, että toimittajan päätä vasten kiinnitettiin kaksi ultraäänianturia, joiden välissä oli paksu kerros geeliä. Niillä mitattiin aivoverenkiertoa koko ottelun ajan. Lisäksi sylkinäyte kerättiin imupatikalla, jonka maku sai jopa pahvin tuntumaan houkuttelevalta – näytteestä analysoitiin muun muassa stressihormoni kortisolia.

Ennen aloitusvihellystä hengitystä mitattiin laitteella, joka muistutti lapsen hyrrää: se tallensi hengitystiheyden ja uloshengityksen hiilidioksidipitoisuuden. Alkoholista pidättäydyttiin, jotta oluen lamaannuttava vaikutus ei vääristäisi tuloksia.

Ottelun alku: stressireaktio käynnistyy sekunnin murto-osassa

Kun erotuomari vihelsi pelin käyntiin, lähtötilanne oli rauhallinen. Toimittajan leposyke oli noin 54 lyöntiä minuutissa ja verenpaine 115/75 – varsin ihanteelliset lukemat, etenkin kun noin 500 pubikävijää seurasi tilannetta.

Ottelusta tuli todellinen maalijuhla, kuuden maalin trilleri. Ensimmäinen iso testi keholle oli Kanen rangaistuspotku. Ensin pettymys: laukaus torjuttiin. Hetkeä myöhemmin helpotus, kun todettiin maalivahdin liikkuneen liian aikaisin ja rangaistus uusittiin. Toisella yrittämällä pallo meni sisään – ja koko pubi räjähti riemuun.

Mittalaitteet tallensivat, että Kanen onnistuneen pilkun jälkeen syke nousi alle puolessa sekunnissa 69 lyöntiin minuutissa. Verenpaine kohosi, ja uloshengityksessä oli vähemmän hiilidioksidia, mikä kertoo lievästä hyperventilaatiosta. Professori Baileyn mukaan tämä johti hetkelliseen aivoverenkierron vähenemiseen – klassinen, mutta ohimenevä stressireaktio.

Ensimmäinen jakso oli täydellinen sekoitus euforiaa ja turhautumista: Englanti johti, menetti johtonsa, meni uudelleen edelle ja päästi taas tasoituksen. Tauolle mentiin 2–2-tilanteessa, tunnekäyrä jyrkällä polulla ylös ja alas.

Mitä muille katsojille tapahtui?

Puoliajan aikana haastateltiin myös muita Englannin kannattajia. 23-vuotias Ollie kuvaili sydämensä hakkaavan “50 kertaa sekunnissa” ja vitsaili voivansa “kellahtaa kuolleena maahan” stressin takia. 38-vuotias Tim arvioi tilanteen “melko huonoksi terveydelle”, ellei Englanti tekisi lisää maaleja.

27-vuotias Beth suhtautui rennommin: “Näen kavereita, huudan telkkarille ja juon oluen.” Kommentit kuvastavat hyvin sitä, miten eri ihmiset kokevat saman ottelun eri tavoin – toiset ottavat kaiken rennommin, toiset elävät jokaisen tilanteen täysillä ja fyysisesti voimakkaina reaktioina.

Toinen jakso: helpotus ja palautuminen

Toisella puoliajalla Englanti hallitsi peliä selvästi ja voitti lopulta 4–2. Tension tilalle tuli ilo ja helpotus. Kun Bailey ja toimittaja vetäytyivät ulos epäviralliseen “jälkipelitelttaan” läpikäymään mittaustuloksia, kuva oli yllättävän myönteinen.

Professori Bailey kuvaili fysiologista kokonaiskuvaa “kauniiksi suoritukseksi”. Stressireaktioita näkyi aina, kun kentällä tapahtui jotakin merkittävää, mutta elimistö palautui nopeasti takaisin peruslinjalle. Kortisolitasot nousivat rauhallisesta 4,19 nmol/l -tasosta hieman kohonneeseen 5,15 nmol/l -tasoon pelin päättyessä – merkki lievästä, mutta hallitusta stressistä.

Baileyn mukaan toimittajan reaktio muistutti “lievää liikuntasuoritusta – ilman kalorien kulutusta”. Sydän- ja verenkiertoelimistö aktivoitui, hengitys kiihtyi, mutta palautuminen oli nopeaa ja tehokasta. Tämä viittaa siihen, että terveellä ja hyväkuntoisella ihmisellä ottelun aiheuttama stressi voi olla jopa hyödyllistä.

Hyvä stressi vs. paha stressi – missä menee raja?

Usein puhumme stressistä vain kielteisessä merkityksessä: työkiireet, tentit, arjen loputon kiire. Tutkijoiden mukaan stressi ei kuitenkaan ole pelkästään paha asia. Evoluution näkökulmasta stressi on selviytymismekanismi, joka aktivoi taistele tai pakene -reaktion ja pitää meidät hengissä.

Jalkapallon kaltaisessa tilanteessa kyse on usein “hyvästä stressistä” – lyhytaikaisesta, rajatusta rasituksesta, joka virkistää elimistöä. Professori Baileyn mukaan toimittajan mitatut arvot olivat siitä hyvä esimerkki: keho reagoi, mutta pysyi hallinnassa ja palautui nopeasti.

Kaikilla tilanne ei kuitenkaan ole näin ihanteellinen. Jotkut ihmiset ovat erittäin herkkiä stressille, ja heidän sykkeensä voi hypätä 50–60 lyöntiä minuutissa ylöspäin ratkaisevien hetkien aikana. Verenpaine voi kohota rajusti, verisuonet supistua ja veri muuttua “hunajamaisen” paksuksi, kuten Bailey kuvailee.

Kenelle jalkapallon katsominen voi olla vaarallista?

Jos taustalla on sydän- tai aivosairaus, tällainen piikki voi ääritilanteessa laukaista sydänkohtauksen tai aiheuttaa verenkiertohäiriön. Joillakin hengityksen muutokset voivat vähentää aivoverenkiertoa siinä määrin, että katsoja pyörtyy pelkän stressin takia.

Tämä ei tarkoita, että jokainen jännittävä peli olisi hengenvaarallinen, mutta riskiryhmien kannattaa olla tietoisia omasta tilanteestaan. Lääkärin kanssa keskusteleminen, lääkityksen huolellinen noudattaminen ja itselle sopivan katselutavan löytäminen (esimerkiksi taukojen pitäminen, hengityksen rauhoittaminen, liiallisen alkoholin välttäminen) voivat olla tärkeitä varotoimia.

On myös hyvä muistaa, että poliittinen ja yhteiskunnallinen kuohunta voi aiheuttaa samantyyppisiä stressireaktioita kuin tiukka jalkapallo-ottelu. Esimerkiksi Keir Starmerin kiristämä poliittinen peli ja lähestyvä johtajuushaaste Britannian Labour-puolueessa voivat nostaa verenpainetta yhtä lailla uutisia seuraavilla kuin Englannin pelit futisfaneilla.

Voiko jalkapallon katsominen siis olla hyväksi?

Tutkimuskeikan lopputulos oli, että terveelle, hyväkuntoiselle ja kohtuullisesti stressiä sietävälle ihmiselle Englannin pelien katsominen voi muistuttaa kevyttä liikuntapiikkiä: syke nousee, verenkierto vilkastuu ja tunnejännitys tuo vaihtelua arkeen. Riemu, yhteenkuuluvuuden tunne ja sosiaalinen kanssakäyminen kavereiden kanssa ovat lisäksi henkisesti merkittäviä hyvinvointitekijöitä.

Toimittajan kohdalla tutkijan arvio oli jopa imarteleva: stressireaktio oli matala, palautuminen nopeaa ja kokonaiskuva “melkein erikoisjoukkojen tasoa” – viileä hermorakenne yhdistettynä hyvään fyysiseen kuntoon. Kaikilla tilanne ei kuitenkaan ole sama, ja juuri siksi vastaus kysymykseen “onko Englannin katsominen hyväksi vai pahaksi” riippuu yksilöstä.

Jos olet perusterve, pidät itsesi liikkeessä ja nautit jännityksestä, jalkapallon katsominen voi olla sinulle enemmän hyöty kuin riski – kunhan muistat kohtuuden alkoholin, valvomisen ja muun elämäntavan suhteen. Jos taas sinulla on sydän- tai aivosairaus tai koet voimakkaita oireita (rintakipu, hengenahdistus, huimaus), on syytä suhtautua ottelujännitykseen vakavasti ja hakea tarvittaessa lääkärin apua.

Lopulta vastaus on henkilökohtainen: vain sinä tiedät, miltä kehosi tuntuu ratkaisevien otteluiden hetkellä. Monen elimistö huutaa kuitenkin samaa viestiä kuin Englannin kannattajan mieli pelin päätyttyä: seuraava peli saa tulla – keho on siihen valmis.

Ei sisällä instagram post:eja