YK: Myanmarin armeija tappoi yli 700 siviiliä kuuden kuukauden vaalijakson aikana

Myanmarin sotilasjuntta on Yhdistyneiden kansakuntien tuoreen raportin mukaan vastuussa vähintään 702 siviilin kuolemasta viime vuoden kuuden kuukauden pituisen vaalijakson aikana. Uhrien joukossa oli 224 naista ja 153 lasta, mikä korostaa väkivallan mittakaavaa ja siviiliväestöön kohdistuvaa armotonta toimintaa.

Kuuden kuukauden vaalijakso: väkivaltaa ja pelkoa

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston raportti kattaa ajanjakson elokuusta tammikuuhun. Kyseessä on aika, jolloin Myanmarin armeija – joka kaappasi vallan vuonna 2021 – ilmoitti järjestävänsä vaalit. Prosessia on laajasti pidetty näennäisenä ja epädemokraattisena, sillä keskeiset oppositiopuolueet suljettiin vaaleista pois, ja suurilta osilta maata estettiin osallistuminen käynnissä olevan sisällissodan vuoksi.

Raportin mukaan siviileihin kohdistunut väkivalta lisääntyi huomattavasti juuri tämän vaalijakson aikana. Todennettujen tietojen mukaan vähintään 702 ihmistä tapettiin, mutta todellinen luku voi olla huomattavasti suurempi, sillä monilla konfliktialueilla tiedonsaanti on rajallista.

Ilmaiskut suurin tuhon ja kärsimyksen lähde

YK:n raportti nostaa esiin, että Myanmarin armeijan suorittamat ilmaiskut olivat edelleen ”suurin yksittäinen tuhon ja kärsimyksen aiheuttaja”. Pommituksia on kohdistettu kyliin, kouluihin ja muihin siviilikohteisiin, usein ilman varoitusta ja täysin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisesti.

Laajat maa-alueet ovat edelleen aseellisten oppositioryhmien hallinnassa, ja armeija on vastannut tähän entistä aggressiivisemmalla sotilaallisella voimankäytöllä. Ilmaiskut, tykistötuli ja droonihyökkäykset ovat tehneet siviilien arjesta äärimmäisen turvatonta.

Sagaing – vaarallisin alue siviileille

Raportin mukaan Sagaingin alue oli tarkastellulla ajanjaksolla Myanmarin vaarallisin alue siviileille. Siellä kirjattiin vähintään 191 siviilin kuolema, joista 60 oli naisia ja 30 lapsia. Alueella käydään kiivaita taisteluita, kun armeija pyrkii vakiinnuttamaan kontrolliaan ja murentamaan paikallisten vastarintaliikkeiden toimintaa.

Yksi raportin järkyttävimmistä esimerkeistä on lokakuinen hyökkäys Chaung-U:ssa, Sagaingissa. Aseistuksen kerrotaan osuneen siviileihin, jotka olivat kokoontuneet koulun eteen kynttilätapahtumaan juhlistamaan buddhalaisen paaston päättymistä. Samalla he vaativat poliittisten vankien vapauttamista, vastustivat pakkovärväystä ja torjuivat sotilasjohdon ajamat vaalit. Hyökkäyksessä kuoli 23 ihmistä, joista neljä oli lapsia, ja yli 60 loukkaantui.

Teekauppa pommitettiin kesken jalkapallo-ottelun

Toinen Sagaingin alueelta kuvattu tapaus tapahtui joulukuussa Tabayinissa. Raportin mukaan Myanmarin armeijan lentokone pommitti teekauppaa, jonne ihmiset olivat kokoontuneet katsomaan jalkapallo-ottelua. Iskussa kuoli vähintään 19 ihmistä ja noin 20 loukkaantui. Tapaus kuvastaa, miten sattumanvaraisilta ja mielivaltaisilta monet siviilikohteisiin kohdistuvat hyökkäykset vaikuttavat.

Rohingyat kahden tulen välissä

YK:n raportti nostaa esiin myös rohingya-vähemmistöön kohdistuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset. Jo ennestään vainottu ja syrjitty yhteisö on joutunut sekä Myanmarin armeijan että Arakan Army -nimisen aseellisen ryhmän puristuksiin. Rohingyoja on pakotettu liittymään taistelijoiksi, ja heihin on kohdistettu tappoja, mielivaltaisia pidätyksiä ja seksuaalista väkivaltaa.

Rohingyojen tilanne Myanmarissa on jo vuosien ajan ollut yksi maailman pahimmista pakolais- ja ihmisoikeuskriiseistä. Uusi raportti osoittaa, että kriisi ei ole ratkeamassa, vaan pikemminkin syvenemässä, samalla kun kansainvälinen huomio ja rahoitus ovat hiipumassa.

Kansainvälisen avun hiipuminen pahentaa kriisiä

YK:n ihmisoikeusjohtaja Volker Türk varoittaa, että kansainvälisen avun väheneminen pahentaa miljoonien myanmarilaisten kärsimystä. Hänen mukaansa monet paikalliset suojelu- ja tukitoimet ovat toimineet ainoana turvana sotilasjohdon jatkuvien, summittaisten hyökkäysten keskellä. Kun rahoitusta vedetään pois, myös nämä viimeiset turvaverkot murenevat.

Türk totesi, että Myanmarin kansa on joutunut kärsimään jo vuosia armeijan väkivallan alla, ja nyt heidät on ikään kuin unohdettu kansainvälisen yhteisön toimesta. Tämä unohdus lisää rankaisemattomuuden tunnetta ja rohkaisee uusia ihmisoikeusloukkauksia.

Sotilasvallankaappauksesta näytösvaaleihin

Myanmarin armeija kaappasi vallan vuonna 2021 maan demokraattisesti valitulta hallitukselta ja vangitsi sen johtajan Aung San Suu Kyin. Vallankaappaus laukaisi laajan sisällissodan, jossa tuhannet ovat kuolleet ja miljoonat joutuneet pakenemaan kodeistaan.

Kapinallisjoukot saavuttivat yli kaksi vuotta sitten merkittäviä alueellisia voittoja, mutta viime kuukausina valtasuhteet ovat jälleen kääntyneet. Pakkovärväyksen laajentaminen ja drooniteknologian lisääntynyt käyttö ovat vahvistaneet armeijan asemaa monilla rintamilla.

Min Aung Hlaingin nousu presidentiksi ja vaalien näennäisyys

Huhtikuussa vallankaappauksen käynnistänyt kenraali Min Aung Hlaing nimitettiin presidentiksi. Vaalien lopputulos oli pitkälti ennalta arvattavissa: monet suosituista puolueista kiellettiin, ja laajoilla sota-alueilla ihmiset eivät voineet äänestää lainkaan.

Parlamentti koostuu nyt pitkälti sotilasjohdon luotetuista. Asevoimille taataan neljännes parlamenttipaikoista perustuslain nojalla, ja armeijan oma puolue USDP voitti lähes 80 % jäljellä olevista paikoista. Kansainväliset tarkkailijat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat kuvanneet vaaleja räikeästi sotilasjohdon eduksi manipuloiduksi prosessiksi.

Myanmarin kriisi ja kansainvälinen vastuu

YK:n raportti vahvistaa kuvaa Myanmarista maana, jossa siviilit joutuvat maksamaan korkeimman hinnan poliittisesta valtataistelusta. Laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset, summittaiset ilmaiskut ja vähemmistöihin kohdistuva vaino rikkovat selvästi kansainvälistä oikeutta. Samalla kansainvälisen tuen hiipuminen heikentää mahdollisuuksia suojella haavoittuvimpia.

Kansainvälinen huomio kohdistuu usein vain hetkellisesti kriiseihin, ja tämän jälkeen media ja yleisö siirtyvät uusiin aiheisiin. Sama ilmiö näkyy myös viihde- ja julkkisuutisissa, joissa esimerkiksi Mikko ja Beata Leppilammen lämmin juhannus pääkaupunkiseudulla ja harvinainen perhekuva keräävät runsaasti huomiota, samalla kun Myanmarin kaltaiset humanitaariset kriisit jäävät helposti taka-alalle. YK:n tuore raportti muistuttaa, että Myanmarin siviilien hätä ei ole ohi – ja että kansainvälisen yhteisön vastuu jatkuu niin kauan kuin väkivalta ja rankaisemattomuus jatkuvat.

Ei sisällä instagram post:eja