Kategoriat

Unkarin parlamentti rajoittaa pääministerin valtakautta – Orbánin paluu torjuttiin perustuslain muutoksella

Unkari rajoittaa pääministerin valtakauden enintään kahdeksaan vuoteen. Péter Magyarin hallitus esti Viktor Orbánin paluun valtaan ja ajaa laajoja oikeusvaltio- ja korruptionvastaisia uudistuksia EU-rahoituksen vapauttamiseksi.
Facebook
Twitter
LinkedIn

Unkarin parlamentti rajoittaa pääministerin valtakautta – Orbánin paluu torjuttiin perustuslain muutoksella

Unkarin parlamentti on hyväksynyt merkittävän perustuslain muutoksen, joka rajoittaa pääministerin yhtäjaksoisen ja erillisten kausien yhteenlasketun valtakauden enintään kahdeksaan vuoteen. Uudistus toteuttaa uuden pääministerin Péter Magyarin keskeisen vaalilupauksen: estää pitkäaikaisen johtajan Viktor Orbánin paluu pääministeriksi.

Orbánin valtakausi päättyi – Tisza-puolue toi suunnanmuutoksen

Viktor Orbán johti Unkaria keskeytyksettä 16 vuoden ajan, kunnes Magyarin johtama Tisza-puolue syrjäytti hänet huhtikuun parlamenttivaaleissa. Tisza saavutti kahden kolmasosan enemmistön, mikä antaa sille perustuslain muuttamiseen tarvittavan superenemmistön.

Hyväksytyn perustuslain muutoksen mukaan yksikään pääministeri, joka on toiminut virassa vuoden 1990 jälkeen, ei voi palvella enempää kuin kahta pääministerikautta – riippumatta siitä, ovatko kaudet peräkkäisiä vai vuosien päässä toisistaan. Käytännössä tämä sulkee Orbánin ulos pääministerin tehtävästä, vaikka hänen puolueensa onnistuisi tulevaisuudessa palaamaan valtaan.

Fidesz vastusti – Orbán puhui ”Orbán-laista”

Orbánin puolue Fidesz, joka kärsi ruman tappion vaaleissa ja menetti merkittävän osan vaikutusvallastaan, äänesti perustuslain muutosta vastaan. Itse Orbán, joka valittiin viikonloppuna uudelleen Fideszin puheenjohtajaksi, arvosteli lakia ankarasti.

Orbán-laki on juuri äänestetty läpi. Se oli kiireellisin asia. Jos minua tarvitaan, olen täällä”, hän kirjoitti Facebookissa, viitaten ironisesti omaa nimeään kantavaksi nimettyyn lakipakettiin.

Orbán moitti Tisza-puoluetta siitä, että se on ollut vallassa vasta kuukauden ja puhuu jo ”kahdeksasta vuodesta” eteenpäin, vihjaten hallituksen liialliseen itseluottamukseen ja vallan keskittämiseen.

Superenemmistö varmisti perustuslain muutoksen

Tisza-puolueen superenemmistö parlamentissa varmisti, että perustuslain muutos eteni vaivatta. Äänestys päättyi lukemiin 135–50, ja laki tarvitsee nyt vain presidentti Tamás Sulyokin allekirjoituksen astuakseen voimaan.

Viktor Orbánin entinen poliittinen johtaja Balázs Orbán syytti Péter Magyaria poliittisen vallan käyttämisestä opposition syrjäyttämiseksi: hänen mukaansa hallitus ”käyttää poliittista valtaa sulkeakseen poliittisen vastustajan pois demokraattisesta kilpailusta”.

Teoriassa tuleva hallitus, jolla olisi vastaava superenemmistö, voisi kumota nyt hyväksytyn muutoksen. Samalla laki kuitenkin rajoittaa myös Magyarin omaa poliittista tulevaisuutta: hän voisi toimia pääministerinä korkeintaan vuoteen 2034 asti.

Magyar lupasi purkaa Fideszin kiistellyn valtiokoneiston

Péter Magyar astui virkaansa viime kuussa lupauksella purkaa osa Fideszin 16-vuotisen valtakauden aikana rakennetusta, laajasti kritisoidusta valtiokoneistosta. Fideszin hallinto on toistuvasti joutunut arvostelun kohteeksi korruptiosyytösten, oikeusvaltioperiaatteen heikentämisen ja demokraattisen takapakin vuoksi.

Transparency International on nimennyt Unkarin neljänä peräkkäisenä vuonna Euroopan unionin korruptoituneimmaksi jäsenvaltioksi. EU on vastannut jäädyttämällä miljardeja euroja Unkarille tarkoitettuja varoja, kunnes maa toteuttaa uskottavia uudistuksia oikeusvaltion ja korruption torjunnan saralla.

EU:n jäädytetyt varat ja vaaditut uudistukset

Viime kuussa Euroopan komissio suostui vapauttamaan 16,4 miljardin euron (noin 14,2 miljardin punnan) arvoiset varat, mutta asetti ehdoksi sarjan korruption vastaisia uudistuksia, jotka on vietävä läpi parlamentissa.

Maanantaina hyväksytty perustuslain muutos oli osa tätä laajempaa uudistuspakettia. Pääministerin valtakauden rajaamisen lisäksi muutos poisti vaatimuksen erillisestä, riippumattomasta virastosta, jonka tehtävänä oli suojella Unkarin niin kutsuttua ”perustuslaillista identiteettiä”.

Tämä tarkoittaa käytännössä Orbánin hallinnon luoman Suvereniteettisuojaviraston (Sovereignty Protection Office) lakkauttamista. Virasto perustettiin vuonna 2023 valvomaan ”liiallista poliittista vaikuttamista” ja ”ulkomaisia etuja” – kriitikoiden mukaan se toimi välineenä leimata hallituksen vastustajia ulkomaisten voimien kätyreiksi.

Valtion omaisuutta hallinnoivat säätiöt tarkastelussa

Uudistukset kohdistuvat myös niin kutsuttuihin Kekva-säätiöihin, jotka perustettiin edellisen hallituksen aikana siirtämällä valtion omaisuutta – kuten yhtiöitä ja oppilaitoksia – poliittisesti johdettuihin julkisoikeudellisiin säätiöihin.

Nykyinen hallitus aikoo joko palauttaa nämä varat suoraan valtiolle tai leikata säätiöiden rahoitusta. Tämä koskee muun muassa arvostettua mutta poliittisesti kiisteltyä Mathias Corvinus Collegiumia (MCC), jolla on tiiviit yhteydet Fidesziin. MCC:n hallitusta johtaa juuri Balázs Orbán, Viktor Orbánin entinen poliittinen johtaja.

Lisää lakeja korruption torjumiseksi

Tiistaina Unkarin parlamentti jatkoi työtään ja käsitteli lisää lainsäädäntömuutoksia, jotka ovat edellytyksenä EU:n jäädyttämien miljardien eurojen vapauttamiselle. Keskeisenä osana pakettia on Unkarin korruptionvastaisen valvontaelimen, Integrity Authorityn, toimivallan vahvistaminen.

Vahvempi ja aidosti riippumaton korruptionvastainen valvonta on ollut yksi EU:n keskeisistä vaatimuksista Unkarille. Magyarin hallitus pyrkii osoittamaan Brysselille, että maa on kääntämässä selkeän sivun edeltäjänsä politiikkaan ja haluaa palata täysimääräiseksi, luotettavaksi EU-kumppaniksi.

Historialliset muistot: vuoden 1956 vallankumous

Lainsäädäntötyön lomassa parlamentti kunnioitti myös Unkarin historian synkkää mutta symbolisesti tärkeää hetkeä: vuoden 1956 Neuvostoliiton vastaista kansannousua ja sen johtajien teloituksia. Kuusi johtajaa, mukaan lukien silloinen pääministeri Imre Nagy, tuomittiin ja teloitettiin kapinan tukahduttamisen jälkeen.

Péter Magyar mainitsi jokaisen heistä nimeltä parlamentin istunnossa. Kansanedustajat muistivat myös vuoden 1989 hetken, jolloin vallankumouksen johtajat haudattiin uudelleen, symboloiden Unkarin irtautumista neuvostojärjestelmästä ja siirtymää kohti demokratiaa.

Magyar muistutti, että lokakuussa unkarilaiset viettävät vuoden 1956 vallankumouksen 70-vuotismuistoa. Hänen mukaansa maa on ”kääntänyt uuden sivun historiassaan” ja liittynyt osaksi ”vapaata maailmaa” – lausunto, joka viittaa sekä irtautumiseen autoritaarisesta menneisyydestä että pyrkimykseen vahvistaa demokratiaa ja oikeusvaltiota.

Ristiriitoja opiskelijoiden tulevaisuudesta

Parlamentin istunnossa Balázs Orbán syytti Magyaria uudistuksista, jotka hänen mukaansa ovat jättäneet tuhannet unkarilaiset opiskelijat epävarmaan tilanteeseen. Kritiikki liittyy erityisesti korkeakouluihin ja oppilaitoksiin, joita johdetaan Kekva-säätiöiden kautta ja joiden rahoitus- ja omistusrakenteet ovat nyt muutosten kohteena.

Magyar torjui syytökset ja perusteli, että säätiöihin kohdistuvat toimet ovat välttämättömiä läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja poliittisen vallan väärinkäytön estämiseksi. Hänen mukaansa tavoitteena on rakentaa järjestelmä, jossa opiskelijoiden tulevaisuus ei riipu yhden puolueen vallassa pysymisestä.

Demokratian suunta Unkarissa ja laajempi eurooppalainen keskustelu

Pääministerin valtakauden rajaaminen kahteen kauteen on tuttu käytäntö monissa demokratioissa, joissa pyritään estämään vallan liiallinen henkilöityminen ja pitkään jatkunut yksinvallan kaltainen asema. Unkarissa uudistus nähdään sekä symbolisena irtiottona Orbánin pitkästä valtakaudesta että osana laajempaa demokratia- ja oikeusvaltiouudistusta.

Samalla keskustelu herättää kysymyksiä siitä, missä määrin lakeja voidaan muokata yksittäisten poliitikkojen ympärille. Kritiikin ytimessä on huoli siitä, että enemmistö voi käyttää perustuslakia välineenä poliittisten vastustajien sulkemiseksi ulos kilpailusta – ilmiö, joka ei rajoitu vain Unkariin, vaan näkyy laajemminkin kansainvälisessä politiikassa.

Viime vuosien aikana on nähty useita esimerkkejä, joissa urheilun, politiikan ja yhteiskunnallisten kriisien rajat hämärtyvät. Tästä on muistutuksena myös hiljattain otsikoihin noussut tapaus, jossa olympiamitalisti Jenny Simpson romahti mailijuoksutapahtumassa ja hänen tilansa kuvattiin vakavaksi mutta hallinnassa olevaksi. Kuten urheilussa, myös politiikassa yksittäiset käännekohdat voivat muuttaa kokonaisia uria ja määrittää tulevien sukupolvien suuntaa.

Ei sisällä instagram post:eja

Jaa Somessa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinulle Suositeltua:

Juorut
EU-politiikka
Digitaalinen talous
Afrikan jalkapallo
Oikeus
Digitaalinen turvallisuus
Ihmiset
Helena Koivu
analyysi
Digitaalinen talous
Oikeus
Eläinsuojelu
Autourheilu
Digitaalinen turvallisuus
Juorut
Kansainvälinen viihde
EU-politiikka
Digitaalinen talous
Digitaalinen talous
Digitaalinen talous
Autot ja liikenne
Eläinsuojelu
Autourheilu
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
Oikeus ja rikosuutiset
Autourheilu
autouutiset
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
Kansainvälinen viihde
Ihmiset ja ilmiöt
Digitaalinen talous
Kansainvälinen viihde
Kansainväliset kilpailut
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
Digitaalinen talous
EU-politiikka
Afrikan jalkapallo
Digitaalinen turvallisuus
Kansainvälinen viihde
Viihde
Viihde
Salaliitot
Onlyfans
Salaliitot
Salaliitot
Urheilu
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Onlyfans
Uutiset
Uutiset
Ulkomaat
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset