Dan Jarvis vaatii Britannialta puolustusmenojen nostoa: ”Meidän on vastattava ajan haasteeseen”
Iso-Britannian uusi puolustusministeri Dan Jarvis painottaa, että hallituksen on ”vastattava hetken haasteeseen” kasvattaessaan puolustusmenoja kiristyvän turvallisuustilanteen keskellä. Jarvis korostaa, että armeijan on saatava kaikki tarvittava kalusto, rahoitus ja tuki, jotta se pystyy turvaamaan maan puolustuksen.
Uusi puolustusministeri: vastuu varmistaa, että armeija saa tarvitsemansa
Dan Jarvis nimitettiin puolustusministeriksi torstaina John Healeyn tilalle. Haastattelussa Sunday Telegraph -lehdelle Jarvis sanoi kantavansa ”vahvaa vastuuta” siitä, että asevoimat saavat ne resurssit, joita ne tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseen.
– Tämä on haaste tilanteessa, jossa julkinen talous on tiukilla. Teen tiivistä yhteistyötä kollegoideni kanssa koko hallituksessa varmistaakseni, että pystymme vastaamaan tähän, Jarvis totesi viitaten puolustusmenojen kasvattamiseen rajallisten budjettivaroiden puitteissa.
Jarvisin mukaan tavoitteena on, että Britannian puolustus kykenee vastaamaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin uhkiin, ja että puolustushallinto saa selkeän rahoituspolun tuleville vuosille.
Edeltäjän kova kritiikki: pääministeri ei rahoita puolustusta riittävästi
Jarvisin edeltäjä John Healey erosi tehtävästään jyrkän kiistan jälkeen puolustuksen rahoituksesta. Erokirjeessään Healey syytti pääministeri Sir Keir Starmeria siitä, ettei tämä ollut valmis varaamaan riittävästi rahaa maan puolustamiseen ”kasvavien uhkien aikana”.
Healeyn mukaan hallitus ei ollut sitoutunut riittäviin lisäpanostuksiin puolustukseen, vaikka kansainvälinen toimintaympäristö on heikentynyt ja Naton jäsenmaihin kohdistuvat paineet kasvaa puolustusmenoja ovat kasvaneet.
Healeyn lähtö käynnisti myös ketjureaktion: puolustusvoimista vastaava ministeri Al Carns ilmoitti eroavansa tehtävästään Healeyn päätöksen seurauksena. Tämä korosti, kuinka syvä puolustuksen rahoitukseen liittyvä sisäinen ristiriita hallituksessa on.
Puolustusinvestointisuunnitelma myöhässä ja riitelyn ytimessä
Kiistan keskiössä on puolustuksen investointisuunnitelma (Defence Investment Plan, DIP), joka määrittelee, miten uudet asejärjestelmät, infrastruktuuri ja sotilaallinen kalusto rahoitetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suunnitelma oli alun perin tarkoitus julkaista jo viime syksynä, mutta sen valmistelu on viivästynyt toistuvasti.
Downing Street on ilmoittanut, että DIP julkaistaan ennen ensi kuussa pidettävää Naton huippukokousta. Tulevalla viikolla suunnitelmaa ei kuitenkaan vielä odoteta julki, ja Jarvis sanoo käyvänsä edelleen läpi sen yksityiskohtia.
– Olen ehdottoman päättäväinen varmistamaan, että toimitamme puolustukselle sen, mitä se tarvitsee. Tunnen vahvan vastuun siitä, että sotilaillamme on kaikki, mitä he tarvitsevat vaikean tehtävänsä hoitamiseen, Jarvis korostaa.
3,5 % BKT:sta vuoteen 2035 – mutta riittääkö tahti?
Britannian hallitus on linjannut, että puolustusmenot nostetaan 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Healeyn mukaan nykyinen DIP-luonnos tähtää kuitenkin vain noin 2,68 prosenttiin kansantulosta vuoteen 2030 mennessä – hänen mielestään tavoitteen tulisi olla jo 3 prosenttia vuonna 2030.
Healey väitti, että hallitus oli valmis lisäämään puolustusmenoihin vain noin 10 miljardia puntaa, minkä hän katsoi olevan selvästi alle sen tason, mitä turvallisuustilanne edellyttää. Tämän näkemyksen mukaan Iso-Britannia uhkaa jäädä jälkeen sekä Naton sitoumuksista että omista strategisista tavoitteistaan.
Vaikka käytettävissä olevien varojen ei odoteta ratkaisevasti muuttuvan, Jarvisille on annettu mahdollisuus arvioida uudelleen, miten puolustusbudjetti ja investoinnit priorisoidaan. Tämä voi tarkoittaa uusien hankkeiden painottamista, vanhojen ohjelmien karsimista tai resurssien ohjaamista eri tavoin maa-, meri- ja ilmavoimien välillä.
Pääministeri puolustaa linjaansa
Pääministeri Keir Starmer on torjunut kritiikin ja sanoo olevansa ”ylpeä” hallituksensa puolustusrahoituksesta. Hänen mukaansa puolustuksen rahoitussuunnitelma tulee tarjoamaan ne resurssit, joita armeija tarvitsee maan turvallisuuden takaamiseksi.
Starmerin ja Healeyn välinen julkinen erimielisyys paljastaa kuitenkin, miten vaikeaa on sovittaa yhteen kireä taloustilanne, nopeasti muuttuva turvallisuusympäristö ja Naton kasvavat odotukset jäsenmailleen. Jarvis joutuu nyt tasapainoilemaan näiden paineiden välissä ja vakuuttamaan sekä omat joukkonsa, liittolaiset että brittiäänestäjät siitä, että puolustus on riittävän vahva.
Laajempaa keskustelua turvallisuudesta ja tulevaisuuden linjauksista
Britannian sisäinen vääntö puolustusmenoista heijastaa laajempaa eurooppalaista trendiä: lähes kaikki Naton jäsenet pohtivat, kuinka nopeasti ja kuinka paljon puolustukseen on panostettava. Venäjän ja lännen kiristyneet suhteet, teknologinen murros sekä uudet uhkakuvat, kuten kyberhyökkäykset ja avaruusturvallisuus, nostavat vaatimustasoa entisestään.
Jarvisin viesti ”hetken kohtaamisesta” on suunnattu sekä sisäpoliittiselle yleisölle että liittolaisille. Se muistuttaa siitä, että puolustuspoliittiset valinnat vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen – aivan kuten Suomessa käytävä keskustelu puolustusbudjetista, Nato-jäsenyyden velvoitteista ja kansallisesta turvallisuudesta.
Julkkismaailmassa ja politiikan liepeillä nähdään samanlaisia pitkän aikavälin sitoutumista vaativia päätöksiä myös yksityiselämässä. Esimerkiksi uutinen siitä, että Hjallis Harkimo ja Jasmine Pajari suunnittelevat häitä ja tekevät pitkän linjan yhteisiä tulevaisuuspäätöksiä, on herättänyt paljon huomiota – aivan kuten laajat ja kauaskantoiset ratkaisut puolustuksen ja turvallisuuspolitiikan saralla herättävät vilkasta keskustelua sekä mediassa että kansalaisten keskuudessa.
Ei sisällä instagram post:eja
