Riikka Purra nosti esiin Kelan luvut: vieraskielisille 1,8 miljardia euroa etuuksia vuonna 2025

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) nosti Facebook-päivityksessään esiin Iltalehden maksumuurin takana julkaistun artikkelin, jonka taustalla ovat Kelan tuoreet rekisteritiedot. Julkaisu ja sen luvut herättivät voimakkaita tunteita ja vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Kelan uudet tilastot: vieraskielisten osuus etuuksista 20 prosenttia

Kelan mukaan vuonna 2025 vieraskielisille maksettiin noin 1,8 miljardia euroa keskeisiä toimeentuloa turvaavia etuuksia. Kaikkiaan näitä etuuksia maksettiin samana vuonna 9,2 miljardia euroa, joten vieraskielisten osuus kokonaispotista oli noin 20 prosenttia.

Tilastoihin sisältyvät muun muassa perustoimeentulotuki, työttömyysturva, asumistuki, sairauspäivärahat sekä eläkkeet. Kelan tilastoinnissa vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöä, jonka rekisteröity äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Perustoimeentulotuen kasvu vieraskielisillä

Erityisesti vieraskielisille maksetun perustoimeentulotuen voimakas kasvu on herättänyt huomiota. Vuonna 2017 vieraskielisille maksettiin perustoimeentulotukea 172 miljoonaa euroa, mikä vastasi tuolloin 24 prosenttia kaikesta perustoimeentulotuesta.

Vuoteen 2025 mennessä summa oli noussut jo 408 miljoonaan euroon ja osuus kaikesta perustoimeentulotuesta 41 prosenttiin. Euromääräinen kasvu on näin ollen 236 miljoonaa euroa, eli noin 137 prosenttia kahdeksassa vuodessa.

Samaan aikaan vieraskielisten määrä Suomessa kasvoi Kelan mukaan noin 373 000 henkilöstä 646 000 henkilöön vuosina 2017–2025. Taustalla vaikuttavat sekä maahanmuutto että vieraskielisten syntyvyyden kasvu.

Sosiaalinen media kuumana: kriittiset kommentit esillä

Purran julkaisu keräsi nopeasti suuren määrän reaktioita ja kommentteja. Kommenttiketjussa korostuivat erityisesti kriittiset ja maahanmuuttovastaiset näkemykset, joissa Kelan lukuja käytettiin esimerkkinä verovarojen käytön ongelmista.

Useat kommentoijat katsoivat, että suomalaisen veronmaksajan rahat ovat loppumassa ja että valtion talous on ajautumassa kestämättömälle uralle. Osassa puheenvuoroja vaadittiin jyrkkiä toimia maahanmuuton rajoittamiseksi ja sosiaaliturvan kiristämiseksi vieraskielisille.

Yksi kommentoija kuvasi turhautumistaan vertaamalla omaa arkeaan – pitkiä työpäiviä, asuntolainan maksua, lasten kasvattamista ja opintolainojen hoitamista – siihen, että joidenkin koetaan saavan asunnon, tuet ja muut etuudet ilman opiskelua tai työssäkäyntiä. Useissa kommenteissa nostettiin esiin myös somalialaistaustaiset maahanmuuttajat ja pääkaupunkiseudun kalliit asuinalueet.

Joissakin kommenteissa vaadittiin poliittista muutosta ja Perussuomalaisten nostamista suurimmaksi puolueeksi seuraavissa vaaleissa, jotta maahanmuutto- ja sosiaaliturvapolitiikkaan saataisiin heidän mielestään tarvittuja kiristyksiä.

Keskustelu jakautuu: tulkinnat ja politiikan suunta

Vaikka Purran nostamat luvut perustuvat Kelan virallisiin tilastoihin, niiden tulkinta jakaa vahvasti mielipiteitä. Osa kansalaisista näkee luvut todisteena siitä, että maahanmuuttopolitiikka ja sosiaaliturvajärjestelmä ovat liian löysiä. Toiset taas muistuttavat, että vieraskielisten määrän kasvu selittää osan kustannusten noususta, ja että moni vieraskielinen myös käy töissä, maksaa veroja ja osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen.

Keskustelu heijastelee laajempaa jakolinjaa suomalaisessa politiikassa: kuinka paljon ja millä ehdoilla hyvinvointivaltion etuuksia tulee maksaa maahanmuuttajille, ja miten turvataan sekä julkisen talouden kestävyys että perusoikeudet ja yhdenvertaisuus.

Purran aiemmat puheenvuorot maahanmuutosta ja sosiaaliturvasta ovat jo entuudestaan herättäneet voimakasta keskustelua. Myös tällä kertaa osa kommentoijista piti ministerin nostamia lukuja tärkeänä herätyksenä, kun taas toiset näkivät niiden ruokkivan vastakkainasettelua ja ennakkoluuloja.

Kelan määritelmät ja taustatiedot

Kela korostaa tilastoissaan, että vieraskielisyys perustuu viralliseen äidinkielen merkintään väestötietojärjestelmässä. Vieraskielinen voi olla Suomessa syntynyt tai maahan muuttanut, ja joukkoon mahtuu hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä: työssäkäyviä, opiskelijoita, lapsiperheitä, työttömiä ja eläkeläisiä.

Etuuksien käyttöön vaikuttavat monet tekijät, kuten työllisyystilanne, perherakenne, terveys ja asumisen kustannukset. Siksi pelkkä euromääräinen tarkastelu ei kerro koko kuvaa, mutta tarjoaa pohjan poliittiselle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Keskustelu jatkuu – sosiaaliturva, talous ja maahanmuutto suurennuslasin alla

Riikka Purran esiin nostamat Kelan luvut ovat osa laajempaa keskustelua Suomen julkisen talouden tilasta ja tulevaisuuden suunnasta. Väestön ikääntyminen, työvoimapula, maahanmuutto ja sosiaaliturvan kustannukset kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka pakottaa poliitikot tekemään vaikeita ratkaisuja.

Samalla sosiaalisen median keskustelut osoittavat, että aihe herättää voimakkaita tunteita tavallisten kansalaisten arjessa. Kysymys siitä, kuka maksaa ja kuka hyötyy, on noussut keskiöön, ja poliittiset puolueet pyrkivät hyödyntämään tilannetta omien linjaustensa vahvistamiseksi.

Laajempaa yhteiskunnallista keskustelua käydään myös siitä, miten maahanmuutosta puhutaan julkisesti. Tasapaino oikeutettujen huolten, tilastotiedon ja ihmisarvon kunnioittamisen välillä on herkkä, ja jokainen voimakas ulostulo – kuten Purran Facebook-jako Kelan luvuista – toimii katalysaattorina uudelle kierrokselle tässä kiistassa.

Samassa mediaympäristössä kiinnostusta herättävät myös kevyemmät viihdeaiheet ja julkkisuutiset, kuten esimerkiksi Matilda Wirtavuoren kesäiset rantakuvat Kreikasta turkooseissa pikkubikineissä, jotka keräävät runsaasti klikkauksia ja tarjoavat vastapainoa raskaalle politiikkakeskustelulle.

Ei sisällä instagram post:eja