Lasten ja nuorten lukemisen ilo kasvaa ensi kertaa viiteen vuoteen
Lasten ja nuorten lukemisen ilo on kääntynyt nousuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2021, selviää National Literacy Trust -järjestön (NLT) tuoreesta tutkimuksesta Isossa-Britanniassa. Pitkään jatkuneen laskutrendin jälkeen lukemista vapaa-ajallaan aidosti nauttivien lasten ja nuorten osuus on vihdoin kasvussa.
Yhä useampi tarttuu kirjaan vapaa-ajallaan
Tutkimuksen mukaan yli joka kolmas, tarkalleen 36,1 % lapsista ja nuorista kertoo pitävänsä kirjoihin tarttumisesta vapaa-ajallaan. Vuonna 2025 vastaava osuus oli 32,7 %, joten kyse on merkittävästä muutoksesta lyhyessä ajassa.
Myös päivittäinen lukeminen on lisääntynyt. Nyt joka viides (20,3 %) 8–18-vuotias sanoo lukevansa joka päivä, kun vuotta aiemmin luku oli 18,7 %. Pieneltä kuulostava nousu tarkoittaa tuhansia nuoria, joille lukemisesta on muodostumassa säännöllinen tapa.
Laaja tutkimus paljastaa käännekohdan
NLT:n tutkimus perustuu 125 375:n 5–18-vuotiaan vastauksiin 479 eri koulusta ympäri Isoa-Britanniaa. Laaja aineisto antaa vahvaa näyttöä siitä, että lukemisen alamäki on pysähtymässä ja kääntymässä nousuksi.
Vielä vuonna 2021 lukemisesta nauttivien osuus kaikissa ikäryhmissä oli 51,5 %. Tämän jälkeen luvut ovat laskeneet vuosi vuodelta: 47,8 % (2022), 43,4 % (2023), jyrkkä pudotus 34,6 %:iin (2024) ja edelleen 32,7 %:iin (2025). Nyt nähtävä nousu 36,1 %:iin on ensimmäinen positiivinen käännös viiteen vuoteen.
Teini-ikäiset vetävät nousua – vanhemmat nuoret innostuvat
Suurin muutos tapahtuu teini-ikäisten ryhmissä. 14–16-vuotiaista 28,6 % kertoi nauttivansa lukemisesta vuonna 2025, mutta vuonna 2026 osuus on noussut jo 35 %:iin. Vielä selvempi hyppäys näkyy 16–18-vuotiaiden parissa: heidän lukemisen ilonsa nousi 41,4 %:sta 49,4 %:iin.
Nuorimmat, 5–8-vuotiaat, ovat yhä kaikkein innokkaimpia lukijoita, sillä peräti 61,6 % heistä kertoo nauttivansa lukemisesta. Tämä on kuitenkin hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin (62,6 %). NLT:n raportin mukaan lasku johtuu erityisesti siitä, että yhä harvempi tämän ikäinen poika sanoo pitävänsä lukemisesta.
Lukutaito ja tasa-arvo: eriarvoisuus kasvaa
Tutkimus nostaa esiin myös huolestuttavan kehityksen: lukemisesta nauttimisen ero kasvaa niiden välillä, jotka saavat kouluruokailun yhteydessä ilmaisia aterioita (free school meals) ja niiden, jotka eivät niitä saa. Nämä erot heijastavat usein perheiden taloudellista tilannetta ja sosioekonomista taustaa.
Vuonna 2025 ilmaisia aterioita saavien lasten ja nuorten lukemisen ilo oli 31 %, ja vuonna 2026 se nousi vain hieman 32,1 %:iin. Sen sijaan niiden lasten ja nuorten osuus, jotka eivät saa ilmaisia aterioita, kasvoi 33 %:sta 37,3 %:iin. Näin lukemisesta nauttivien välinen kuilu jatkaa levenemistään.
Opettajat ja vanhemmat avainasemassa
NLT selvitti myös, ketkä vaikuttavat eniten lasten ja nuorten lukutottumuksiin. Koulun rooli on keskeinen: lähes kaksi kolmesta (65,8 %) nuoresta kertoo, että opettajat kannustavat heitä tarttumaan kirjaan. Yli puolet (54,8 %) sanoo vanhempien innostavan lukemiseen.
Kirjailija ja kuvittaja Dapo Adeola muistuttaa, miksi lukeminen on niin voimakas kokemus: tarinat ovat hänen mukaansa portteja, joiden avulla mielikuvitus voi liitää ajassa ja paikassa. Lukemisen kautta voi paeta arkea monin eri tavoin, kohdata ihmisiä ja kulttuureja, joihin ei muuten törmäisi, ja kuvitella tulevaisuuden, jota omat lähtökohdat eivät välttämättä ennusta.
Kansallinen lukemisen vuosi tuo lisäbuustia
Iso-Britannian opetusministeri Bridget Phillipson on julistanut vuoden 2026 Kansalliseksi lukemisen vuodeksi (National Year of Reading). Hänen mukaansa tieto siitä, että ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen yhä useampi lapsi nauttii lukemisesta, antaa todellista toivoa.
Phillipson korostaa, että lukemisesta tulee lapsille merkityksellisempää, kun aiheet koetaan omiksi ja kun esikuvat – esimerkiksi urheilijat, somevaikuttajat tai viihdetaiteilijat – osallistuvat lukemisen edistämiseen. Silloin lukemisesta syntyy intohimo, jonka hyödyt ulottuvat paljon luokkahuonetta pidemmälle. Samalla hän muistuttaa, että etenkin vähävaraisten lasten kohdalla edistys on hitaampaa, joten jokaiselle lapselle on löydettävä sellainen lukemisen muoto, joka puhuttelee juuri häntä.
Lukeminen osana laajempaa viihdekulttuuria
Lukemisen ilon kasvu ei tapahdu tyhjiössä. Lasten ja nuorten vapaa-aika täyttyy peleistä, suoratoistopalveluista ja sosiaalisesta mediasta, ja tarinankerronta muuttaa muotoaan. Moni nuori löytää tiensä kirjojen ääreen juuri muun viihteen kautta – esimerkiksi suosikkisarjoihin tai formaatteihin liittyvien kirjojen, elämäkertojen tai selkokielisten teosten avulla.
Sama ilmiö näkyy myös tosi-tv:n ja seikkailuformaattien maailmassa. Esimerkiksi Suomen oma Selviytyjät Suomi -ohjelma ja sen armottomat uudet kaudet voivat innostaa nuoria tarttumaan selviytymistarinoihin, seikkailuromaaneihin ja kilpailuja kuvaaviin kirjoihin, kun televisiossa nähty tarinamaailma jatkuu kirjojen sivuilla.
Tämän vuoksi asiantuntijat korostavat, että lukemista ei pidä asettaa vastakkain muun viihteen kanssa. Sen sijaan kirjat voidaan nähdä jatkumona peleille, sarjoille ja formaateille – yhtenä tapana syventää jo valmiiksi kiinnostavia aiheita.
Miksi lukemisen ilo on niin tärkeää?
Tutkimukset osoittavat kerta toisensa jälkeen, että lukemisesta nauttiminen on yksi vahvimmista yksittäisistä tekijöistä, joka ennustaa koulumenestystä, kielellisiä taitoja ja jopa hyvinvointia aikuisuudessa. Kun lapsi lukee omasta halustaan, sanavarasto laajenee, keskittymiskyky vahvistuu ja empatiakyky kasvaa.
NLT:n raportti antaa siis kaksijakoisen viestin: suunta on vihdoin oikea, mutta eriarvoisuus lukemisen ilossa on kasvussa. Jos kaikki lapset ja nuoret halutaan saada mukaan, opettajien, vanhempien, kirjastojen, järjestöjen ja myös viihteen tekijöiden on tehtävä yhteistyötä. Lukemisen tulee tuntua omalta, kiinnostavalta ja saavutettavalta – riippumatta perheen tuloista tai taustasta.
Ei sisällä instagram post:eja
