Australia tutkii väitteitä Gazan laivueaktivistien pahoinpitelystä Israelin joukkojen toimesta

Australian liittovaltion poliisi (AFP) on käynnistänyt tutkinnan vakavista väitteistä, joiden mukaan Israelin turvallisuusjoukot olisivat siepanneet, raiskanneet ja kiduttaneet australialaisia aktivisteja, jotka yrittivät toimittaa meriteitse humanitaarista apua Gazaan.

Humanitaarinen laivue pysäytettiin matkalla kohti Gazaa

Kyseiset aktivistit osallistuivat toukokuussa Global Sumud -nimiseen Gazan avustuslaivueeseen, jonka tarkoituksena oli kuljettaa apua Gazan kaistalle Israelin saarron läpi. Israelin joukot pysäyttivät Gazaan matkalla olleen laivueen 18. toukokuuta, minkä jälkeen sadat aktivistit otettiin kiinni.

Kiinniotettujen joukossa oli yksitoista Australian kansalaista. Heidät kuljetettiin Israelin viranomaisten haltuun, ja tapahtumien kulusta kiinnioton jälkeen on nyt esitetty erittäin vakavia syytöksiä.

Aktivistit: sieppaus, raiskaukset ja kidutus

Neljän australialaisen naisaktivistin mukaan he joutuivat Israelin joukkojen taholta systemaattisen väkivallan ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Aktivistit väittävät, että heidät siepattiin laillista oikeusprosessia vailla, heitä pahoinpideltiin, uhkailtiin, raiskattiin ja kidutettiin pidätyksen aikana.

Yksi aktivisteista, Juliet Lamont, kertoi medialle, että ryhmä on esittänyt Australian viranomaisille yksityiskohtaisia kertomuksia kokemastaan väkivallasta, mukaan lukien väitteet kidutuksesta ja seksuaalisesta väkivallasta pidätysolosuhteissa.

Tapaaminen ulkoministeri Penny Wongin kanssa

AFP:n tutkinta käynnistyi pian sen jälkeen, kun neljä naisaktivistia oli maanantaina tavannut Australian ulkoministerin Penny Wongin sekä korkeita virkamiehiä ja poliisin edustajia. Tapaaminen oli ensimmäinen kerta, kun Wong tapasi aktivistit kasvokkain kuullakseen heidän kertomuksensa suoraan.

Lamontin mukaan Wong kertoi uskovansa aktivistien kertomuksia ja viestitti, että Australian viranomaiset aikovat ryhtyä toimiin. Lamont sanoi toimittajille, että viranomaiset ovat sitoutuneet riippumattomaan tutkintaan heidän esittämiensä sieppaus-, pahoinpitely-, raiskaus- ja kidutusväitteiden osalta.

AFP: uhrilähtöinen, trauma-tietoinen tutkintatapa

Australian liittovaltion poliisi vahvisti aloittaneensa alustavat selvitykset ryhmän edustajan esittämistä väitteistä. AFP:n mukaan se soveltaa tutkinnassa uhrilähtöistä ja trauma-tietoista lähestymistapaa, mikä tarkoittaa, että mahdollisten uhrien turvallisuus, yksityisyys ja psyykkinen hyvinvointi asetetaan etusijalle.

AFP kertoi antavansa lisätietoja tutkinnan etenemisestä, kun se on tarkoituksenmukaista, mutta ei kommentoinut julkisuudessa yksityiskohtia käynnissä olevasta prosessista.

Australian painostus Israelia kohtaan

Ulkoministeriön mukaan tapaaminen antoi Penny Wongille ja muille viranomaisille mahdollisuuden kuulla aktivistien kokemuksista suoraan. Wongin toimisto on kertonut, että ministeri on nostanut väitteet esiin Israelin kanssa useaan otteeseen ja painottaa tarvetta riippumattomalle ja läpinäkyvälle tutkinnalle.

Wongin edustajan mukaan ministeri on tuominnut Israelin viranomaisten toiminnan ja erityisesti Israelin turvallisuusministeri Itamar Ben-Gvirin käytöksen. Ben-Gvir on jo aiemmin asetettu Australian pakotelistalle.

Ben-Gvirin video herätti laajaa tuomiota

Kansainvälisesti herätti paheksuntaa, kun äärioikeistolaisena tunnettu Israelin ministeri Itamar Ben-Gvir julkaisi videon, jossa hän pilkkasi maassa polvillaan olevia aktivisteja. Videolla aktivisteilla oli kädet sidottuina selän takana, ja heidän nöyryyttävä kohtelunsa levisi laajasti sosiaalisessa mediassa.

Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu kommentoi myöhemmin, että Ben-Gvirin toiminta ei hänen mukaansa vastaa Israelin arvoja ja normeja. Siitä huolimatta tapaus on lisännyt kansainvälistä huolta Israelin viranomaisten tavasta kohdella Gazaan apua yrittäviä kansalaisjärjestöjä ja aktivisteja.

Israelin suurlähetystö kiistää väitteet

Israelin suurlähetystö Australiassa on kiistänyt jyrkästi kaikki väitteet kidnappauksista, raiskauksista ja kidutuksesta. Suurlähetystön mukaan aktivistit ovat ”ammattilaisprovokaattoreita”, ja heidän syytöksensä on heidän mukaansa jo osoitettu vääriksi.

Suurlähetystö korosti, että heidän tietojensa mukaan väitteiden tueksi ei ole esitetty uskottavaa näyttöä, eikä virallisia valituksia ole toimitettu suoraan suurlähetystölle. Israelin edustajat ovat viitanneet siihen, että kyse olisi poliittisesti motivoiduista syytöksistä, jotka pyrkivät vahingoittamaan Israelin mainetta.

Kasvava kansainvälinen paine ja eläinoikeus- ja luonnonsuojelukeskustelut

Tapauksen ympärillä käytävä keskustelu liittyy laajempaan kansainväliseen huoleen ihmisoikeuksista, konfliktialueiden siviilien asemasta sekä valtiollisen väkivallan valvonnasta. Yhä useammin esiin nousee vaatimus riippumattomista, kansainvälisistä tutkintamekanismeista, kun syytökset koskevat sotarikoksia, seksuaalista väkivaltaa tai epäinhimillistä kohtelua.

Samalla kun ihmisoikeusjärjestöt tarkkailevat konfliktialueiden tilannetta, myös eläinten ja luonnon suojelua koskevat kiistat herättävät laajaa tunteiden kuohuntaa. Esimerkiksi Dartmoorin ponikohu ja kiistellyt luonnonsuojelusuunnitelmat, joiden pelätään johtavan jopa 90 %:n Dartmoor-kukkulaponeiden teurastukseen, ovat osoitus siitä, miten vahvasti sekä ihmisten että eläinten kohtelu voi nostattaa kansainvälisen mielipidekuohun.

Ihmisoikeus- ja eläinoikeuskiistat muodostavat yhdessä laajemman eettisen keskustelun siitä, miten valtiot, instituutiot ja kansainvälinen yhteisö kantavat vastuunsa heikoimmassa asemassa olevien suojelusta – oli kyse sitten konfliktialueiden siviileistä tai uhanalaisista eläinpopulaatioista.

Mitä seuraavaksi?

AFP:n käynnistämä tutkinta on vasta alkuvaiheessa, eikä ole vielä selvää, mihin toimiin Australian viranomaiset lopulta ryhtyvät. Tutkinnan mahdollisia seuraamuksia voivat olla kansainvälisen oikeusavun pyynnöt, yhteistyö muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä tapausten mahdollinen vieminen kansainvälisille tuomioistuimille, mikäli rikosepäilyt vahvistuvat.

Australian hallitus on kuitenkin lähettänyt selkeän viestin siitä, että sen kansalaisten kohtelu ulkomailla otetaan vakavasti, ja että vakaviin ihmisoikeusväitteisiin suhtaudutaan periaatteessa nollatoleranssilla – riippumatta siitä, keneen valtion toimijaan ne kohdistuvat.

Ei sisällä instagram post:eja